15/57
Jos Aadam olisi tuntenut Jumalan
täydellisen rakkauden, ei hän olisi pelännyt. ”Pelkoa rakkaudessa ei ole,
vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja
joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa” (1.Joh.4:18)
Mutta
Aadam ei tiennyt tätä, sillä hän oli uskonut käärmeen valheen. Hän uskoi, että
Jumala oli kaikkea muuta, mutta ei rakkaus, ja sen tähden hän kaikkein vähiten
ajatteli tulla Jumalan kasvojen eteen.
Hänen oli mahdoton sitä tehdä, koska hän oli syntinen. Jumala ja synti
eivät milloinkaan voi kohdata toisiaan.
Niin
kauan kuin ihmisellä on syntiä tunnolla, on hänellä myös se tunto, että hän on
kaukana Jumalasta. ”Sinun silmäsi ovat puhtaat, niin että et voi katsoa pahaa”
(Hab.1:13). Synti ja pyhyys eivät viihdy yhdessä. Syntiä kohtaa aina Jumalan
viha, oli sitä missä tahansa.
Mutta
on olemassa muutakin kuin vain tietoisuus siitä, mikä minä olen. On olemassa
myös Jumalan todistus siitä, millainen Hän on; ja tämä on syntiin lankeamisen
tähden ilmestynyt. Luomisessa Jumala ei vielä täydellisesti ilmaissut itseään.
Iankaikkisen voimansa ja jumaluutensa Hän oli osoittanut, mutta olemustaan ja
luonteensa kaikkia syviä salaisuuksia Hän ei siinä paljastanut.
Saatana
erehtyi täydellisesti tunkeutuessaan Jumalan luomakuntaan. Hän tuli vain oman
perikatonsa aiheuttajaksi ja välikappaleeksi; ”Hänen turmionhankkeensa kääntyy
hänen omaan päähänsä, ja hänen vääryytensä lankeaa hänen päälaelleen”
(Ps.7:17). Saatanan valhe saattoi Jumalan totuuden loistamaan
kirkkaampana ja täydellisempänä.
Luomistyö
ei olisi voinut milloinkaan täysin osoittaa, millainen Jumala on. Hänessä oli
paljon muutakin kuin vain voimaa ja viisautta. Hänessä oli rakkaus, laupeus,
pyhyys, vanhurskaus, hyvyys, lempeys ja kärsivällisyys. Nämä ominaisuudet
saattavat tulla ilmi vain maailmassa, joka on täynnä syntisiä.
(C.H.MacIntoshia
1820-1896 mukaillen)
![]() |
Katsokaa
taivaan lintuja (sinirinta): eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä
kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa
suurempiarvoiset kuin ne? - Matt.16:26
|
15/58 Messias on pyhitykseen johtava
ovi; Messias on se pyhäkkö, jossa meidän tulee edelleen olla ja vaeltaa.
Niin, Hän on se ihmeellinen valkeus, jonka kautta ja jossa meidän tulee
katsella kaikkia asioita meissä, ympärillämme ja yläpuolellamme, jos tahdomme
ne oikein ymmärtää! Näin sanoo Hänen, pyhän totuuden, Sanansa: "Joka Minua
seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus"
(Joh. 8:12). Hänessä oleminen on valkeudessa vaeltamista.
Pyhäkön ovi johtaa sisään tulijan myös hyvän ravinnon ääreen. Sisään
astuessaan pappi näki edessään katetun pöydän. Siellä olivat kultaisella
pöydällä näkyleivät, jotka oli asetettu Jumalan eteen tunnustukseksi. Joka
sapatti nauttivat papit pyhäkössä ne leivät, ja uudet leivät asetettiin
entisten tilalle. Tällaista ruokaa saatiin nauttia ainoastaan pyhäkössä.
”mutta ne, jotka Herraa odottavat,
saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä
näänny, he vaeltavat eivätkä väsy” (Jes. 40:31).
(Ivan Beniaminovitsh Kargelia 1896 mukaillen)
15/59 Jatkoa osaan 14/56 Tuomion
päivä on tulossa niille väärille paimenille
Profeetat ovat ennustaneet äkillistä tuomion päivää niille paimenille ja
papeille, jotka ovat pettäneet Jumalan kansaa. Tulee aika, jolloin Jumala ei
voi enää sietää ahneutta, itsekeskeisyyttä, väärän rauhan saarnaamista ja
noiden pappien ylimielisyyttä, jotka rohkaisevat uppiniskaisia, lihallisia
kristittyjä heidän tavoissaan. Jumala tulee äkkiä ja nostattaa suuren myrskyn.
