keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Lyhyitä Elämän sanoja osa 1


Elämä voittaa ja jatkuu. Niin jatkuvat myös Elämän sanat. Uusin lisäys on aina päällimmäisenä.

 

7* Jumalan lapseus ja kärsimykset. Jokainen oikea, aito kristitty on jonain päivänä uskonut Jeesuksen ristin sovituskuolemaan. Synnit on saatu anteeksi ja samalla hänestä on tullut Jeesukseen uskova Jumalan lapsi. Tästä kerrotaan mm. seuraavien jaejaksojen alkuosissa

"Ja se henki antaa todistuksen meidän hengellemme, että me olemme ne Jumalan lapset. Ja jos me olemme ne lapset, me olemme myös perillisiä, Jumalan perilliset, ja Jeshuan, Messiaan perintöosan lapset; että jos me saamme kärsiä hänen kanssaan, saamme myös hänen kanssaan kirkastua." –Room.8:16-18

"Luotettava on se sana; sillä jos me hänen kanssaan kuolemme, saamme myös hänen kanssaan elää. Ja jos minä kestän, saan myös hallita hänen kanssaan, mutta jos hylkäämme hänet, myös hän hylkää meidät. Ja jos me emme uskoisi häneen, hän pysyy uskollisuudessaan, sillä omaa sieluaan hän ei pysty hylkäämään." -2.Tim.2:11-13

Jossain vaiheessa Jumalan lapselta kysytään, voiko hän kieltäytyä kärsimästä ihmisten hylkäämänä Hänen kanssaan, hänen, joka otti kaiken rangaistuksen päälleen meidän tähtemme. Yllä olevien jaejaksojen loppuosassa on jos-sanoja. Olemmeko valmiita samaistumaan hänen kärsimyksiinsä?

Jumalan lapseksi ja Messiaan seurakunnan jäseniksi emme tule kärsimysten kautta, ainoastaan uskon kautta. Paavali ei sano, jottaolette arvolliset seurakuntaan, kärsiessänne hänen kasvojensa tähden.”  Sen sijaan hän sanoo, että olette arvolliset siihen kuningaskuntaan, kärsiessänne hänen kasvojensa tähden.”  (2.Tess.1:5). Tessalonikalaiset olivat jo seurakunnassa, mutta samalla he olivat matkalla Messiaan kuningaskuntaan.

Kärsimyksiemme määrä riippuu siitä, mikä on suhteemme tämän kuningaskunnan Messiaaseen. Mitä enemmän tulemme Hänen kaltaisekseen, sitä enemmän saamme kärsiä Hänen kanssaan. Se ei kuitenkaan ole orjuutta vaan rakkauden kautta vaikuttavaa palvelua Messiaan ruumiin rakentumiseksi.

 
6* Jumalan virrat. Ensimmäistä kertaa Jumalan virta mainitaan silloin, kun Jumala lepäsi luomistyön jälkeen. Eeden levitti virtansa kaikkialle ja teki koko maan hedelmälliseksi. Synnin seurauksena nämäkin virrat kuivuivat. ”Ja Eedenistä lähti joki, joka kasteli paratiisia, ja se jakaantui sieltä neljään haaraan.” (1.Moos.2:10)

Toisen kerran puhutaan virrasta, kun Israelin kansa vaelsi erämaassa. Kalliota lyötiin ja se antoi janoavalle kansalle kaipaamaansa vettä. Tämä kallio oli Messias, jota rangaistiin kansan pahojen tekojen tähden.

Sitten paljon myöhemmin kuultiin sanat: ”Mutta sinä suurena päivänä, joka on se juhlan viimeinen, Jeshua seisoi ja huusi ja sanoi, ”jos joku janoaa, tulkoon minun luokseni ja juokoon!” Jokainen, joka uskoo minuun sillä tavalla kuin kirjoitukset sanovat, hänen sisimmästään tulevat virtaamaan elämän veden virrat.” (Joh.7:37-38)

Sitten Ilmestyskirjan lopusta saamme lukea: ”Ja hän näytti minulle puhtaan elämän veden virran, joka oli kirkas kuin kristalli, ja se lähti Jumalan ja karitsan valtaistuimesta. Ja keskellä, kadun vierellä ja virran varrella, on elämän puu, joka tuottaa 12 hedelmää, ja antaa hedelmänsä joka kuukausi, ja sen lehdet ovat kansakuntien terveydeksi.” (Ilm.22:1-2).

Psalmin kirjoittajakin näki edeltä nämä Jumalan siunausta tuovat virrat: Virta lähteinensä ilahuttaa Jumalan kaupungin, Korkeimman pyhät asunnot. ” (Ps.46:5)
 


5* Oikea kristillisyys perustuu siihen, että ihminen on puettu. ”Vaan pukeutukaa meidän Herraamme, Jeshuaan, Messiaaseen, älkääkä pitäkö huolta teidän lihanne himoista.”(Room.13:14) Kaikki muu jumalisuus lähtee siitä, että ihminen on alasti. ”Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa koeteltua, että menestyisit, ja pukeutumaan valkoisiin vaatteisiin, ettei alastomuutesi häpeässä paljastuisi, ja silmävoiteella voitelemaan, että näkisit.”(Ilm.3:18).

Oikea kristitty tekee kaiken sen, minkä tekee, siksi että hän on täysin puettu. Luonnollinen, hurskas ja jumalinen ihminen tekee siinä mielessä, että hän tulisi puetuksi. Ero näiden kahden välillä on mittaamattoman suuri.


4* Kun Jumala puhui Nooalle tulevasta tuomiosta, ei mikään ulkoinen seikka ihmisten mielestä viitannut siihen. Ihmisille se ei vielä näkynyt. Myös Nooalle se oli näkymätön, mutta samalla varma todellisuus, sillä hän uskoi Jumalan hänelle antaman sanan.
Uskollisuus ei odota jotain näkyvää voidakseen pitää sitä totena. ”Se uskollisuus on siis siitä korvin kuulemisesta, ja se korvin kuuleminen on Jumalan sanasta. (Room.10:17)


3* Kun seuraamme Jumalan meille antamaa valoa, niin saamme koko ajan lisää: ”Sillä kenellä on, hänelle annetaan lisää, ja hänelle vielä lisätään.” (Matt.13:12)


2* Jokainen askel kuuliaisuuden tiellä tuo mukanaan todellisia siunauksia, sillä kuuliaisuuden vaikuttaa usko. Ja usko saattaa meidät elävään elämän yhteyteen Jumalan itsensä kanssa.


1* Todellista elävää uskoa luonnollinen ihminen ei halua, koska se saattaisi hänet kosketuksiin Jumalan kanssa ja veisi hänet Jumalan tielle. Ja sitä luonnollinen ihminen ei halua, koska hän ei halua luopua siitä, mitä maailmallisuus tarjoaa hänelle kaikkien halujen täyttämiseksi.




** **



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti