perjantai 17. huhtikuuta 2020

Opetuksia ja taivaan lintuja osa 3 (9-12)


3/9 Jeesus sanoi, ettei meidän tule väristä pelosta niiden kauheiden asioiden tähden, jotka ovat tulossa - vaan Jumalan sanan pyhän kunnioittamisen tähden: "Minä katson sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on särjetty henki ja arka tunto minun sanani edessä" (Jes. 66:2).

 
Simson edustaa palvelujärjestöjä ja palvelijoita, jotka herkuttelevat Pyhän Hengen voimassa - mutta jotka kunnioittavat vähän Totuuden Henkeä!

Simson oli mies, joka oli täysin valmistautumaton oman sukupolvensa kohtaamaan kriisiin. Hän käytti väärin lahjojaan ja haaskasi voimaa, jonka Pyhä Henki antoi hänelle. Uskon, että hänen epäonnistumisensa ja sortumisensa on tarkoitettu oppitunniksi erityisesti tälle lopun ajan seurakunnalle. Kun Simson syntyi, Israel oli köyhyyden vaivaama, orjuudessa ja syvässä kärsimyksessä, koska "israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä" (Tuom. 3:7). Mutta Jumala nosti Simsonin vapauttajaksi tuona tuhon ja epätoivon aikana. Raamattu kertoo meille: "Herran henki alkoi hänessä vaikuttaa" (Tuom 13:25) nuorella iällä. Hepreankielinen sana "vaikuttaa" merkitsee tässä eräänlaista "säännöllistä liikuttamista". Toisin sanoen Jumalan Henki pani Simsonia jatkuvasti liikkeelle.

Simson kutsuttiin olemaan syntymästään asti olemaan todellinen nasiiri. Sana 'nasiiri' merkitsee 'erottautua, pyhittää, pidättyä'. Lyhyesti sanoen Simsonin oli tarkoitus elää pyhää, erottautunutta elämää - olemaan koskaan leikkaamatta tukkaansa, koskaan juomatta viiniä tai muuta huumaavaa, koskaan menemättä lähelle kuollutta ruumista - edes läheisen sukulaisensa. Hänet asetettiin erilleen Pyhän Hengen käyttöön ja siksi hänen tuli olla täysin pyhitetty astia.

Tiedämme, että Pyhä Henki liikutti Simsonia kauan ennen kuin hän aloitti palvelutehtävänsä Israelissa. Kuinka sitten Henki ilmoitti itsensä Simsonissa? Pietari kertoo meille: "Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet" (2. Piet. 1.21). Mitä fyysisiä ilmentymiä tahansa Vanhassa Testamentissa esiintyikään, ne aina olivat sopusoinnussa Jumalan Hengen puheelle ihmisissä ja ihmisten kautta.

Kun Pyhä Henki laittoi Simsonia liikkeelle, on aivan varmaa, että tuo Henki vahvisti hänelle sitä sanaa, jota hänelle oli lapsuudestaan saakka opetettu. Ja nuo Hengen liikutukset muistuttivat Simsonia jatkuvasti siitä, että hänen voimansa salaisuus oli hänen täydellisessä riippuvuudessaan Herrasta. Ainoastaan Pyhän Hengen kautta hän kykenisi säilymään erottautuneena ja pitämään katseensa kutsumuksessaan.

Tosiasia on se, ettei Jumala milloinkaan lähettäisi ihmistä tekemään tarvittavaa voimallista tekoa opettamatta hänelle ensin, millä tavalla Henki tulisi tekemään työnsä. Niinpä Simson tiesi hyvin, että hänen täytyi pysyä tuon totuuden Hengen suojassa - erottautuneena ja kieltäytyen pahuudesta - palvellakseen Hengen voimassa.

Mutta me tiedämme Simsonin elämästä, että hänellä oli eräs pakottava himo - ylitsepääsemätön intohimo "vieraisiin" naisiin. Ensin hänellä oli suhde kielletyn kanaanilaisen kanssa, sitten erään gazalaisen huoran kanssa ja lopulta toisen huoran, Delilan, kanssa. Lyhyesti sanottuna Simsonilla oli kamala seksin nälkä.

Tietysti Pyhä Henki oli täysin tietoinen Simsonin himoitsemisen taipumuksesta. Kun Henki liikutti Simsonia, Hän on varmasti tehnyt häntä tietoiseksi siitä totuudesta, jota Paavali kuvaa Uudessa testamentissa: "...jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää" (Room. 8:13). Jumalan Henki puhuu aina niille ihmisille, jotka ovat synnin tähden murheellisia, rohkaisten heitä: "Luota minuun! Minä osoitan sinulle tien voittoon."

Simsonilla oli pääsy kaikkeen Pyhän Hengen voimaan elääkseen pyhää elämää. Mutta hän kieltäytyi kuulemasta Hengen ääntä. Ja ensi töikseen hän teki tämän: " Simson ... näki Timnassa naisen ... ja kertoi sen isälleen ja äidilleen ja sanoi ... ottakaa hänet nyt minulle" (Tuom. 14:1-2). Simson uskalsi käyttää Pyhän Hengen voimaa alistumatta Totuuden Hengelle - ja tulos oli pelkkää näytöstä!

Saatanan tapaan Simsonista voitiin sanoa: " totuudessa hän ei pysy " (Joh. 8:44). Jokainen, joka uskaltaa käyttää Pyhän Hengen voimaa erillään Hänen totuudestaan päätyy näyttelemään pelkkää teatteria.

Kun Simson oli käymässä tuon huoran luona Gazassa, gazalaiset piirittivät hänet ja odottivat häntä pidättääkseen hänet. Sitten tapahtui jotain yliluonnollista: "Simson makasi siellä puoliyöhön asti. Mutta puoliyön aikana hän nousi, tarttui kaupungin portin oviin ja molempiin pihtipieliin, nosti ne salpoineen paikaltansa, asetti hartioilleen ja vei ne sen vuoren laelle, joka on vastapäätä Hebronia" (Tuom. 16:3).

Mikä voiman näytös! Simsonin työ oli epäilemättä yliluonnollisen voiman näyte. Kuitenkin tosiasiassa se päätyi pelkäksi teatteriksi. Se näyteltiin nukkuvan, suruttoman pakanakaupungin edessä - mitään ei voitettu, siteitä ei katkottu eikä mitään vapautusta mistään saatu. Lukiessani tätä kohtaa ihmettelen: "Mitä tämä kaikki oikeastaan oli? Mikä oli sen tarkoitus?"

Samalla tavalla tänään monet niin kutsutut herätykset näytellään maailman edessä, joka pysyy koskemattomana ja vaikuttumattomana näistä esityksistä. Huomaa, että siellä, missä Totuuden Henki ei saavuta ylintä sijaa, kaikki yliluonnollisen voiman näytöt - merkit, ihmeet, ilmestykset - päättyvät olemaan pelkkää tyhjää teatteria.

Voit kysyä: "Mutta veli Dave - etkö usko Hengen ilmestyksiin?" Totta kai uskon. Mutta jos jokin ilmestys ei perustu Totuuden Henkeen, sen voima on merkityksetön. Vain totuus tekee sielut vapaiksi!

Ajattele, kuinka vähän Simson sai aikaan palvelutyössään kaikkien voiman näytöstensä kautta. Hän tappoi leijonan paljain käsin. Hän sitoi 300 kettua ja sitoi niiden hännät yhteen. Hän poltti joitain peltoja ja hedelmäpuita. Mutta ketään ei vapautettu noiden tapahtumien kautta.

Traaginen tosiasia Simsonin elämästä on selvä: Hän epäonnistui täysin tehtävässään. Hänen palveltuaan kaksikymmentä vuotta Israel oli yhtä suurissa siteissä, kuin Simsonin aloittaessaan palvelutyönsä.