Jeremia sanoi, ...Suuri myrsky nousee maan perimmäisistä ääristä (Jeremia
25:32).
Profeettojen mukaan papeille ja heidän teoilleen langetetaan nopeat ja
ankarat tuomiot ja kuullaan valitusta ja huutoa, kun se kaikki alkaa tapahtua.
Parkukaa, te paimenet, ja huutakaa, vieriskelkää tuhassa, te lauman valtiaat;
sillä aika on tullut teidän joutua teurastettaviksi. Te hajoatte pirstoiksi, te
kaadutte niinkuin kallisarvoinen astia. Mennyt on paimenilta pakopaikka ja
pelastus lauman valtiailta. Kuule paimenten huutoa, lauman valtiaitten
valitusta! Sillä Herra hävittää heidän laumansa... (Jeremia 25:34-36).
Olemme tulleet tähän samaan taivaallisen tuomion leimahduspisteeseen jälleen
kerran, paimentemme ja pappiemme kanssa. Paholainen ei vaienna pinnallisia ja
petollisia pappeja, sen tekee Jumala! Jumala katkaisee heidän rahantulonsa,
velat kasaantuvat ja murheet painavat joka puolelta. Kaikkialla tulee olemaan
onnettomuutta, vainoa, pelkoa ja kauhua ja kaikki on Jumalan sallimaa,
tuodakseen lopun noille papeille ja paimenille, jotka ruokkivat lihaa. Jumala
on saanut tarpeekseen teatterikristillisyydestä, bisnes- ja näytösevankeliumista,
ja halventavasta, alentavasta rahan keräämisestä kaikki Jeesuksen nimessä.
Jumala sanoi, Te kaadutte niinkuin kallisarvoinen astia... Tämä kertoo
kalliista, arvokkaista ja arvostetuista papistoista, joita pidettiin
kallisarvoisina astioina mutta he tulevat kaatumaan.
Myös Sakarja profetoi Jumalan vihasta noita kauppaa käyviä paimenia
vastaan. Jumala varoitti hänen kauttaan, Paimenia kohtaan syttyy minun vihani,
ja johtomiehiä minä rankaisen... (Sakarja 10:3).
Jumala on tehnyt aivan selväksi sen, että Hän vie saarnatuolit pois
paimenilta ja papeilta, jotka ruokkivat itseään, samalla kun he pettävät
lampaita. Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn paimenten kimppuun, vaadin
lampaani heidän kädestänsä ja teen lopun heidän lammasten-kaitsennastaan, eivätkä
paimenet saa enää kaita itseänsä. Minä pelastan lampaani heidän kidastansa, eivätkä
ne sitten enää ole heidän syötävinä (Hesekiel 34:10).
Pyhien profeettojensa kautta Jumala julisti rangaistuksen vuotta noille
pahoille paimenille. Jeremia puhui tästä osoitetusta tuomion ajasta. He ovat
jumalattomia, niin profeetta kuin pappikin; omasta huoneestanikin minä olen
tavannut heidän pahuutensa, sanoo Herra. Sentähden heidän tiensä on oleva
heille kuin liukas polku pimeässä, he suistuvat sillä ja kaatuvat; sillä min
tuotan heille onnettomuuden heidän rangaistusvuotenansa, sanoo Herra (Jeremia
23:11,12).
Valmistaudu! Kristittyjä pommitetaan pian, enemmän kuin koskaan ennen,
todella epätoivoisilla ja surullisilla rahankeräysvetoomuksilla kaatumaisillaan
olevien yhteisöjen taholta. Mitä pelottavia vetoomuksia, millaista syyllisyyttä
ja painetta onkaan tulossa joka puolelta! Se on taivaallisen tuomion alle
lankeavien papistojen kuolinkamppailua.
(David Wilkerson: Ote kirjoituksesta
Itkekää paimentenne puolesta 1987)
15/60 Jatkoa osaan 15/59 Jumalan
oman sydämen mukaisten paimenten tarve
Pyhien, Jumalaa pelkäävien paimenten tarve on epätoivoinen, koska Herran
kansa on kallistunut luopumukseen. Jos ei löydy voideltuja paimenia herättämään
ja nostamaan heitä, he kääntyvät jatkuvasti maailman ja pahuuden puoleen.
Tämä saattaa sattua meihin syvälle, mutta totuus on, ett Jumalan kansa on
nojautunut kohti maailmaa ja sen epäjumalanpalvontaa alusta saakka. Kristuksen
Israel on aivan yhtä uppiniskainen kuin Mooseksen Israel. Jumala kutsui
Israelin pois Egyptistä, olemaan Hänen omaa omaisuuttaan. Hän halusi sellaisen erottautuneen
kansan, joka rakastaisi ja palvelisi Häntä antautuneella sydämellä. Hän sanoi,
...Minä olen kantanut teit kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni... Olette
minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja... Ja te olette minulle
pappisvaltakunta ja pyhä kansa (2Moos. 19:4-6).
Mooses tiesi heidän sydäntensä taipumuksen. Hän sanoi heille, Sinä olet
niskurikansa... Siitä päivästä alkaen, jona sinä lähdit Egyptin maasta, aina
siihen saakka, kun te tulitte tähän paikkaan, te olette niskoitelleet Herraa
vastaan. Te olette niskoitelleet Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan aina siitä
päivästä alkaen, jona minä opin teidät tuntemaan (5Moos. 9:6,7,24).
Mooses lisäsi, Min tunnen sinun tottelemattomuutesi ja uppiniskaisuutesi.
Katso, minun vielä eläessäni teidän kanssanne te olette niskoitelleet Herraa
vastaan; saati sitten minun kuoltuani! (5Moos. 31:27). Lisäksi, Minä tiedän,
ett te minun kuoltuani vaellatte kelvottomasti ja poikkeatte siltä tieltä, jota
minä käskin teidän vaeltaa. Sentähden on onnettomuus kohtaava teitä aikojen
lopulla, kun te teette sitä, mikä on pahaa Herran silmissä... (5Moos. 31:29).
Kansalla oli paimenenaan kaikista nöyrin ja Herralle omistautunein mies,
jota maan päältä tuohon aikaan löytyi. Hän puhui Jumalan puheita ja vaelsi Hänen
kirkkaudessaan. Mutta silti Mooseksen oli varoitettava heitä, anottava,
tuomittava ja tosissaan käskettävä heitä jatkamaan Jumalan kanssa. Kuitenkin,
jopa sellaisen pyhän, jumalallisen opetuksen alla, he pitivät kiinni salaisesta
himostaan ja epäjumalanpalveluksestaan. Ja Mooses tiesi jotain Jumalan kansan
luonteesta. Hän tiesi, että kun Jumalan pelko oli menetetty, kun saarnat heidän
syntiensä vastaan ovat tauonneet, he luopuisivat kokonaan ja palaisivat
vanhoille, uppiniskaisille teilleen. Ja tapahtui aivan niin kuin Mooses
profetoi.
Kuuntele, mitä Jumala sanoo lastensa luonteesta. Miksi kääntyy tämä
kansa... pois ainaisessa luopumuksessa? Miksi he pitävät kiinni petoksesta eivätkä
tahdo palata? (Jeremia 8:5). Minun kansallani on halu kääntyä minusta pois...
(Hoosea 11:7). Minä puhuin sinulle onnesi päivinä. Sinä vastasit: 'En tahdo
kuulla.' Tämä on ollut sinun tapasi nuoruudestasi asti: et ole kuullut minun ääntäni
(Jeremia 22:21).
Onko tämä ainainen luopumus ainoastaan Vanhan testamentin ilmi? Tuskin! Tämän
seurakunta-ajan lopulla te tulette näkemään Kristuksen julistavan tuomiota
tuolle Laodikean seurakunnalle luopuneelle, sokealle ja turmeltuneelle, joka ei
sitä itse tiedä. Kerskaileva, uppiniskainen kansa, joka ylpeilee siitä, ett
heillä on paljon mutta joka todellisuudessa tekee Herran pahoinvoivaksi!
Paavali varoitti Uuden testamentin seurakuntaa, että kaupustelijat
tulisivat heidän keskuuteensa, opettajat, joiden jumala olisi heidän vatsansa,
jotka opettaisivat ja saarnaisivat jumalattomassa tarkoituksessa.
(David Wilkerson: Ote kirjoituksesta
Itkekää paimentenne puolesta 1987)
Opetuksia
ja taivaan lintuja osa 14 http://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2020/04/opetuksia-ja-taivaan-lintuja-osa-14.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti