Opetuksia ja taivaan lintuja osa 10 (37-40)

10/37 Jeesus aikoo paljastaa synnin hänen huoneestaan. Meidän Herramme on katsonut korjattua satoaan rakkaudella. Hän tietää, ettei jokainen, joka sanoo Herra, Herra tule korjatuksi sisälle. Hän tietää, että tuossa sadossa, joka on pinottu korkeaksi, on niitä, jotka loukkaavat joista täytyy paljastaa, mitä he todellisuudessa ovat: akanoita! Hän on ollut niin kärsivällinen. Tähän aikaan saakka Hän on sallinut viljan ja rikkaruohojen kasvaa yhdessä. Hän on sallinut sekoittuneen sadon vallata Hänen pyhitetyn lattiansa. Mutta, voi, veljeni ja sisareni, kun Hän päättää puhdistaa lattiansa, ei ole enää aikaa saarnoille erottautumisesta.

Ei enää kirjoja varoittamassa turmeltuneita puhdistautumaan. Ei enää sekoittunutta, puoliksi jalostettua satoa. Hänen seulova viskimensä työnnetään noihin kasoihin, mukaan luettuna jokainen pieni rukousryhmä jokainen katolinen ja protestanttinen yhteisö jokainen uskovien seurakunta, maailmanlaajuisesti. Me tulemme kaikki tuntemaan tuon hetken vaikutuksen, kun Hänen kätensä seuloo meitä.

Niille, jotka ovat erottautuneita ja Kristukselle pyhittäytyneitä, tässä puhdistuksessa ja erottelemisessa ei ole mitään pelättävää. Me tulemme tuon puhdistuksen ajan läpi edelleen hyväkuntoisina, ja kaikki ympärillämme tulevat olemaan niitä, joilla on ollut tuollainen kallisarvoinen usko.

Saarnaajat, opettajat ja evankelistat eivät tule tekemään seulontaa tai lajittelua. Jeesus tekee kaiken, Pyhän Henkensä kautta. Seurakunnan ei tarvitse olla huolissaan nikolaiitoista, hauskanpitäjistä, kompromissien tekijöistä, maailmaan sekoittuneista. Jeesus tekee pian jotain asialle. Olemme olleet vuodatuksessa, valmistautukaa nyt kitkemiseen!

Tuomion päivänä tulee olemaan lopullinen lampaiden erottelu vuohista. Mutta, minä uskon, että seulontaprosessi tapahtuu täällä maan päällä, ennen viimeistä tuomiota. Sato puhdistetaan, ennen kuin se kootaan Mestarin aittaan.

"Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset?" (1Piet. 4:17).

(David Wilkerson: Ote kirjoituksesta Tuleva puhdistus)

 

Katsokaa taivaan lintuja (rautiainen): eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?  - Matt.16:26

10/38 Aabraham rukoili Herraa toisten puolesta. Hän rukoili Herraa niiden vanhurskaiden puolesta, jotka asuivat Sodoman turmeltuneen kansan keskuudessa ja joita sitten uhkasi vaara joutua perikatoon Sodoman kanssa. Näin Aabraham käytti pyhästi ja ihanasti asemaansa Herran edessä. Ja näin tekee ihminen aina seistessään Herran edessä.

Se sielu, joka saattaa ”käydä esiin täydessä uskon varmuudessa”, nauttien täyttä omantunnon rauhaa ja kaikessa turvaten Herraan sekä menneisyyteensä että tulevaisuuteensa nähden, saattaa näin rukoilla toistenkin puolesta. Se ihminen, joka on ”ottanut päälleen Jumalan koko sota-asun”, saattaa rukoilla ”valvoen kaikessa kestävyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta” (Ef.6:13-18)

Jeesus Kristus istuu nyt Majesteetin istuimella taivaassa kunniassa ja kirkkaudessa nauttien Isän täydellistä mielisuosiota. Ja Hän rukoilee kaikkien niiden puolesta, jotka elävät täällä nurjan ja pahan maailman keskellä. Ja Hänen rukouksensa tulevat kuulluiksi, sillä niillä on kaikkivaltias voima. Autuaita ovat ne, joilla on tällainen esirukoilija. He ovat autuaita, onnellisia ja täysin turvattuja.

Suokoon Herra, että tämä ihana yhteytemme Hänen kanssaan laajentaisi sydäntämme, jotta paremmin käsittäisimme Hänen täydellistä armoaan ja sen, että Hän on täyttänyt ja täyttää kaikki meidän tarpeemme.

”…hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa” (Hebr.7:25).

(C.H.MacIntosh 1820-1896)

 

Vihervarpunen

10/39 Luonnollinen ihminen, joka ei ole uudestisyntynyt eikä näin ollen ole tullut uskoon, ei tiedä, mitä hänen oikeastaan tulisi ajatella Messiaasta, Hänen maanpäällisestä elämästään, Hänen kärsimyksestään ja ristin kuolemastaan, kuolleista nousemisestaan ja taivaaseen astumisestaan. Usein hän on niistä kuullut, mutta vaikka hän niitä ajatteleekin, hän ei ymmärrä, mitä hyötyä niistä olisi hänelle.

 

Hän ei näe sitä kirkkautta, majesteettiutta ja rakkautta, mikä Jeshuassa asuu; hän ei tiedä, että "Hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti", eikä näe Hänen kirkkauttaan, joka oli "ainokaisen Pojan kirkkaus Isältä, täynnä armoa ja totuutta". Opetuslapset katselivat tätä ihaillen (Joh. 1:14).

 

Mutta suruton maailman ihminen ei sitä näe; hänen huomionsa kiintyy kenties korkeintaan vain Jeesuksen tahrattomaan puhtauteen ja Hänen olentonsa viattomuuteen. Sen hän voi nähdä; mutta se seikka ei kehota häntä rohkeasti lähestymään Herraa, vaan päinvastoin se vieroittaa pois Herrasta, kun katsotaan ihmisten silmillä ilman mitään ylhäältä annettua valoa.

 

(Ivan Beniaminovitsh Kargel 1896)

 

Helmipöllö

10/40 Apostoli Paavali kertoo: "Te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne Hänen jäseniänsä" (1Kor. 12:27). Sitten hän vielä tarkentaa tätä: "eihän ruumiskaan ole yksi jäsen, vaan niitä on siinä monta" (1Kor. 12:14). Paavali tahtoo tällä sanoa: "Katsokaa ruumistanne. Teillä on kädet, jalat, silmät ja korvat - eikä pelkästään eristäytyneet aivot, jotka eivät ole millään tavalla sidoksissa muihin ruumiin jäseniin. Niin, samoin on myös Kristus. Ei Hän ole pelkkä pää. Hänellä on ruumis, ja me muodostamme sen jäsenet."

Tuo apostoli sanoo myös: "Me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itse kukin olemme toistemme jäseniä" (Room. 12:5). Toisin sanoen emme ole ainoastaan yhteydessä Jeesukseen, joka on pää, vaan olemme yhteydessä myös toisiimme. Tosiasia on se, että me emme voi olla yhteydessä Häneen ilman, että emme ole yhteydessä myös veljiimme ja sisariimme Kristuksessa.

Paavali yrittää saada lukijoita tajuamaan tätä, sanomalla: "Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen? Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset" (1Kor. 10:16-17). Me kaikki saamme ravintomme samasta lähteestä: Kristuksesta - taivaan mannasta. "Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän" (Joh. 6:33).

Jeesus julisti: "Minä olen elämän leipä; Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta - niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani" (Joh. 6:35, 51, 57). Tässä kohtaa leipä on tärkeä. Herramme kertoo meille: "Jos tulette minun luokseni, te saatte ravintoa. Te liitytte minuun, jäseniksi ruumiiseeni. Sen tähden te saatte voimaa siitä elämän virrasta, joka on minussa." Aivan - jokainen Hänen ruumiinsa jäsen saa voimansa yhdestä ainoasta lähteestä - ja se lähde on Kristus, pää. Kaikki, mitä tarvitsemme elääksemme, virtaa meille Hänestä.

Tämä leipä on se, mikä on tunnusomaista meille Hänen ruumiinsa jäseninä. Meidät on asetettu erilleen muusta ihmiskunnasta, koska me aterioimme yhdestä leivästä: Jeesuksesta Kristuksesta. "Me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset" (1Kor. 10:17).

Mutta jotkut kristityt eivät halua olla tekemisissä muiden ruumiinjäsenten kanssa. He ovat Jeesuksen kanssa tekemisissä, mutta he eristäytyvät päättäväisesti muista uskovista. He eivät halua olla missään tekemisissä ruumiin kanssa, päätä lukuun ottamatta.

Mutta ruumis ei voi koostua vain yhdestä jäsenestä. Voitko kuvitella pään, josta lähtee vain käsivarsi? Kristuksen ruumis ei ole pelkkä pää, ilman ruumiinjäseniä tai sisäelimiä. Hänen ruumiissaan on paljon jäseniä. Yksinkertaisesti sanottuna, me emme voi olla yhtä Kristuksen kanssa, olematta yhtä myös Hänen ruumiinsa kanssa.

Meidän tarpeemme eivät ole pelkästään päätä varten. Ne ovat koko ruumista varten. Meitä ei sido yhteen ainoastaan halumme Jeesuksen puoleen, vaan myös tarpeemme toisia kohtaan. Paavali ilmoittaa: "Silmä ei saata sanoa kädelle: En tarvitse sinua, eikä myöskään pää jaloille: En tarvitse teitä" (1Kor. 12:21).

Katsopa tämän jakeen toista puoliskoa. Edes pää ei voi sanoa toiselle jäsenelle: "En tarvitse sinua." Hämmästyttävää. Paavali kertoo siis, että Kristus ei milloinkaan sano yhdellekään ruumiinsa jäsenelle: "En tarvitse sinua mihinkään." Meidän päämme haluaa itse olla yhteydessä meistä jokaiseen. Lisäksi hän sanoo, että me olemme kaikki tärkeitä, jopa välttämättömiä, Hänen ruumiinsa toimivuudelle.

Tämä on totta erityisesti niiden ruumiinjäsenten kohdalla, jotka ovat ruhjottuja tai loukkaantuneita. Paavali osoittaa heille myötätuntoa: "Päinvastoin ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä" (1Kor. 12:22). Sitten tuo apostoli lisää: "Ja ne ruumiin jäsenet, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita, me verhoamme sitä kunniallisemmin, ja niitä, joita häpeämme, me sitä häveliäämmin peitämme" (12:23). Hän puhuu niistä Kristuksen ruumiinjäsenistä, jotka ovat näkymättömiä, piilossa ja tuntemattomia. Jumalan silmissä juuri näillä jäsenillä on suuri kunnia. Ja ne ovat ehdottoman välttämättömiä Hänen ruumiinsa teoille.

Tämä raamatunkohta pitää sisällään syvällisen merkityksen meistä jokaiselle. Paavali tarkoittaa tällä: "Sillä ei ole merkitystä, kuinka huono kuva sinulla on itsestäsi. Voi olla, että et pidä itseäsi sellaisena, joka täyttää kristityn mitat. Mutta Herra itse sanoo: 'Minä tarvitsen sinua. Et ole pelkästään tärkeä ruumiinjäsen. Olet elintärkeä, ja välttämätön sen toimivuudelle."

(David Wilkerson: Ote kirjoituksesta Kristuksen ruumis 2002)

Opetuksia ja taivaan lintuja osa 9  https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2020/04/opetuksia-ja-taivaan-lintuja-osa-9.html

Opetuksia ja taivaan lintuja osa 11 https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2020/04/opetuksia-ja-taivaan-lintuja-osa-11.html