(David Wilkerson Ote kirjoituksesta Amerikan kultainen vasikka 1998)


 

Katsokaa taivaan lintuja (närhi): eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?  - Matt.16:26

3/10 Israelin kansan keskellä oli ainoastaan yksi ilmestysmaja. Miksi Jumala ei sallinut pystyttää useampia tällaisia majoja näin suuressa leirissä? Ja miksi sittemmin Kanaanin maassa oli ainoastaan yksi pyhäkkö? Eikö Jumala siten juuri tahtonut Israelin kansalle osoittaa, että on ainoastaan yksi välimies Hänen ja ihmisen välillä? Kun Israel sittemmin kauan aikaa oli asunut Kanaanin maassa ja kasvanut suureksi kansaksi, tapahtui, että kymmenen sukukuntaa erkani Juudasta ja Benjaminista, ja he perustivat itselleen oman jumalanpalveluspaikan Beeteliin. He siis hylkäsivät ilmestysmajan eli silloisen temppelin ja kokoontuivat Beeteliin Jumalaa palvelemaan. Mutta Jumala ei ollutkaan siellä kohdattavissa; sen tähden sikäläinen jumalanpalvelus vähitellen muuttui täysin epäjumalanpalvelukseksi.

Miksi Jumala ei ollut kohdattavissa yhtä hyvin Beetelissä kuin Jerusalemissa? Kyllähän Jumala oli läsnä kaikkialla, niin kuin nytkin ja niin kuin Hän on oleva iankaikkisesti. Mutta oli ainoastaan yksi tie, jolla israelilainen voi lähestyä Jumalaa, samoin kuin on nytkin, ja se tie on Messias; yksin Hän on tie. Silloin asia tosin tapahtui esikuvassa, nyt se on meillä todellisuudessa; Israelissa oli vain "tulevan hyvän varjo", mutta meillä on "itse asiain olemus" (vanha käännös "kappalten perikuva").

Muutoin on sangen merkillistä, ja se saattaa monessa herättää ihmettelyä, että koko maassa, Daanista Beersebaan asti, oli ainoastaan yksi paikka, jossa Jumalaa palveltiin; ja kaikista sukukunnista ja maan asuinpaikoista kuljettiin vuosi vuodelta Jerusalemiin Jumalaa palvelemaan ja uhreja toimittamaan! Syyn tähän tiedämme nyt: oli olemassa ainoastaan yksi ilmestysmaja, yksi paikka, jossa Jumala ilmestyi ja jossa Hänen nimensä kunnia asui. Tässä valossa meille ehkä selviää, mitä Jeshua tarkoitti sanoessaan samarialaiselle naiselle: "Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista" (Joh. 4:22).

(Ivan Beniaminovitsh  Kargel 1896)



Tilhi

3/11  Jos haluamme oppia tietämään, mitä Jumala aikoo tehdä tälle nykyiselle pahalle maailmalle, tulee meidän olla erotettuja, sillä siinä eläen ja sen pyrintöihin ja rientoihin sekaantuneina emme opi tuntemaan Jumalan ajatuksia. Mitä kiinteämmin liitymme Jumalaan ja vaellamme Hänen edessään, sitä selvemmin käsitämme Hänen sanaansa ja sitä tarkemmin tulemme tuntemaan Jumalan mieltä ja aikomuksia. Meidän ei tarvitse tutkia sanomalehtiä saadaksemme tietää, mikä on oleva tämän maailman kohtalo. Jumalan Sana ilmoittaa kaiken, mitä meidän tulee tietää. Sen pyhiltä lehdiltä saatamme lukea tämän maailman todellisen olemuksen, sen suunnan, jota se kulkee, ja sen lopullisen päämäärän. Jos näissä asioissa haluamme saada tietoja maailman ihmisiltä, saamme olla varma siitä, että he sumentavat silmämme, niin että emme näe asioita oikeassa valossa.

 (C.H.MacIntosh 1820-1896)



Laulujoutsenet
3/12 Oikea kristillisyys perustuu siihen, että ihminen on puettu. ”Vaan pukeutukaa meidän Herraamme, Jeshuaan, Messiaaseen, älkääkä pitäkö huolta teidän lihanne himoista.”(Room.13:14) Kaikki muu jumalisuus lähtee siitä, että ihminen on alasti. ”Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa koeteltua, että menestyisit, ja pukeutumaan valkoisiin vaatteisiin, ettei alastomuutesi häpeässä paljastuisi, ja silmävoiteella voitelemaan, että näkisit.”(Ilm.3:18).

Oikea kristitty tekee kaiken sen, minkä tekee, siksi että hän on täysin puettu. Luonnollinen, hurskas ja jumalinen ihminen tekee siinä mielessä, että hän tulisi puetuksi. Ero näiden kahden välillä on mittaamattoman suuri.


(C.H.MacIntosh 1820-1896)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti