Iso Karhu ja Pikku Karhu
Olin vuonna 2016 Vienan Karjalassa Venehjärvellä
vuosittain järjestettävässä Pokko-juhlassa. Kuvasin tapahtuman. Osa juhlaa oli
Lesosen suvun heimolipun esittely Santeri Lesosen toimesta hänen veljensä
tulkatessa sanat venäjää puhuvalle juhlakansalle. Lipun esittely on nähtävissä YouTubessa.
Videon kesto 2.40 min
Muutama viikko tapahtuman jälkeen eräälle henkilölle tuli selitys Lesosen heimolipulle. Se on mielenkiintoinen. Tapahtumasta on jo aikaa yli 7 vuotta, joten on hyvä tuoda selitys luettavaksi kaikille asiasta kiinnostuneille.
Selitys kuuluu näin:
”Lesosen heimolipussa on alhaalla
pikkukarhun ("pikkukontion") kuva, ja ylhäällä Otavan tähtikuvio.
Lipun taustavärin yläosa oli punainen kuvaten sitä, miten esi-isät olivat
raivanneet ympäröivät metsät kasken polton avulla viljeltäviksi hedelmällisiksi
kaskipelloiksi. Lipun alaosa on taustaltaan tumman vihreä kuvaten ympäröiviä
havumetsiä.
Lesonen kertoi, että suvussa kerrottiin
seuraavanlaista tarinaa: Muinoin pikkukarhu oli ollut ylhäällä korkeassa
männyssä ja äitikarhu oli tästä varoittanut pikkukarhua, ettei putoaisi alas.
Kuitenkin vilkas pikkukarhu putosi korkeaa männyn runkoa pitkin maahan päin ja
alhaalla sattumalta ollut metsäläinen sieppasi putoavan pikkukarhun syliinsä.
Metsäläinen kasvatti pikkukarhun ja heidän liitostaan syntyivät jälkeläiset eli
Lesosten suku, ja siksi kuulemma heidän jalkateränsä olivat vieläkin sisäänpäin
kääntyneet niin kuin karhuilla!
- Tämä
kertomus jäi vaivaamaan minua, kunnes sain aivan kuin ilmestyksen omaisesti
siihen edellisaamuna selityksen ja tulkinnan. Yritän laittaa sitä nyt paperille
parhaan ymmärrykseni mukaan. En voi vakuuttaa, että tämä olisi koko totuus tai
edes osa sitä, mutta se on yksi mahdollinen tulkinta tästä lapsenomaisesta
pikkukarhumyytistä. Uskoisin näin, että jos suomalaisilla ja karjalaisilla on
muinaisten heprealaisten siemenen jäännöstä, niin ne asiat, mistä meidän
juuremme todellisuudessa ovat kotoisin, ovat jo unohtuneet, mutta niistä
on kuitenkin jälkiä vielä kansanperinteessämme ja uskomuksissamme. Kun ei ole
enää ymmärretty sukupolvien takaisia esi-isien kertomuksia, miten olemme tänne
Pohjolan metsiin joutuneet, niin ovat ne tarinat saaneet myytillisen muodon ja
myös monta pakanallisen tavan kansanuskomusta on niitä värittäneet, aivan kuten
tapahtuu lapsen (ja vanhemmankin= mielikuvituksessa, kun alkuperäinen tarina
muovautuu erilaiseen muotoon tai hieman vertauskuvalliseen ja myyttiseen asuun.
Kyselin
ja rukoilin tätä asiaa Herran edessä ja yhtäkkiä muistin, että eikös sellainen
tähtikuvio ole kuin "Pikku Karhu". Ja todellakin sellainen löytyi.
Seitsentähtinen Otava lienee tunnetuin
pohjoisen tähtitaivaan kuvioista. Se on itse asiassa osa suurempaa Ison Karhun
(Ursa Major) kuviota.
Lesosten
heimolipussa on tämä Otava tähtikuvio, mikä edustaa osaa tähtikuviosta nimeltä
"Iso Karhu". Pikku Karhu muistuttaa Ison Karhun eli Otavan
tähtikuviota. Israelissa meitä neuvotaan löytämän Pohjantähti eli
"Polaris" katsomalla Otavan kahden alimman tähden muodostamaa suoraa
linjaa ylös oikealle. Suomessa ja Karjalassa Pohjantähti löytyy "Pikku Karhu"
tähtikuvion yläpäässä. Israelissa se näkyy niin, että se ikään kuin roikkuu.
Pikku Karhun (Ursa Minor) tähtikuviota on vanhastaan käytetty
apuna suunnistamisessa, koska sen avulla löytyy helposti pohjoiseen osoittava
Pohjantähti (Polaris). Vain pohjoisnavalla Pohjantähti näkyy keskitaivaalla,
muualla se näkyy pohjoisen suunnassa.
Olen aina ihmetellyt, että mistä Otava on saanut nimensä.
Uskoisin, että se on vanha nimi, joka on muunnos Otto/ Otso sanasta, joka on
ollut karhun lempinimi/peitenimi kunnioituksesta Karhua kohtaan. Otavan loppu
tavu "va", tarkoittaa paikkaa, eli Karhun paikkaa.
Pikku Karhua kutsutaan myös Pikku Otavaksi. Pikku Karhu
tähtikuvion tähtiä ovat:
Pohjantähti (Polaris) (alfa UMi)
Kochab (beta UMi)
Pherkad (gamma UMi)
Yildun (delta UMi)
Pohjantähti sijaitsee noin puolen asteen eli Kuun läpimitan päässä
taivaannavasta. Pohjantähti on ulommaisin ja kirkkain tähti Pienessä
Otavassa. Suomalaisissa teksteissä sanottiin että " Kochab on
Pikku Karhun toiseksi kirkkain tähti, Pienen Otavan kauhan nurkassa. Nimen
alkuperä ja merkitys ovat epäselviä."
Mutta minulle tuo merkitys on täysin selvä: heprean kielellä tähti
on yksinkertaisesti "kohab" (tuo viimeinen bet kirjain lausutaan
kuitenkin vet kirjaimen eli "kochav"). Eli tuon tähden nimi on 100%:n
varmuudella heprealaista perua!
Hepreaksi Pieni Karhu (Duba haktana) kutsutaan myös "Dootanin pojan heimon
tähdeksi" eli Hakochav ben shevet Dothan.
-Mitä yhteistä tällä voisi olla kadonneihin heimoihin tai
joihinkin Pikku-Karhun Pojan jälkeläisiin, kuten Lesosiin tai esim. Lesosten
sukuheimolaisiin meihin suomalaisiin?
Toinen
tähti Pohjantähdestä lukien on nimeltään Jildun (Yildun). Sen sanotsn olevan
turkin kieltä, ja tarkoittavan sanaa "tähti ", mutta hepreaksi ja
armeaksi se tarkoittaa syntynyttä lasta tai perillistä.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvussa 37
kerrotaan Joosefista, Jaakobin pojasta, jota kutsuttiin "unien
näkijäksi". Jaakob isä lähetti Joosefin hakemaan muita veljiään uniensa
näkemisten jälkeen Dootanin laaksosta
Sikemistä: " Kun hänen veljensä olivat menneet kaitsemaan isänsä
lampaita Sikemiin, sanoi Israel Joosefille: "Sinun veljesi ovat paimenessa
Sikemissä; tule, minä lähetän sinut heidän luokseen". Hän vastasi:
"Tässä olen". Ja hän sanoi hänelle: "Mene katsomaan,
kuinka veljesi ja karja voivat, ja kerro sitten minulle". Niin hän lähetti
hänet matkalle Hebronin laaksosta, ja hän tuli Sikemiin.
Ja muuan mies kohtasi hänet, hänen
harhaillessaan kedolla; ja mies kysyi häneltä: "Mitä etsit?"
Hän vastasi: "Minä etsin veljiäni; sano minulle, missä he ovat
paimentamassa". Mies vastasi: "He lähtivät pois täältä, sillä
minä kuulin heidän sanovan: 'Menkäämme Dootaniin'."
Niin Joosef meni veljiensä jäljissä ja löysi heidät Dootanista."
(Jakeet 12-15)
Dootanin
laakso on suurin tasankoalue Samarian alueen laaksoista Efraimin vuorien
takana. Tel Dootan on rauniokumpujäännös muinaisesta Dootanin kaupungista.
Dootan on mainittu myös Profeetta Elishan yhteydessä 2. Kun. 6: kun Aramin
kunigas etsi Elishaa kiinni otettavaksi. Tarina on melkoisen puhutteleva.
Dootanin
laakso ja Dootanin rauniokumpu sijaitsevat Manassen heimon alueella Isakarin
heimon rajalla. Dootanin laakson pituus on n. 10 km ja leveys n. 3 km ja
se sijaitsee Sikemin kaupungista pohjoiseen nykyisen Genintien ja Sikemintien
välissä. Dootan tarkoittaa sanamukaisesti "kaksi kaivoa".
Miksi kerroin kaiken tämän? Tuon Revikovitsin laulun
sanat ovat melko profeetallisia:
– Ensimmäinen
säkeistö kuuluu näin: " Siellä myivät veljet Joosefin, siellä nousivat
tasangolla tuli ja savu aallot, ja niiden noustessa levittäytyi pataljoona
Dootanin laaksoon.
- Kertosäe:
Viljan,
viinin ja öljymarjojen laakso. Vehnän laakso valkeana kuin pellava. Ja kauris
ja peura siellä komeina sankareina. Emmekö tapaa siellä vielä ilman taisteluja
ja tulta? Vielä palaamme Dootanin laaksoon.
-Viimeinen
säe: Ja tie nousee takaisin siunausten vuorelle (Har bracha),
Ja
punainen on hedelmä, joka kypsyy tarhassa. Miten
rauhaa ovat tiet täynnä, Miten kaunista on lepo
Dootanin
laksossa."
Koen,
että tuo Pikku Karhun tarina on itse asiassa pohjoisen Israelin jonkun
kadonneen heimon osan tarinaa ihmisistä, jotka lähtivät Israelista Assurian
pakkosiirtolaisuuden aikana. He käyttivät taivaan tähtiä tien näyttäjänä kohti
pohjoista reittiä kulkiessaan. Pikku Karhun tarina on tarina siitä, miten
muistettaisiin ja osattaisiin käyttää Isoa Karhua Pohjantähden
löytämiseen. Jossain vaelluksen vaiheessa tähtien asennot näyttivät ihan
toisenlaiselta, kuin ne olivat olleet lähtömaassa Israelin taivaalla. Myyttitarinassa
Iso Karhu varoitti Pikku Karhua putoamasta, mutta se ei kuunnellut varoituksia
ja putosi lopulta metsäläisen syliin. (vrt. profeetta Elian varoitukset jne.
pohjoisille heimoille!) Ehkä nuo israelilaista alkuperää olevat heimot tulivat
vihdoin lopulta Pohjolan metsiin ja yhtyivät siellä näihin metsäläisiin. Tuo
tarina on siis tämän tulkintani mukaan kirjoitettuna tähtiin ja se on sieltä
luettavissa ikään kuin myyttisen peitetarinan muodossa.
Jer 31
jae 5 ja 8 kertovat meille seuravaa: "Sinä
istutat jälleen viinitarhoja Samarian vuorille; ne, jotka istuttavat, saavat
korjata hedelmätkin. (8) Katso, minä tuon heidät pohjoisesta maasta, kokoan
heidät maan perimmäisiltä ääriltä. Heissä on sokeita ja rampoja ynnä raskaita
ja synnyttäväisiä: suurena joukkona he palajavat tänne."
Ja jae 21
kehoittaa meitä: "Pystytä itsellesi kivimerkkejä, aseta itsellesi
tienviittoja, paina mieleesi tie, polku, jota olet kulkenut. Palaja, neitsyt
Israel, palaja näihin kaupunkeihisi."
Nuo polut
ja merkit näkyvät nyt myös tähtien poluissa. Tähdet ovat näyttäneet aina
kulkijoille tietä ja niiden mukaan suunnistetaan vielä tänä päivänäkin.
Herra
vastasi Jobille tuulispäästä seuravaa:
38:32 Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet
aikanansa ja johdattaa Seulaset lapsinensa?
Alkutekstissä
Seulaset tähtikuvion kohdalla on sana Ash, mikä tarkoittaa Strongsin
raamattusanakirjan mukaan luultavasti Ison Karhun tähtikuviota.
Koko
jakeen suomennos kuuluu suoraan alkutestistä siis seuraavasti:
"Tuotko
ulos tähtikuviot niiden ajallaan ja johdatatko/ tuotko Ison Karhun (Otavan)
pentuinensa."
Vuoden
1776 käännös kuuluu näin:
"Taidatkos
tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa
kanssa?"
Loppusanat:
Joten
tähtikuvioihin eli mazarotteihin on kirjoitettu evankeliumi Luojamme
suunnittelemana jo luomisvaiheessa. Se on ollut jo Jobilla tiedossa ja nyt
elämme aikaa, jolloin nämä tähtiin kirjoitetut salaisuudet tulevat esille! Tämä
ei ole taikuutta tai tähdistä ennustamista, vaan on kyseessä sitä, että
Israelin Pyhä Jumala saattaa kaiken tässä lopunajassa ennalleen Jeshuan
Messiaan täytetyn työn kautta ja palauttaa kadonneet lapsensa takaisin
Kuningaskuntaansa. Ehkä saamme olla osana tätä kaikkea Hänen suuren armonsa ja
laupeutensa tähden syntejänsä katuvia ja Hänen luoksensa palaavia lapsiansa
kohtaan?”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti