perjantai 19. kesäkuuta 2020

Pilvin pimein ja jäädä lehdellä soittelemaan



Pilvin pimein ja jäädä lehdellä soittelemaan
Kirjoitan kahdesta suomalaisesta idiomista eli kuvakielestä ”Pilvin pimein” ja ”Jäädä lehdelle soittelemaan”. Uskon, että molemmilla on yhteys suomalaisten alkuperään ja sukulaissuhteeseen. (Kirjoitin tämän ”pöytälaatikkoon” vuonna 2015, mutta vasta nyt tuon tämän esille.)




Pilvin pimein

Moni meistä on varmaan kuullut sanonnan pilvin pimein. Mitä se tarkoittaa? Tästä sanonnasta löytyy netistä google-hakua  https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=pilvin+pimein käyttämällä monia kirjoituksia, joissa yritetään selittää tätä sanontaa.

Aiheesta on keskustelua esim. täällä http://vastaukset.fi/q/Mit%C3%A4+tarkoittaa+pilvin+pimein Täällä on kirjoitettu seuraavaa: Mitä tarkoittaa pilvin pimein? Vastaus: Paljon. Sanonta tulee siitä, että jotain on niin paljon, että se pimentää taivaan…

Tästä linkiustä http://keskustelu.suomi24.fi/t/11954989/pilvin-pimein kaksi lainausta.
Toisessa kerrotaan näin: Sen sijaan ”pilvin pimein” ei viittaa minkäänlaiseen pimeän pilven käyttöön välineenä tai keinona, vaan se tarkoittaa, että jotakin on (ikään kuin) sankka pilvi, jotain tulee sankkana pilvenä jne…

Ja toinen lainaus: ”Pilvin pimein” on sanonta, jota en ole koskaan ymmärtänyt, joka on mielestäni typerä ja naurettava ja jota en itse koskaan käytä, vaikka se onkin olevinaan jonkinlainen ”idiomi”. Sanonta, joka tarkoittaa ”suurta, määrittelemätöntä määrää”, pitää sisällään sanat ”pilvi” ja ”pimeä”…

Tässä edellä on monta esimerkkiä väliotsikon aiheesta. Kuitenkaan kukaan ei näytä tietävän, mistä tämä sanonta on peräisin. Sen sijaan käy ilmi, että sanonta tarkoittaa jotain mitä on paljon ja kuitenkaan se ei liity taivaalla oleviin pilviin eikä pimeyteen.

Voi tuntua yllättävältä, mutta tämä suomalainen sanonta voidaan selittää Uuden Testamentin kirjoitusten kautta. Olen lukenut yli vuoden ajan (siis vuonna 2015) arameankielestä käännettyjä Raamatun kirjoituksia ja juuri näiden kautta voidaan saada ymmärrys tähän suomalaiseen sanontaan. 

Seemiläisessä kulttuurissa pilvi tarkoittaa suurta joukkoa! Ja jos/kun me suomalaiset olemme alkuperältämme seemiläistä Israelin kansaa, niin tässä on jälleen yksi lisätodiste alkuperästämme puhekielessä säilyneen ilmaisun välityksellä.

Uudessa Testamentissa löytyy kaksi kirjoitusta, joissa tämä pilvi-sana tulee esille tarkoittaen ei suinkaan taivaalla olevia pilviä vaan seemiläisen kulttuurin mukaan suurta ihmisjoukkoa. Nämä kirjoitukset löytyvät kirjeestä heprealaisille ja ensimmäisestä kirjeestä tessalonikalaisille.

Kirje heprealaisille luku 12:1 aramean käännöksen mukaan:

”Tämän tähden myös me, joilla on nämä kaikki todistajat, jotka ympäröivät meitä pilven lailla, heittäkäämme pois se, mikä painaa, myös synti, että olisimme aina valmiita, ja juoskaamme kärsivällisyydessä tämä kilpailu, joka meille on laitettu”. Vastaava kreikan käännös KR-38 kertoo saman jakeen: ”Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa”.

Kuten tästä ja seuraavasta esimerkistä havaitaan, molempien käännösten osalta on selvää, että pilvellä tarkoitetaan suurta ihmisjoukkoa.

Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille luku 4:17 on aramean käännöksen mukaan: ”Ja silloin me, jotka olemme niitä jäljelle jääneitä, jotka elämme, viedään pois heidän kanssaan kuin yhtenä pilvenä, meidän Herramme tapaamiseen avaralla paikalla, ja siten me saamme olla kaikki ajat meidän Herramme kanssa”.

Kreikan käännöksissä, kuten KR38, tulee sitten se iso ero. Virhe on syntynyt silloin, kun aramean alkuperäistä kieltä on käännetty kreikaksi eikä kääntäjä ole käsittänyt kulttuurin sisällä olevaa kuvakieltä eli idiomia. Näin on saanut alkunsa laajalle levinnyt harhaoppi siitä, miten uskovat ylöstemmataan pilviin, monien sanan opettajien mukaan jopa tuuliin.

Toisin kuin aramean käännöksessä kreikan käännöksessä, pilvi ei tällä kertaa tarkoitakaan suurta ihmisjoukkoa, vaan ”yläilmoissa olevia pilviä”. Kreikan käännös on tämä: ”sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa”.

Yhteenvetona tästä suomalaisesta sanonnasta ”Pilvin pimein” voidaan todeta, että se tarkoittaa suurta (ihmis)joukkoa. Se on peräsin seemiläisestä kulttuurista ja voidaan löytää Raamatun kirjoituksista.



Jäädä lehdellä soittelemaan


Jäädä lehdellä soittelemaan on sanonta, jota käytetään silloin, kun jäädään osattomaksi jostain. Kun katselin google-haulla saatuja tietoja, niin niistä en löytänyt edes arvailua siitä, mistä sanonta on saanut alkunsa.

Tämä sama sanonta löytyy sukulaiskansaltamme mareilta, jotka asuvat siellä Volgan mutkan alueella. Helsingin yliopisto teki siellä paikallisen kulttuurin tutkimustyötä useana vuonna 2000-luvun alussa ja niiden seurauksena on luettavissa myös julkaistuja kirjoja kansan elämästä ja tavoista. Täältä Mari-kansan parista löytyy myös selitys suomalaiselle sanonnalle ”Jäädä lehdellä soittelemaan”.

Lehdellä voi soittaa, myös minä olen myös soittanut joskus pikkupoikana kesäaikaan. Kyse ei ole sanomalehdestä, vaan heinän lehdestä. Saraheinän lehti tai vastaava on tarpeeksi leveä, joka laitetaan tiiviisti kahden peukalon väliin. Kun peukalon väliin puhalletaan, niin syntyy voimakas ääni. Harjoitus tekee tässäkin asiassa mestarin ja näin puhaltamalla voidaan saada erilaisia ääniä. Muinaisessa maaseutuympäristössä tämä oli tunnettu asia, lehdellä voidaan saada aikaan ääniä.

Marien parissa lehdellä soittelua harrastivat nuoret miehet silloin, kun he ihastuivat nuoreen tyttöön. Illan tullessa nuori mies, kun tyttö oli kotona, meni avoinna olevan ikkunan läheisyyteen ja ilmaisi ihastuksensa kohteelle itsensä laittamalla heinän lehden peukaloiden väliin ja päästämällä ”soittoäänen”.

Kun neito kuuli äänen ja tuli nuorukaisen luo, niin silloin asiat olivat hyvin nuorukaisen osalta. Mutta jos neito ei ottanut huomioon pojan toiveita, niin silloin poika sai jäädä yksin lehdellä soittelemaan. Tämä vanha marilainen tapa on yhä jossain määrin käytössä Marien maaseutualuilla.

Yhteenvetona voi sanoa, että tämäkin sama sanonta ”Jäädä lehdellä soittelemaan” kertoo kansojen sukulaisuudesta, vaikka kansat ovat asuneet jo kauan aikaa erillään toisistaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti