Turkki ja lähenevä Googin sota

Tämä ajankohtainen jatkuvasti päivittyvä Harri Ahdesmäen kirjoitus on otettu täältä

https://www.israelprofetiassa.fi/18

Mielestäni tämä on paras kirjoitus, mikä löytyy tästä aiheesta! Jos aihe kiinnostaa niin kannattaa lukea ja kertoa muillekin. - JK

Päivitetty 13.9.2018

 

Turkki ja lähenevä Googin sota, eli taistelu Jerusalemin asemasta 

Profeetta Hesekiel kuvaa luvuissaan 38 ja 39 suurta lopun ajan sotaa Lähi-Idässä. Siitä käytetään nimitystä Googin sota. Goog on paikannettavissa nykyiseen Turkkiin ja sota onkin hämmästyttävän ajankohtainen juuri meidän päivinämme. Turkki ja sen presidentti vastustavat voimakkaasti Israelin läsnäoloa Itä-Jerusalemissa (arab. Al-Quds) ja siellä sijaitsevalla Temppelivuorella (arab. Haram al-Sharif) sekä kutsuvat maailman muslimeja vastustamaan Israelin hallintaa siellä olevilla islamin pyhillä paikoilla. Hesekielin kuvauksessa Goog ei viittaa Venäjään, vaan se on käännösvirheeseen perustuva kylmän sodan ajalta peräisin oleva väärä tulkinta, mikä ei saa tukea Hesekielin tekstistä.

 
Kuvassa yllä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan puhuu kansainvälisessä Al-Quds (Jerusalem) Wagf Forumissa Istanbulissa 8.-9.5.2017.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump vieraili Saudi-Arabiassa toukokuun lopulla 2017. Sen jälkeen Saudi-Arabia ja kuusi muuta Lähi-idän maata katkaisi diplomaattisuhteet Qatariin 5.6 2017. Presidentti Trump totesi "sen ehkä merkitsevän islamilaisen terrorismin loppua", koska Qataria syytettiin terrorismin tukemisesta ja liian läheisistä suhteista shiialaiseen Iraniin. Turkki sen sijaan ilmoitti lähettävänsä sotilaitaan Qatariin ja vahvistavansa kauppasuhteitaan sen kanssa. Turkkia ja Qataria yhdistää mm. voimakas tuki Lähi-Idässä toimivalle muslimiveljeskunnalle ja palestiinalaisille. Lähi-Idän muslimiveljeskunta tukee avoimesti Hamasin aseellista toimintaa Israelia vastaan. Saudi-Arabian ulkoministeri Abdel Al-Jubeir totesi, että Qatarin tulee katkaista kaikki suhteensa Gazassa toimivaan Hamasiin ja Egyptissä toimivaan muslimiveljeskuntaan, jos se haluaa lopettaa maan eristämisen.

Hesekiel 38:13 mainitsema vastakkain asettelu "Saban ja Dedanin" (tänä päivänä Persianlahden öljymaiden, pl. Qatar) ja "Tarsiin mahtavien kauppiaiden" (tänä päivänä Yhdysvaltojen ja sen natoliittolaisten) sekä Googin (tänä päivänä Turkin ja sen liittolaisten, ml. Iran) välillä onkin kesällä 2017 jo toteutunut. Ne tulevat voimakkaasti ottamaan kantaa Googin tulevaan hyökkäykseen Israeliin. Qatarin boikotti on lähentänyt Turkkia ja Irania, jotka molemmat tukevat voimakkaasti Qataria ja Lähi-idän muslimiveljeskuntaa, mihin myös Hamas kuuluu.

Yhdysvaltojen presidentin, Donald Trumpin, tunnustettua Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi Suomen 100-vuotis itsenäisyyspäivänä 6.12.2017, kiista Jerusalemin asemasta sai aivan uuden käänteen. Palestiinalaiset, Jordania, Turkki ja muut islamilaiset maat ovat kiivaasti arvostelleet Yhdysvaltojen päätöstä. Sen jälkeen Turkki ja Israel ovat olleet sanasodassa keskenään ja Turkki on uhannut katkaista uudelleen diplomaattisuhteensa "terrorivaltio" Israelin kanssa.

Tämä artikkeli edustaa kirjoittajan omia henkilökohtaisia näkemyksiä ja raamatuntulkintaa eikä sellaisena edusta mitään seurakuntaa tai uskonnollista suuntausta.

Tämä artikkeli ei ota poliittisesti kantaa mihinkään nykyiseen Israelin valtioon liittyvään asiaan, vaan tulkitsee ainoastaan sitä koskevia Raamatun profetioita.
Jos artikkeli kiinnostaa sinua, voit jakaa sen eteenpäin oikeassa yläkulmassa olevilla nk. share-napeilla.

Sisällysluettelo
1. Goog viittaa Hesekielin kuvauksessa nykyiseen Turkkiin
2. Goog ei viittaa Hesekielin tekstissä nykyiseen Venäjään
3. Googin sotaan johtavat syyt ja Turkin nykytilanne
4. Kohti Googin sotaa
5. Googin aseistus ja joukot
6. Googin armeijan tuho Hesekielin, Sakarjan ja Jooelin mukaan
7. Hesekielin kuvauksen vaikeita kohtia
8. Saba, Dedan ja Tarsiin kauppiaat, eli Persianlahden öljyvaltiot ja Yhdysvallat muodostavat Googin vastapoolin
9. Googin suuri saalis Israelissa, islamin pyhät paikat ja energia


Lopun aikana tapahtuvasta suuresta hyökkäyksestä Israeliin käytetään Hesekielin 38-39 luvuissa nimitystä Googin sota. Myös Sakarja 12:1-8 ja Jooel 2:20 kertovat tästä samasta lopun ajan sodasta. Googista puhuvat siis myös muut profeetat kuin Hesekiel, vrt. Hes. 38:17a;
Näin sanoo Herra, Herra: Etkö se ole sinä, josta minä muinaisina päivinä puhuin palvelijaini, Israelin profeettain (mon.), kautta...

Googin sota on saanut profeetoilta runsaasti huomiota siksi, että sen yhteydessä luvataan Israelin kansan kääntyminen takaisin Jumalansa puoleen;

27 Kun minä tuon heidät takaisin kansojen seasta ja kokoan heidät heidän vihamiestensä maista, niin minä osoitan heissä pyhyyteni lukuisain pakanakansain silmien edessä.

28 Ja he tulevat tietämään, että minä, Herra, olen heidän Jumalansa, kun minä, vietyäni heidät pakkosiirtolaisuuteen pakanakansojen luokse, kokoan heidät omaan maahansa enkä jätä sinne jäljelle ainoatakaan heistä.

29 Enkä minä enää kätke heiltä kasvojani, sillä minä vuodatan Henkeni Israelin heimon päälle, sanoo Herra, Herra. (Hes. 39)

Jakeen 27a paluu tapahtui 1900-luvulla, mutta 27b Jumalan pyhyyden osoittaminen Israelissa tapahtuu vasta Googin sodan yhteydessä. Jakeen 28a pakkosiirtolaisuus alkoi Roomalaisten kukistaessa juutalaisten kapinat kahdessa juutalaissodassa vuosina 70 ja 135 jKr. Jakeen 28b kaikkien juutalaisten kokoaminen Erets Israeliin toteutuu vasta 1000-vuotisessa valtakunnassa. Jakeen 29a Herran kasvojen kätkeminen juutalaisilta kestää, kunnes pakanakansojen evankeliointi on tullut loppuvaiheeseen. Jakeen 29b Hengen vuodatus juutalaisen kansan ylle tapahtuu myös Googin sodan yhteydessä.

1. Goog viittaa Turkkiin

2. "Ihmislapsi, käännä kasvosi kohti Googia Maagogin maassa, (Roosin), Mesekin ja Tuubalin ruhtinasta, ja ennusta häntä vastaan...(Hes. 38:2, KR 1933)

Googia kuvataan KR 1933 Hes. 38:2 mukaan (Roosin), Mesekin ja Tuubalin ruhtinaaksi. Profeetta Hesekiel vaikutti aikana, jolloin Babylonian valtakunta oli hieman aikaisemmin vuonna 605 eKr. kuningas Nebukadnessarin johdolla Karkemiin taistelussa kukistanut lopullisesti Assyyrian suurvallan.

Assyyrian suurvallan aikaista karttaa (alla) katsomalla voi todeta Mesekin (Mushki) ja Tuubalin alueen sijainneen nykyisen Turkin alueella. Nämä nimitykset olivat tuttuja Hesekielille ja hänen aikalaisilleen. Myöhemmin jakeessa Hes. 38:6 luetellaan Googin joukkoja ja niihin kuuluvat sekä Goomerin (Gimarrai) että myös Toogarman (Til-garimmu) kansanheimot, joiden alueet aivan samoin löytyvät nykyisen Turkin rajojen sisältä muinaisen Assyyrian suurvallan aikaisesta kartasta. Antiikin Kreikan historioitsija Herodotos (485-420 eKr.) mainitsee Tubalin ja Mesekin. Tubal sijaitsi itäisessä Anatoliassa (nykyinen Turkki) ja Mesek Eufrat-virran yläjuoksulla keski-Anatoliassa. Herodotoksen mukaan ne muodostivat Persian valtakautena (539-333 eKr.) sen 19. satraapin. Anatolia  on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa. Aluetta kutsutaan myös Vähä-Aasiaksi (Asia Minor).

Kaikkiaan seitsemästä luvun 38 alussa mainitusta kansanheimosta yli puolet, eli neljä liittyy siten nykyiseen Turkkiin. Nykyinen Turkki sijaitsee maantieteellisesti pohjoisessa Israelista katsoen. Jakeessa viisi mainitut muut kansat ovat idässä Persia (Iran), etelässä Etiopia (nykyinen Sudan) ja lännessä Puut (Libya). Näin Israeliin hyökätään kaikilta ilmansuunilta.


Sanaa "Roos" ei ole käännetty ollenkaan kansanheimoksi esim. KJV käännöksessä, koska "rosh" tarkoittaa hepreaksi "päätä tai päällikköä" ja sanan katsotaan kuuluvan käsitteeseen "chief prince", mikä viittaa Googin asemaan eikä kansanheimoon. Sana esiintyy mm. 1.Moos. 3:15:ssä käärmeen päänä (rosh), minkä tuleva Messias murskaa. Kyseessä onkin selkeä käännösvirhe. Tämän käännösvirheen perusteella jotkut ovat erehtyneet ja katsoneet Googin olevan myös "Roosin" ruhtinas, minkä on katsottu viittaavan nykyiseen Russiaan, eli Venäjään. Tämä käännösvirheeseen perustuva väärä tulkinta sai kannatusta etenkin Yhdysvalloissa kylmän sodan ja Neuvostoliiton aikana.

"Chief prince" pitäisi kääntää "hallintomiesten päällikkö". Goog on siis Mesekin ja Tuubalin päämies eikä Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinas. Meidän KR 1776 käännöksessämme (Biblia) Hes. 38:2 on käännetty alkutekstistä oikein;

2. Sinä, ihmisen poika, käännä itses Gogia vastaan, joka on Magogin maalla, ja on ylimmäinen Mesekin ja Tubalin päämies, ja ennusta hänestä, (Hes. 38:2, KR 1776)


Sanan Goog alkuperä johtuu todennäköisesti Lyydian valtakunnan kuninkaasta Gygeksestä (gugu), josta kerrottiin myyttisiä tarinoita. Gyges hallitsi Lyydiaa juuri ennen Hesekielin aikaa. Lyydian valtakunta sijaitsi myös nykyisen Turkin alueella sen länsirannikolla. Turkin nykyinen hallinnollinen keskus, Istanbul, sijaitsee myös muinaisen Lyydian alueella.

Maagog, eli Googin hallitsema maa, viittaisi siten muinaiseen Lyydiaan, eli nykyisen Turkin länsiosaan. Vaikka Goog tulee päivien lopulla  Maagogin (Lyydia) maasta, hän on Hesekielin profetiassa myös Mesekin (Muski) ja Tuubalin ruhtinas sekä Gomerin (Gimarrai) ja Toogarman (Til-garimmu) kansanheimojen johtaja. Kun katsoo Assyyrian suurvallan aikaiseen karttaan, huomaa, että tämä em. alue vastaa tarkasti juuri nykyisen Turkin valtion aluetta. Profetian tarkkuus tässäkin hämmästyttää!

2. Goog ei viittaa Venäjään

Perinteisesti on lopunaikoja koskevassa raamatuntutkimuksessa arveltu Googin tulevan Israelista pohjois-koilliseen sijaitsevalta Venäjältä. Kuitenkin historiasta tunnemme kansanheimot Mesek ja Tuubal, joiden päämies (chief prince) lopunajan Goog on, ja nämä Hesekielin ajan kansanheimojen nimet viittaavat yksiselitteisesti ainoastaan nykyisen Turkin alueelle, eivätkä lainkaan Venäjälle.
Siinä, että Mesekin ja Tuubalin ruhtinas Goog tulee "pohjan periltä", Hes. 38:2, ei ole mitään ihmeellistä eikä se tarkoita nykyisen käsityksen mukaisia "maan ääriä". Hesekielin aikalaisten maailmankuvassa "perimmäinen pohjoinen" oli  varsin lähellä silloisen Israelin aluetta, eli juuri nykyisen Turkin ja Mustameren luona. Musta meri tunnettiin "äärimmäisenä merenä".

Tutkitaan kuitenkin vielä hieman Venäjän valtion nimen "Rossija" etymologiaa. Venäjän nimi Rossija, englanniksi Russia, on saanut alkunsa Ruotsin viikingeiltä 1000-luvun taitteessa j.Kr. Tällöin ruotsalaiset viikingit matkasivat kauppaa tehden Venäjän tasangoilla ja myös asuttivat sitä. Heitä kutsuttiin "ruotseiksi" sanalla "rus" nykyisessä Ruotsissa sijainneen Roslagenin maakunnan nimen mukaan.  Myöhemmin alueelle tulleet slaavilaiset kansat ottivat itselleen tämän saman nimen, joka oli jo olemassa. He kutsuivat itseään ruuseiksi ja heidän maansa oli siitä johdettu sana, joka on nykyvenäjäksi Rossija. Meillä tästä on johdettu venäläisten vanhaksi kutsumanimeksi "ryssä".

Tämä tapahtui kuitenkin vasta 1500 vuotta Hesekielin kirjan kirjoittamisen jälkeen, eikä sana voinut näin olla Hesekielin aikalaisten tiedossa, vaikka se olisikin viitannut kansanheimoon.

Runsaat luonnonvarat omistavalla Venäjällä ei myöskään ole olemassa juuri mitään motiivia hyökätä Israeliin. Se pyrkii kyllä turvaamaan strategisen asemansa itäisellä Välimerellä ylläpitämällä suhteitaan Syyrian nykyhallintoon, joka on myöntänyt sille laivastotukikohdan Latakiasta. Siitä syystä Venäjä lähetti ilmavoimiaan Syyriaan kesällä 2015 tukemaan Syyrian hallintoa. Maaliskuussa 2016, samaan aikaan kun Syyrian rauhanneuvottelut käynnistyivät Genevessä, Venäjä aloitti joukkojensa pääosan vetäytymisen Syyriasta. Vetäytyminen kuitenkin keskeytyi terroristijärjestö Isisiä vastaan käydyn taistelun takia ja Venäjä ilmoittii uudelleen alkavansa vetäytyä Syyriasta joulukuussa 2017, kun Isis oli pääosin kukistettu. Venäjän ilmavoimien osia jäi Välimeren rannikolla sijaitsevan Latakian lähelle Hmeiminin tukikohtaan tukemaan Syyrian hallintoa sen taistelussa kapinallisia vastaan. Venäjä on myös sijoittanut uuden S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmän Syyriassa vielä olevien joukkojensa suojaksi.

3. Googin sotaan johtavat syyt ja Turkin nykytilanne

4. Minä kuljetan (shuwb) sinua, panen koukut sinun leukoihisi ja nostatan sotaan sinut ja kaiken sinun sotaväkesi: hevoset ja ratsumiehet, kaikki pulskasti puettuja, suuren joukon suurine ja pienine kilpineen, miekankantajia kaikki. (Hes. 38:4)
2. Minä kuljetan (shuwb) sinua, talutan sinua, nostatan sinut pohjan periltä ja annan sinun hyökätä Israelin vuorille. (Hes. 39:2)
Jakeissa Hes. 38:4 ja 39:2 Herra aivan kuin vetää puoliväkisin vastahakoisen Googin eri tapahtumien kautta lopulta sotaan Israelia vastaan. Jakeen neljä "minä kuljetan sinua" pitäisi kääntää alkutekstistä "minä palautan/käännän sinut takaisin. Heprean sana on siinä "shuwb", jolla on tämä merkitys. KJV kääntää jakeen alun "I will turn you back". Nykytilanteessa tämä merkitsee Turkin kääntymistä länsimaisia arvoja toteuttavasta maallisesta tasavallasta takaisin sunni-islamilaisia arvoja toteuttavaan hallintoon ja osmani-imperiumin ihannointiin.

Hesekielin aikalaisten maailmankuvassa "perimmäinen pohjoinen" oli  varsin lähellä silloisen Israelin aluetta, eli juuri nykyisen Turkin ja Mustameren luona. Musta meri tunnettiin "äärimmäisenä merenä". "Nostatan sinut pohjan periltä" siis tarkoittaa Hesekielin ajan maailmankuvassa nykyistä Turkkia eikä sillä ole mitään tekemistä meidän aikamme maailmankuvan kanssa.

Googin motiivi on ensi sijassa hengellinen ja liittyy Jerusalemin hallintaan. Tämän paljastaa Googin sotaan liittyvä kuvaus Sak. 12:6;

6. Sinä päivänä minä teen Juudan sukuruhtinaat ikäänkuin tulipannuksi puitten sekaan ja ikäänkuin tulisoihduksi lyhteitten sekaan, ja he kuluttavat oikealta ja vasemmalta, kuluttavat kaikki kansat yltympäri. Ja Jerusalem saa yhäti asua paikoillansa-Jerusalemissa. (Sak. 12:6, KR 1933)

Kyse on siis Jerusalemin maantieteellisen aseman muutoksesta. Goog johtaa joukkojaan kohti Jerusalemia "vapauttamaan" islamin pyhät paikat Jerusalemin Temppelivuorella pois Israelin hallinnasta. Kiista Tempelivuoren ja sen pyhien paikkojen hallinnasta on kärjistynyt Israelissa selvästi syksystä 2015 alkaen.

Sakarjan käyttämät sanat "sinä päivänä", tulee ymmärtää sanan "päivä" heprealaisessa merkityksessä. Siinä päivä, eli "yom" sanaa käytetään tarkoittamaan paitsi kirjaimellista päivää, myös vuotta tai tiettyä ajanjaksoa. Tässä yhteydessä se tarkoittaa sitä aikaa, jolloin Goog hyökkää Israeliin. Ajan tarkkaa pituutta ei ole täsmennetty.

Turkki on islamistisen AKP-puolueen valtaannousun myötä palannut vähitellen takaisin islamilaisten maiden puoleen, joihin se itsekin historiallisesti kuuluu, sekä politiikassaan ja asenteissaan. Konkreettisesti ilmaisten Turkki on kääntänyt "katseensa" luoteesta (Euroopasta) takaisin kaakkoon (islamilaiset maat), eli kääntynyt ympäri takaisin historialliseen menneisyyteensä. Ennen ensimmäistä maailmansotaa nykyinen Israel ja myös Jerusalem kuuluivat silloiseen Ottomaanivaltioon ja se oli hallinnut Jerusalemia ja sen islamille pyhiä paikkoja, Kalliomoskeijaa ja Al-Aqsan moskeijaa, Temppelivuorella 400 vuotta ennenkuin Iso-Britannia valtasi kaupungin 1917.


Ensimmmäisen maailmansodan jälkeen osmani-imperiumi (kuvassa yllä) hajosi ja sen entiset alusmaat Lähi-Idässä jaettiin sodan voittaneiden Ranskan ja Iso-Britannian kesken. Upseerina politiikkaan vuonna 1923 noussut Mustafa Kemal Ataturk alkoi muokata Turkista kansallisvaltiota, joka ei enää havittelisi islamilaista suurvalta-asemaa vaan pyrkisi moderniksi länsimaisia arvoja toteuttavaksi maalliseksi tasavallaksi. Kun Turkista tuli Naton jäsen vuonna 1952, kukaan ei epäillyt maan länsilinjaa. Myös koko kylmän sodan ajan Turkki pysyi lännen leirissä.

Turkin kurssi muuttui vuonna 2002, kun Erdoganin johtama islamilais-konservatiivinen AKP voitti ensimmäisen kerran vaalit. Hallituksen retoriikkaan palasi osmani-imperiumin ihannointi, eurooppalaiset  arvot olivatkin nyt pahasta. AKP mm katsoi, että Turkin länsimaalaistaminen oli ollut suuri virhe ja että puolueen historiallinen tehtävä olisi luoda mittava sunni-islamilainen valtakunta. Turkin tuli ottaa takaisin paikkansa historiassa muiden johtavien valtojen joukossa. Lisäksi suhteet juutalaisvaltioon muokkaantuivat uudelleen "islamilaisten silmälasien" läpi, joka näkee että juutalaisilla ei ole oikeutta omaan itsenäiseen valtioon, vaan se on parhaimmillaan islamin suojelema dhimmi, jolla on vain rajoitetut oikeudet islamin alaisuudessa. Tämä johti Turkin ja Israelin välisten diplomaattisuhteiden katkeamiseen 2010, kun Israel esti turkkilaisen Mavi Marmara avustuslaivan pääsyn Gazan alueelle.

Tähän uuteen valtakuntaan mahtuvat hyvin kaikki sunniystävät, kuten Muslimiveljeskunnat kautta Lähi-Idän, Libyan uudet ääri-islamilaiset johtajat ja palestiinalaisjärjestö Hamas. Mutta siihen ei mahdu Syyrian presidentti Bashar al-Assad. Assad kuuluu Syyrian vähemmistöihin, alaviitteihin, jotka edustavat shiialaisuutta. Syyrialaisten enemmistö on sunneja. Turkin mielestä Assad pitääkin saada ulos keinolla millä tahansa, jotta myös Syyriaan saadaan sunnikonservatiivinen hallinto, joka olisi Turkin suuntaan kallellaan.

Turkki on ottanut vastaan yli 2,2 miljoonaa Syyrian pakolaista ja majoittanut heitä rajakaupunkeihin. Se ei ole rakentanut piikkilanka-aitoja rajoilleen, toisin kuin moni vauraampi Euroopan maa. Syyrialaisten vastaanottaminen on osa Turkin suurta kertomusta siitä, kuinka Turkki pelastaa kaikki Lähi-Idän sorretut muslimit ja kuinka Turkista tulee uusi islamin keskus. Kuvaan kuuluu myös tuleva sunnijohtoinen Syyria, ja sen syntyminen on Turkin silmissä vain ajan kysymys.


Samasta syystä Turkki katsoi sormiensa läpi terroristijärjestö Isisin leviämistä. Kun länsimaat näkivät Isisin koko maailman vakautta uhkaavana terroristijärjestönä, Turkille se on sunnilainen ryhmä, joka edisti Assadin syrjäyttämistä Syyriassa. Isis onkin ollut Turkille selvästi pienempi paha kuin Turkin yhtenäisyyttä uhkaavat kurdijärjestöt, Syyriassa toimiva YPG ja Irakissa toimiva PKK. Se, että länsimaat tukevat kurdeja Isisin vastaisessa taistelussa on siitä syystä Turkille erityisen epämieluisaa. Isisin vastaisessa rintamassa Turkki on ollut näennäisesti mukana vasta kesästä 2015, ja silloinkin vain Nato-liitolaisten ja EU:n rauhoittamiseksi. Myöhemmin Turkki osallistui myös Isisin vastaiseen taisteluun, mutta samalla se on vastustanut kaikin keinoin kurdien vaikutusvalllan leviämistä Syyriassa ja Irakissa. Suoranaista sotaa se on käynyt kurdijärjestö PKK:n kanssa sekä Turkin kaakoisosassa että myös pohjois-Irakissa.

Turkki on myös jatkanut Pohjois-Syyriassa taistelevien Jabhat al-Nusran ja Ahrar al-Shamin tukemista. Ryhmät ovat salafistisia, äärisunnilaisia ryhmittymiä, jotka ajavat Syyriaan omanlaistansa islamilaista valtiota.

Turkin linja on ärsyttänyt muita Naton jäseniä, mutta Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Hilary Clinton on yksi harvoista länsipoliitikoista, joka on vaatinut Turkkia valitsemaan puolensa. "Aikovatko he seistä meidän rinnallamme radikaalia jihadismia vastaan vai eivät", Clinton kysyi marraskuussa 2016.

Samalla Turkin ihmisoikeustilanne ja sananvapaus on voimakkaasti heikentynyt. Marraskuun lopulla 2015, vain kolme päivää ennen Turkin ja EU:n välistä Brysselin huippukokousta, Turkki vangitsi kaksi Cumhuriyet-lehden toimittajaa, jotka olivat julkaisseet videomateriaalia siitä, kuinka Turkin tiedustelupalvelu salakuljetti aseita Syyrian kapinallisille. Presidentti Erdogan vaati henkilökohtaisesti toimittajille elinkautista vankeutta. Vain viikkoa aiemmin toinen toimittajista oli palkittu Pariisissa kansainvälisellä sananvapauspalkinnolla. Toimittajien lisäksi vankilaan joutuivat sotilashenkilöt, jotka olivat määränneet aseita salakuljettaneiden autot pysäytettäviksi.

5.5.2016 AKP-puolueen puheenjohtaja ja Turkin pääministeri Ahmed Davutoglu erosi tehtävästään, koska hän ei ollut riitävästi sitoutunut ajamaan presidentti Erdoganin valtaoikeuksien laajentamista. Tilalle valittiin Erdoganin vankkumaton kannattaja Binami Yildirim, joka korosti heti valintansa jälkeen lojaalisuuttaan presidentille. Yildirimin mukaan "Erdoganin tie on Turkin tie".

16.7.2016 sotilaat yrittivät syrjäyttää presidentti Erdoganin vallasta, mutta kaappaus epäonnistui. Sen seurauksena useita tuhansia sotilaita, poliiseja ja oikeuslaitoksen edustajia pidätettiin ja erotettiin viroistaan. Epäonnistunut kaappausyritys kasvattaa Erdoganin valtaa entisestään ja edesauttaa hänen pyrkimyksiään muuttaa perustuslakia ja tehdä Turkista presidenttijohtoinen valtio. Erdoğan ei peitellyt tyytyväisyyttään päästessään eroon vastustajistaan. Presidentti kutsui vallankaappausta "Jumalan lahjaksi", joka antoi syyn ”puhdistaa armeija ja oikeuslaitos”. Toimien ripeydestä päätellen tuota syytä oli jo pitkään odotettu. Erdoganin mainitsema "Jumalan lahja" pitänee paikkansa, kuitenkin eri tavalla kuin hän ajattelee, vrt. Hes. 39:1-2a.

Turkissa on myös vaadittu kuolemanrangaistuksen ottamista uudelleen käyttöön. EU on varoittanut Turkkia, että kuolemanrangaistuksen käyttöönotto lopettaisi Turkin jäsenneuvottelut EU:n kanssa. Yhdysvallat ilmoitti, että myös Turkin Natojäsenyys on vaarassa, koska Nato on demokraattisten maiden puolustusliitto eikä diktatuuria hyväksytä sen jäsenmaissa.

Tammikuussa 21.1.2017 Turkin parlamentti hyväksyi toisessa käsittelyssä uuden perustuslain, joka lisää merkittävästi presidentin valtaoikeuksia. Perustuslaki oli vielä tämän jälkeen hyväksyttävä kansanäänestyksessä, mikä järjestettiin 16.4.2017.

– Kansa tekee varmasti parhaimman mahdollisen päätöksen perustuslain muutoksesta, pääministeri Binali Yıldırım sanoi.

 

Kansanedustajista 339 äänesti perustuslain muutoksen puolesta ja 142 sitä vastaan, kun muutokseen vaadittiin 330 äänen enemmistö. Yli puolet parlamentin kansanedustajista kuuluu hallitsevaan AKP-puolueeseen. Muutoksen myötä presidentti Recep Tayyip Erdoğanin valta kasvaa. Arvostelijoiden mielestä uusi perustuslaki tekee presidentistä käytännössä itsevaltiaan. Presidentti saa oikeuden erottaa ja nimittää ministereitä. Pääministerin virka lakkautetaan ja korvataan yhdellä tai useammalla vara-presidentillä. Presidentin määräämän poikkeustilan pituutta myös kasvatetaan nykyisestä 12 viikosta kuuteen kuukauteen. Perustuslain parlamenttikäsittelyssä tapahtui tappelunnujakoita. Sitoutumaton edustaja Aylin Nazliaka kahlehti itsensä käsiraudoilla puhujakorokkeen mikrofoniin.

Parlamentin hyväksymisen jälkeen Erdogan on yrittänyt saada Euroopassa asuvia turkkilaisia puolelleen, koska heidän äänensä tulevassa kansanäänestyksessä voivat olla ratkaisevia. Turkin ja usean EU-maan välit ovat kärjistyneet maaliskuun lopulla sanasodaksi, kun turkkilaisia ministereitä on estetty pitämästä poliittisia kampanjatilaisuuksia Euroopan maissa. Rajuin kiista syntyi, kun Hollanti kielsi lauantaina 11.3.2017 Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun lentokonetta laskeutumasta Hollantiin. Turkkilaistaustaiset mielenosoittajat ja poliisi ottivat yhteen seuraavana päivänä Hollannin Rotterdamissa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan syytti Hollantia ”natsismista” ja haukkui sitä ”banaanivaltioksi”. Lisäksi Erdogan syytti Holllantia myös 1995 tapahtuneesta Srebrenican verilöylystä, missä hollantilaiset rauhanturvaajat eivät kyenneet estämään serbijoukkoja murhaamasta noin 8000 muslimimiestä ja poikaa. Turkin varapääministeri Numan Kurtulmuş puolestaan uhkasi, että Turkki lakkaa noudattamasta EU:n kanssa solmimaansa pakolaissopimusta.

Muun muassa Saksa, Sveitsi, Itävalta ja Tanska ovat estäneet Turkin valtapuolueen poliitikkoja kampanjoimasta maidensa turkkilaisväestölle. Kampanjointi liittyy Turkissa huhtikuussa pidettävään kansanäänestykseen perustuslain muuttamisesta. Muutos laajentaa presidentti huomattavasti Erdoğanin valtaoikeuksia ja takaa hänelle vallan ainakin vuoteen 2019 asti.

Kansanäänestys uudesta perustuslaista 16.4.2017 päättyi lopulta Erdoganin niukkaan voittoon. Kyllä-äänet saivat 51,4% kansanäänestyksessä ja Erdoganin kausi jatkuu siten aina vuoteen 2029 asti. Hän ilmoitti ensitöikseen palauttavansa kuolemantuomion takaisin Turkkiin. Tämä merkinnee käytännössä myös Turkin EU-jäsenyysneuvotteluiden loppumista. Presidentin valtaoikeuksia lisäävä uusi perustuslaki astuu voimaan, kun uudet vaalit järjestetään syksyllä 2019.

Kesäkuun alussa 2017 Saksa ilmoitti vetävänsä kaikki sotilaansa pois Turkista. Sotilaat olivat mukana Natojohtoisessa operaatiossa, mikä oli suunnattu Isisiä vastaan. Turkin ja Saksan väliset suhteet ovat huonontuneet radikaalisti Saksan myönnettyä turvapaikan Turkin sotilasvallankaappaukseen kesällä 2016 osallistuneille sotilaille.

Kuvassa yllä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan puhuu yleisölle kansainvälisessä Al-Quds (Jerusalem) Wagf Forumissa Istanbulissa 8.-9.5.2017.

4. Kohti Googin sotaa

8.-9.5.2017 Istanbulissa pidetyssä kansainvälisessä Al-Quds Waqf Forumissa presidentti Erdogan kutsui tuhansia muslimeja nousemaan päivittäin Jerusalemin Temppelivuorelle (arab. Haram al-Sharif) vastustamaan Israelin miehitystä ja rajoituksia, jotka liittyvät muslimien oikeuksiin rukoilla siellä olevilla islamin pyhillä paikoilla. Erdoganin mukaan "jokainen päivä, jolloin Israelin miehitys jatkuu Jerusalemissa (Al-Quds) on loukkaus meitä vastaan".

 

Turkki on myös haastanut Jordanian Hasemiittisen kuningaskunnan Jerusalemin pyhien paikkojen suojelijana. Se on panostanut miljoonia dollareita tukeakseen Itä-Jerusalemin arabeja taloudelllisesti ja islamin kulttuuriin liittyen vahvistaakseen Erdoganin hallituksen vaikutusvaltaa heidän keskuudessaan. Jerusalemin paikallishallinnon edustajat toteavat, että suurin haaste Jordanialle liittyen Temppelivuoren islamilaiseen hallintoon tulee Turkista.

 

5.6.2017 Seitsemän Lähi-Idän maata katkaisi Saudi-Arabian johdolla diplomaattisuhteensa Qatariin syyttäen sitä terrorismin tukemisesta. Taustalla on ainakin Donald Trumpin vierailu ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan myös Saudi-Arabian ja Turkin välinen kamppailu sunnimuslimi-maailman herruudesta. Turkki ja Qatar ovat tehneet läheistä yhteistyötä mm. muslimiveljeskunnan tukemisessa.

Kuvassa yllä Erdogan ja Qatarin emiiri Tamim bin Hamad Al Thani

 

Vain kaksi päivää sen jälkeen, kun mm. Saudi-Arabia, Egypti, Yhdistyneet Arabiemiraatit ja Bahrain katkaisivat diplomaattisuhteensa Qatariin, Turkin parlamentti hyväksyi keskiviikkoiltana 7.6 lain, joka mahdollistaa joukkojen lähettämisen Qatariin. Asiasta kertovat monet tiedotusvälineet, mm. uutiskanava Al-Jazeera. Turkilla on vuodesta 2014 lähtien ollut Qatarissa sotilastukikohta, jossa tätä nykyä on noin 150 sotilasta. Uuden lain myötä joukkojen vahvuus voi nousta 3 000:een sotilaaseen.

 

21.6.2017 Entinen Israelin ulkoministeriön kansliapäällikkö Alon Liel varoittaa, että Jerusalemista voi tulla diplomaattinen kriisi Turkin kanssa. Turkki rahoittaa parhaillaan 63 eri projektia Itä-Jerusalemissa ml. palestiinalaisryhmää, joka on palkattu häiritsemään Temppelivuorella vierailevia juutalaisia. Ryhmää kutsutaan nimellä Mourabitoun.

 

16.7.2017 Turkissa vietettiin viime kesänä epäonnistuneen vallankappauksen vuosipäivää. Presidentti Erdogan vaati, että kaikki siihen osallistuneet tapetaan.

26.7.2017 Erdogan ja Netanyahu sanasodassa keskenään Temppelivuoren tilanteesta. Erdogan syyttää Israelia liiallisesta voimankäytöstä ja yrityksestä ottaa täysi kontrolli Temppelivuorella 14.7 tapahtuneen terrori-iskun varjolla. Netanyahu kysyy, mitä sanottavaa Erdoganilla on kurdeille ja Kyproksen kreikkalaisille ja nimeää Erdoganin "viimeiseksi henkilöksi neuvomaan Israelia". Abbas kutsuu väkeä suurmielenosoitukseen Israelin toimia vastaan ensi perjantaiksi.

30.7.2017 Istanbulissa kymmenet tuhannet osoittivat mieltään Israelia vastaan laulaen "hit, hit sionists" (iske, iske sionisteja vastaan) protestoidessaan Israelin viimeaikaisia toimia vastaan Jerusalemin Temppelivuorella. Mielenosoitus oli tarkoitettu solidaarisuuden osoitukseksi palestiinalaisille. Mielenosoittajat kantoivat Turkin ja Palestiinan lippuja.

Israelin vastainen mielenosoitus Istanbulissa 30.7.2017.

3.8.2017 Presidentti Erdogan vaihtoi Turkin asevoimissa maa-, meri- ja ilmavoimien komentajat. Viimevuotisen vallankaappausyrityksen jälkeen on yli 200 kenraalia ja noin 8000 upseeria erotettu tai siirretty ennenaikaiselle eläkkeelle. Turkin armeija on perinteisesti toiminut itsenäisesti ja ollut riippumaton uskonnosta, mutta Erdoganin aikana tämä on muuttunut ja nyt hän pyrkii henkilövaihdoksilla varmistamaan itselleen ja AKP-puolueelle uskolliset upseerit asevoimien johtoon.

19.8.2017 Turkin ja Saksan välinen kiistely jatkuu. Erdogan nimesi Angela Merkelin ja hänen puolueensa CDU:n "Turkin vihollisiksi" ja kehoitti Saksan turkkilaisia äänestämään niitä vastaan syyskuun liittopäivävaaleissa.

1.9.2017 Yhteensä 19 presidentti Erdoganin tukijaa ja turvamiestä saa syytteen mielenosoittajien pahoinpitelystä, mikä tapahtui Erdoganin vieraillessa Washingtonissa viime toukokuussa. Erdogan sanoi syytteiden olevan skandaalimainen osoitus siitä miten huonosti amerikkalainen oikeuslaitos toimii.

1.10.2017 Turkin presidentti Erdogan syytti Israelia ja sen turvallisuuspalvelu Mossadia Irakin kurdien itsenäistymiseen liittyvän kansanäänestyksen järjestämisestä. Israel ja pääministeri Netanyahu kiistivät syytökset jyrkästi. Erdoganin mukaan kurdien kansanäänestys oli sodanjulistus Turkille.

9.10.2017 Yhdysvaltojen ja Turkin välit kiristyvät. Yhdysvallat lopetti viisumien myöntämisen Turkin kansalaisille vastalauseena Ankaran lähetystön turkkilaisen työntekijän pidätykseen. Turkki teki samoin ja lopetti viisumien myöntämisen Yhdysvaltojen kansalaisille. Välit ovat olleet jo aiemmin kireät, koska Yhdysvallat on tukenut Syyrian kurdeja.

10.10.2017 Turkki valmistautuu valtaamaan luoteisessa Syyriassa sijaitsevan Idlibin maakunnan, jota pitää hallussaan Al-Nusran jihadistiryhmä. Idlibin valtaus perustuu Turkin, Iranin ja Venäjän viime keväänä tekemään sopimukseen Syyriaan perustettavista nk. turva-alueista. Alueella arvioidaan olevan 25000-50000 jihadistitaistelijaa.

5.12.2017 Sen jälkeen, kun presidentti Trump ilmoitti siirtävänsä lähetystönsä Tel Avivista Jerusalemiin, Turkin presidentti Erdogan sanoi Jerusalemin statuksen muuttamisen "olevan punainen linja" muslimeille ja sen seurauksena Turkin katkaisevan diplomaattisuhteensa Israelin kanssa. “Mr. Trump! Jerusalem is a red line for Muslims,” totesi Erdogan televisioidussa puheessaan omalle puolueelleen.

10.12.2017 Presidentti Erdogan on kutsunut koolle Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestön (OIC) ensi keskiviikoksi 13.12 käsittelemään Jerusalemin asemaa. Turkki toimii tällä hetkellä järjestön puheenjohtajamaana. Erdogan pitää itseään asiantuntijana palestiinalaiskysymyksessä ja pyrkii johtamaan islamilaisten maiden vastareaktiota presidentti Trumpin Jerusalemia koskevaan tunnustamiseen Israelin pääkaupungiksi. Erdogan on todennut Jerusalemin statuksen olevan muslimeille "punaisen linjan", minkä ylittäminen vaatii toimenpiteitä.

10.12.2017 Erdogan ja Netanyahu syyttävät toisiaan terroristeiksi. Erdogan sanoo, että me (islamilaiset valtiot) emme luovu Jerusalemista armahtaaksemme Israelia, joka murhaa lapsia. Netanyahu taas syyttää Erdogania siitä, että hän murhaa kurdeja omassa maassaan ja tukee Hamasin terroristeja sekä auttaa Irania välttämään talouspakotteista johtuvia sanktioita. Erdogan vakuutti käyttävänsä "kaikkia mahdollisia keinoja" Yhdysvaltojen julistusta vastaan, mikä tunnnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Lisäksi Erdogan nimitti Israelia "miehittäjävaltioksi, joka käyttää terroria palestiinalaisia vastaan". Kokouksessaan Kairossa arabiministerit toivoivat lisäksi, että kansainvälinen yhteisö tunnustaisi Palestiinan valtion, jonka pääkaupunki on Itä-Jerusalem.

13.12.2017 Turkin hätäkokoukseen kutsuma islamilaisten maiden yhteistyöjärjestö (OIC) julisti Istanbulissa, että kansainvälisen yhteisön on tunnustettava Palestiinan valtio ja Itä-Jerusalem sen miehitettynä pääkaupunkina. Lisäksi järjestö totesi, ettei Yhdysvalloilla ole enää mitään roolia rauhaneuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä.

Presidettti Erdogan keskusteli Jordanian kuninkaan Abdullah II:n kanssa OIC:n hätäkokouksessa Istanbulissa.

17.12.2017 Turkin presidentti Erdogan sanoi puheessaan sunnuntaina, että Jerusalem on muslimien pääkaupunki eikä juutalaisilla ole oikeutta "omia" sitä itselleen. Hän myös suunnitteli siirtävänsä Turkin suurlähetystön Itä-Jerusalemiin heti kun se mahdollista sen jälkeen, kun Israelin miehitys siellä loppuu.

13.1.2018 Presidentti Trump viivästytti Irania vastaan asetettuja pakotteita 120 päivän ajaksi. Siihen mennessä Yhdysvallat haluaa muuttaa Iranin kanssa tehtyä ydinsopimusta niin, että siihen liitetään ydinohjelman lisäksi myös Iranin pitkän kantaman ohjushanke ja sopimus olisi pysyvä eikä päättyisi vuonna 2025. Jos muutokset eivät toteudu, Yhdysvallat vetäytyy sopimuksesta. Iran ilmoitti, että se ei hyväksy sopimukseen mitään muutosta nyt eikä tulevaisuudessa.

Goog lähtee sotapolulle

Syyrian kurdien (YPG) hallinnassa olevat alueet tammikuussa 2018 on merkitty vaaleansinisellä.

15.1.2018 Turkin ja Yhdysvaltojen suhteet viilenemässä sen jälkeen, kun Yhdysvallat ilmoitti aseistavansa noin 30.000 sotilaan suuruisen kurdiosaston (kuva yllä) Syyrian pohjoisosassa. Erdogan uhkasi sotilaallisilla toimilla Syyrian kurdeja (YPG) vastaan. Erdogan sanoi Turkin asevoimien jo valmistelevan hyökkäystä Afrinin alueelle siellä olevia kurdeja vastaan. Erdogan myös vaati, että Yhdysvaltojen on lopetettava yhteistyö kurdien kanssa.

20.1.2018 Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kertoi maansa aloittaneen hyökkäyksen kurdijoukkojen hallitsemaan Afrinin kaupunkiin Luoteis-Syyriassa. Yhdysvallat ja Venäjä tuomitsivat hyökkäyksen. Myös Syyria tuomitsi "aggression" alueellaan. Erdogan ilmoitti, että maahyökkäys Afriniin aloitetaan sunnuntaina 21. päivä ja sitä laajennetaan myöhemmin myös idempänä sijaitsevaan Manbijin kaupunkiin.

25.1.2018 Turkki hyökkää Afrinin alueella ja operaatio "Oliivipuun oksa" on käynnistynyt. Syyrian hallitus on vakuuttanut vastustavansa Turkin hyökkäystä alueelleen. Yhdysvallat on kehoittanut Turkkia välttämään kaikkea kontaktia alueella olevien amerikkalaisten joukkojen kanssa. Turkin presidentti Erdogan on kuitenkin vakuuttanut hyökkävänsä seuraavaksi myös Manbijiin, missä amerikkalaisilla on sotilastukikohta.

26.1.2018 Presidentti Erdogan julisti AK-puolueensa kokouksessa Ankarassa, että Turkki jatkaa operaatio "Oliivinoksaa", eli hyökkäystä Syyriaan, kunnes "kaikki terroristit " on kukistettu Turkin rajan eteläpuolisella alueella. Hän sanoi Turkin jatkavan hyökkäystä aina Irakin rajalle asti. Terroristeilla Erdogan viittasi alueella oleviin kurdijoukkoihin. Saksa ilmoitti lopettavansa Turkin Leopard 2 panssarivaunujen jo sovitun modernisointiohjelman. Erdogan on närkästynyt Nato-liittolaisiltaan saamasta arvostelusta.

30.1.2018 Turkki pidätti yli 300 henkilöä, jotka olivat arvostelleet sosiaalisessa mediassa Turkin sotilasoperaatiota Pohjois-Syyrian Afrinissa. Presidentti Erdogan kutsui arvostelijoita "likaisiksi terroristien rakastajiksi" ja "imperialistien agenteiksi".

6.2.2018 Turkin presidentti Erdogan tapasi Paavi Fransiscuksen Roomassa ja keskusteli hänen kanssaan Jerusalemin asemasta. Erdogan sanoi edustavansa tällä hetkellä 1.7 miljardia muslimia Turkin pitäessä Islamilaisen yhteistyöjärjestön (OIC) puheenjohtajuutta hallussaan. Erdogan sanoi Yhdysvaltojen olevan yksin tunnustaessaan Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Sekä Erdogan että Paavi vastustavat molemmat jyrkästi presidentti Trumpin päätöstä julistaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi.

17.2.2018 Turkki ja Yhdysvallat ajautumassa yhteenottoon Pohjois-Syyrian Manbijissa. Jos amerikkalaiset eivät väisty alueelta, Turkin presidentti Erdogan uhkasi niitä sotilaallisella iskulla. Amerikkalainen kenraali Paul Funk vastasi torjuvansa minkä tahansa hyökkäyksen Yhdysvaltojen joukkoja vastaan Manbijissa. Tästä linkistä voit katsoa videon tilanteesta, missä kahta Naton suurinta armeijaa uhkaa yhteenotto Pohjois-Syyriassa. Turkin irtiotto Yhdysvalloista helpottaa sitä myöhemmin kääntymään Israelia vastaan. Yhdysvallat on Israelin päätukija sotilaallisesti.

23.2.2018 USA ilmoitti siirtävänsä suurlähetystönsä Tel Avivista Jerusalemiin jo 14. toukokuuta tänä vuonna Israelin 70-vuotis itsenäisyyspäivänä. 70 vuotta sitten 11 minuuttia yli puolenyön 15. toukokuuta 1948 Yhdysvaltojen presidentti Harry Truman tunnusti Israelin valtion itsenäisyyden de facto ensimmäisenä maana maailmassa. Viime vuonna USA on jo tunnustanut Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi Suomen 100-vuotis itsenäisyyspäivänä 6.12.2017. Turkin ulkoministeriö kommentoi asiaa sanomalla Yhdysvaltojen päätöksen siirtää lähetystönsä Jerusalemiin "olevan erittäin huolestuttavaa".

18.3.2018 Turkki valtasi Afrinin kaupungin Pohjois-Syyriassa kaksi kuukautta operaatio "Oliivinoksan" alkamisen jälkeen. Alueelta on paennut viime päivinä yli 150.000 siviiliä. Minne Turkki jatkaa operaatiotaan Afrinista? Erdogan on nimennyt seuraavaksi kohteeksi Manbijin kaupungin, mutta siellä on USA:n tukikohta, mikä toimii kurdien tukena.

31.3.2018 Ainakin 16 kuollut ja lähes tuhat loukkaantunut Gazan raja-alueen levottomuuksissa. Israel syyttää terroristijärjestö Hamasia levottomuuksista ja uhkaa iskeä Gazaan sisälle, jos Hamas ei lopeta levottomuuksien lietsontaa. Hamasin johto on vannonut jatkavansa mielenosoituksia, kunnes Gazan ja Israelin välinen raja on poistunut ja alueen saarto loppunut. Hamas on pystytänyt yhteensä viisi protestileiriä pitkin rajaa. Turkki syyttää Israelia suhteettomasta voimankäytöstä  mielenosoittajia vastaan. Turkin presidentti Erdogan nimitti Israelin pääministeri Netanyahua miehittäjäksi ja terroristiksi Gazan tapahtumien yhteydessä.

Toisessa puheessaan Erdogan syyttää Israelia terroristivaltioksi sanoen, että se mitä israel on tehnyt Gazassa ja myös Jerusalemissa on tunnettua. Erdoganin mukaan "kukaan koko maailmassa ei pidä Israelista".


Venäjän presidentti Vladimir Putin, Iranin presidentti Hasan Rohani ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan tapaavat Ankarassa 4.4.2018 ja keskustelevat Syyrian tilanteesta.

3.4.2018 Lännen hylkimät Venäjän, Turkin ja Iranin presidentit kokoontuvat Ankarassa keskinäiseen neuvonpitoon mm. Syyriasta keskiviikkona 4.4.2018. Erdogan ja Putin julistivat Venäjän toimittaman, Turkin ensimmäisen ydinvoimalatyömaan avatuksi.

18.4.2018 Turkki ilmoitti ennenaikaisten presidentin- ja parlamenttivaalien järjestämisestä kesäkuun lopulla 24.6.2018. Vaaleja aikaistetaan siten 1,5 vuodella. Turkissa hyväksyttiin viime vuonna niukalla enemmistöllä kansanäänestyksessä presidentin vallan kasvattaminen. Äänestys jakoi turkkilaisia, sillä vallan keskittämistä presidentille tuki vain 51 prosenttia äänestäneistä. Lisäksi oppositio syytti hallitusta vilpistä ja vaati tuloksen mitätöimistä. Muutokset astuvat voimaan heti, kun uudet vaalit on järjestetty. Uudet valtaoikeudet tuovat presidentille lähes diktatorisen aseman maansa johdossa. Hän saa oikeuden esimerkiksi nimittää ministereitä ja tuomareita. Hän saa myös käytännössä oikeuden tehdä lakialoitteita parlamentin ohitse.

Tulevissa kesäkuun vaaleissa on käytännössä vain yksi suosikki uudeksi presidentiksi. Recep Tayyip Erdoganin pääsyssä uuteen tulevaan valta-asemaan on jotain samankaltaista kuin Hitlerin häikäisevässä valtaannousussa diktaattoriksi 30-luvun Saksassa. Sen jälkeen kun valtaan oli ensin niukasti päästy, kukistettiin kaikki vastustajat ja hiljennettiin arvostelijat.

20.4.2018 Iranin presidentti Hassan Rouhani ilmoitti, että jos Yhdysvallat vetäytyy Iranin kanssa tehdystä ydinsopimuksesta toukokuussa, Iran aloittaa välittömästi uudelleen uraanin rikastamisen. Se keskeytettiin sopimuksen syntyessä vuonna 2015. Presidentti Trump on uhannut vetäytä sopimuksesta 12.5 ellei siihen saada tehdyksi merkittäviä muutoksia.

23.4.2018 Yhdysvalloissa vieraileva Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoo, että Iranin ydinsopimukselle ei ole olemassa "suunnitelmaa B". Venäjän ja Kiinan ulkoministerittotesivat maanantaisessa tapaamisessaan, että he torjuvat kaikki presidentti Trumpin yritykset "sabotoida Iranin ydinsopimusta".

25.4.2018 Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Donald Trump ilmoittivat lehdistötilaisuudessa yhdessä hakevansa muutoksia nykyiseen Iranin kanssa tehtyyn ydinsopimukseen. Macronin mukaan sopimukseen pitää jatkossa sisällyttää myös Iranin ballististen ohjusten kehittämishanke ja Iranin vaikutusvallan lisääntyminen Lähi-idässä. Myös sopimuksen päättyminen 2025 tulee ratkaista.

26.4.2018 Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi Yhdysvaltoihin tehdyn valtiovierailun päätteeksi olevansa vakuuttunut siitä, että presidentti Donald Trump vetäytyy toukokuun 12. päivä kolme vuotta sitten Iranin kanssa tehdystä ydinsopimuksesta huolimatta Macronin taivutteluyrityksistä. Macronin mukaan vetäytyminen johtuu sisäpoliittisista syistä. Yhdysvaltojen pakotteet palaavat voimaan, jos sopimus kaatuu.
Katso tästä videosta, mistä on kyse.

29.4.2018 Yhdysvaltojen uusi ulkoministeri Mike Pompeo teki ensimmäisen ulkomaan virkamatkansa Israeliin. Hän vahvisti presidentti Trumpin vetäytyvän Iranin ydinsopimuksesta 12. toukokuuta ellei sitä saada muutettua. Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan Yhdysvaltojen vetäytyminen sopimuksesta voi merkitä uutta sotaa Lähi-idässä.

30.4.2018 Pääministeri Netanyahu esitti suorassa televisiolähetyksessä todisteet siitä, miten Iran on huijannut maailmaa sanoessaan, että sillä ei ole ollut ohjelmaa ydinaseiden kehittämistä varten. Israelin mukaan sen tiedustelupalvelu Mossad on onnistunut kaappaamaan yli 55.000 sivua asiakirjoja ja 180 CD:tä, mitkä koskevat Iranin salaista ydinaseohjelmaa.


Kuvassa yllä pääministeri netanyahu esittää televisiolähetyksessä Mossadin kaappaamia todisteita Iranin salaisesta ydinaseohjelmasta.

1.5.2018 Yhdysvaltojen uusi ulkoministeri Mike Pompeo sanoo Israelin esittämien todisteiden osoittavan, että Iranin kanssa vuonna 2015 solmittu ydinsopimus (JCPOA) on perustunut valheisiin. Iran on hyötynyt sopimuksen jälkeen Yhdysvaltojen pakotteiden poistamisesta noin 100 miljardia dollaria.

2.5.2018 EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini sanoo, että pääministeri Netanyahun esittämät todisteet eivät ole kyseenalaistaneet Iranin osalta ydinsopimuksen (JCPOA) noudattamista, mutta ne pitää tutkia kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n toimesta.

8.5.2018 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti maansa irtautuvan Iranin kanssa tehdystä ydinsopimuksesta. EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini ilmoittiEU:n päättäneen pysyä sopimuksessa Iranin kanssa. Trumpin päätöksen seurauksena Yhdysvallat palauttaa talouspakotteensa Irania vastaan vuoden 2015 tasolle.

15.5.2018 Gazan rajan levottomuuksissa kuoli Hamasin mukaan maanantaina 60 palestiinalaista ja yli 2400 loukkaantui. Turkki syyttää Israelia kansanmurhasta ja karkotti Israelin suurlähettilään. Israel karkotti vastatoimena Turkin konsulin Jerusalemissa. Turkki kutsuu islamilaisen yhteistyöjärjestön OIC:n ylimääräiseen kokoukseen ensi perjantaiksi Istanbuliin. Turkki on tällä hetkellä järjestön puheenjohtaja.

18.5.2018 Turkin presidentti Erdogan on kutsunut islamilaisten maiden yhteistyöjärjestön (OIC) tänään ylimääräiseen kokoontumiseen Istanbuliin. Tarkoituksena on tuomita Israelin voimankäyttö Gazan mielenosoituksissa, missä noin 60 palestiinalaista sai surmansa. Mielenosoittajat protestoivat Yhdysvaltojen suurlähetystön avaamista Jerusalemissa.

21.5.2018 Yhdysvallat uhkaa Irania historian voimakkaimmilla talouspakotteilla. Ulkoministeri Mike Pompeon mukaan Iranin tulee mm. luopua kokonaan ballististen ohjusten kehittämisestä ja vetää kaikki joukkonsa pois Syyriasta. Pompeo varoitti myös eurooppalaisia yrityksiä, jotka tekevät jatkossa kiellettyä liiketoimintaa Iranin kanssa. Pompeon mukaan ne joutuvat siitä "tilivelvollisiksi".

24.5.2018 Iranin uskonnollinen johtaja, Ali Khamenei, ilmoitti ehdot Iranin pysymiseksi ydinsopimuksessa (JCPOA) Yhdysvaltojen irtauduttua siitä. Hänen mukaansa Euroopan on taattava, ettei se vaadi mitään muutoksia Iranin ballististen ohjusten kehittämisohjelmaan ja huolehdittava Iranin öljynmyynnin jatkumisesta Yhdysvaltojen pakotteista huolimatta. Iranin vaikutusvaltaa ei myöskään saa rajoittaa Syyriassa tai muualla Lähi-Idässä.

---

27.5.2018 Samaan aikaan, kun Iranin ydinsopimus syventää juopaa Yhdysvaltojen ja muun maailman välillä, Turkin ja Israelin diplomaattinen kriisi syvenee. Kriisiä syventävät erityisesti Yhdysvaltojen suurlähetystön avaaminen Jerusalemissa ja Gazan tapahtumat. Kesäkuun yhdistetyissä presidentin ja parlamentin vaaleissa (24.6) Erdogan tulee ne voittaessaan saamaan ennen näkemättömät valtaoikeudet Turkissa. Turkin parlamentaarinen järjestelmä vaihdetaan vaalien jälkeen presidenttijohtoiseksi ja pääministerin virka lakkautetaan.

Turkki toimii samaan aikaan islamilaisen yhteistyöjärjestön (OIC) puheenjohtajamaana vielä vuoteen 2019 asti ja edustaa siinä roolissaan tällä hetkellä Erdoganin näkemyksen mukaan maailman 1400 miljoonaa muslimia. Saako hän vaalien jälkeen muodostettua islamilaisten maiden liittoutuman Israelia vastaan, Hes. 38:10-12? Sen on tapahduttava Turkin vielä ollessa OIC:n puheenjohtajamaana ennen sen siirtymistä Gambialle vuonna 2019.

---

7.6.2018 Turkki ja Yhdysvallat pääsivät alustavaan sopimukseen  Manbijin alueesta. Sen mukaan kurdien YPG-joukot vetäytyvät sieltä kolmen kuukauden kuluessa. Turkki myös päätti ostaa Venäjältä S-400 ilmatorjuntajärjestelmän huolimatta Yhdysvaltojen vastustuksesta. Yhdysvallat uhkaa Turkkia sanktioilla oston vuoksi. Myös uuden F-35 hävittäjän myynti Turkille on uhattuna.


Kuvassa yllä Yhdysvaltojen presidentti Trump vastakkain länsimaisten demokratioiden johtajien kanssa G-7 ryhmän kokouksessa Kanadan Quebecissä. Kuvassa mm. Japanin pääministeri Shinzo Abe (4), Saksan liittokansleri Angela Merkel (6), Ranskan presidentti Emmanuel Macron (7) ja Iso-Britannian pääministeri Theresa May (8).

10.6.2018 G-7 maiden kokous Kanadan Quebecissä päättyi välirikkoon Yhdysvaltojen ja muiden osallistujamaiden kanssa. Presidentti Trump vetäytyi kokouksen yhteisestä julkilausumasta. Lausumassa luvattiin muun muassa taistella protektionismia vastaan ja purkaa kaupan esteitä, kertoivat uutistoimistot AFP ja Reuters. Kiistat koskevat lisäksi Pariisin ilmastosopimusta ja Iranin ydinsopimusta. Rohkaiseeko Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden välirikko jatkossa Turkkia ottamaan aloitteen käsiinsä Lähi-Idässä?

11.6.2018 Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen kuilu syvenee. Trump twiittasi G7 maiden kokouksen jälkeen, että "Yhdysvallat on maksanut melkein kaiken puolustusliitto Natossa ja nyt samat maat riistävät Yhdysvaltoja maiden välisessä  kaupassa". Samaan aikaan Yhdysvallat on ainoana maana irtautunut Iranin ydinsopimuksesta ja muut sopimuksen allekirjoittaneet maat ovat ilmoittaneet pysyvänsä siinä.

13.6.2018 Presidentti Erdoganin mukaan Turkki hankkii kaksi yksikköä venäläisiä S-400 ilmatorjuntajärjestelmiä Yhdysvaltojen vastustuksesta huolimatta. Ensimmäinen yksikkö toimitetaan Turkkiin jo ensi vuoden heinäkuussa 2019. Turkki on ensimmäinen maa, joka ottaa operatiiviseen käyttöön myös ohjustentorjuntaan soveltuvan S-400 järjestelmän Venäjän ulkopuolella. Sopimuksen arvo on yhteensä 2,5 miljardia USD.

19.6.2018 Yhdysvaltojen senaatti hyväksyi vuoden 2019 asevoimien budjetiksi 716 miljardia USD. Samalla se kielsi toistaiseksi myymästä Turkille uusia F-35 monitoimihävittäjiä. Turkki oli suunnitellut hankkivansa niitä 100 kpl, joista ensimmäinen piti luovuttaa jo tänä kesänä. Eräs hylkäämisen peruste oli Turkin päätös hankkia S-400 ilmatorjuntajärjestelmä Venäjältä.

23.6.2018 Turkki äänestää huomisissa 1,5 vuodella aikaistetuissa vaaleissa sekä parlamentista että presidentistä.Jos istuva presidentti Recep Tayyip Erdoğan voittaa, Turkki luopuu parlamentaarisesti muodostettavasta hallituksesta ja presidentti saa entistäkin huomattavasti laajemmat, ennennäkemättömän suuret valtaoikeudet.

24.6.2018 Erdogan julistautui voittajaksi Turkin vaaleissa. Presidentin vaaleissa Erdoganin kanatus oli noin 53%, kun 95% äänistä oli laskettu. Parlamenttivaaleissa Erdoganin AKP-puolue sai noin 43% kannatuksen ja sen liittolainen MHP-puolue noin 11%. Näin parlamentin enemmistö on Erdoganin takana. Oppositio kiistää vaalituloksen ennenaikaisena.

Kansa nosti Erdoganin sulttaaniksi

Kuvassa presidentti Erdogan juhlii kannattajiensa keskellä valituloksen selvittyä.

Länsivaltojen silmissä Iranin ja Venäjän kanssa lähentynyt, Syyriassa kurdeja vastaan hyökännyt Nato-maa on muuttunut epävarmaksi kumppaniksi. Turkin EU-jäsenyysneuvotteluja on vatkattu Erdoğanin kaudella edestakaisin, ja nyt EU-tie näyttää nousseen pystyyn. EU:lle on kuitenkin tärkeää säilyttää Turkin kanssa solmittu pakolaissopimus. Mitä tekee Erdogan seuraavaksi?

Erdoganin kausi presidenttinä kestää viisi vuotta ja hänellä on perustuslain mukaan mahdollisuus tulla sen jälkeen valituksi vielä kolmannen kerran, joten hänen valtakautensa voi siten kestää aina vuoteen 2028 asti.

Voittonsa jälkeen Erdogan vakuutti jatkavansa päätäväisesti taistelua terrorismia vastaan. Aiemmin tänä vuonna Erdogan on kutsunut Israelia terroristivaltioksi.

25.6.2018 Erdoganin voitto merkitsee, että hän johtaa sekä valtiota että hallitusta. Erdogan laatii budjetin ja jos parlamentti ei hyväksy sitä, vanha jää voimaan. Erdogan nimeää tärkeimmät tuomarit ja valtion virkamiehet. Erdogan nimittää myös varapresidentin ja pääministerin virka lakkautetaan. Erdogan voi myös itse julistaa ja päättää poikkeustilasta. Niukalla enemmistöllä Erdogan sai kaiken vallan Turkissa. Perustuslain muutos presidentin uudesta asemasta ja vallasta hyväksyttiin viime vuonna kansanäänestyksessä 51% enemmistöllä. Uudistus astui voimaan vasta tänä vuonna pidettävien vaalien jälkeen ja Erdogan valittiin nyt uutta valtaa käyttäväksi presidentiksi 52,5% enemmistöllä.

Parlamenttivaaleissa Erdoganin AKP-puolue sai 42% äänistä ja sen liittolainen MHP 11%. Näin Erdoganilla on takanaan niukka 53% enemmistö myös 600 jäsenisessä Turkin parlamentissa. Myös  kansallissosialistit pääsivät valtaan Saksassa saavuttamalla ensin niukan 52% enemmistön valtiopäivillä maaliskuussa 1933 liittoutumalla Saksalaiskansallisen puolueen (DNVP) kanssa. Sen jälkeen natsit hamusivat itselleen kaiken vallan Saksassa kukistamalla kovalla kädellä vastustajansa.

28.6.2018 Saudi-Arabia, Jordania ja Palestiinalaishallinto varoittavat Israelin viranomaisia Turkin lisääntyvästä vaikutusvallasta Itä-Jerusalemissa. Niiden mukaan vasta uudelleen presidentiksi valittu Recep Tayyip Erdogan valmistelee yritystä ottaa Jerusalemissa sijaitsevat muslimien pyhät paikat Turkin suojelukseen. Israelin viranomaiset sanovat olevansa tietoisia asiasta ja seuraavansa tilannetta.

6.7.2018 Yhdysvallat ”avaa ­tulen” Donald Trumpin johdolla koko maailmaa ja itseään vastaan ­totesi Kiina torstaina. Kauppasota ei ole enää pelkkää retoriikkaa. Uudet 25 prosentin tullit Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä tavarakaupassa ovat merkittävä askel maiden välisessä kauppakiistassa. Tullit tulivat voimaan tänään perjantaina aamuseitsemältä Suomen aikaa. Yhdysvallat joutuu kauppapolitiikkansa takia paitsioasemaan maailmassa ja tämä tulee rohkaisemaan myös Erdoganin johtamaa Turkkia Israelin vastaisissa toimissaan. Se johtaa aikanaan nk. Googin sotaan.

8.7.2018 Israelin kansallinen turvallisuusneuvosto aikoo rajoittaa Turkkilaisen avustusjärjestön (Turkish Cooperation and Coordination Agency TIKA) toimia Itä-Jerusalemissa torjuakseen presidentti Erdoganin yrityksiä laajentaa Turkin vaikutusvaltaa kaupungissa. Saudi-Arabia, Jordania ja Palestiinalaishallinto ovat esittäneet huolensa Turkin lisääntyvästä vaikutusvallasta kaupungissa. TIKA toimii Itä-Jerusalemin lisäksi myös Länsi-Rannalla ja Gazassa.

19.7.2018 Israelin parlamentti hyväksyi äänin 62-55 nk. kansallisvaltiolain, mikä korostaa Israelin valtion olemassaoloa ja merkitystä juutalaisen kansan kansallisena kotina ja Jerusalemia maan pääkaupunkina. Turkin presidentti Erdogan syytti lakia rasistiseksi ja vertasi sitä Etelä-Afrikan apartheid politiikkaan. Erdoganin mukaan laki hylkää maassa asuvien palestiinalaisten oikeudet.

Turkin ja Yhdysvaltojen tiet erkanevat

26.7.2018 Yhdysvallat uhkaa Turkkia laajoilla taloudellisilla pakotteilla ellei Turkki vapauta välittömästi jo 21 kuukautta vangittuna ollutta amerikkalaispastoria Andrew Brunsonia. Turkki syyttää Brunsonia osallisuudesta vuoden 2016 vallankaappausyritykseen.

27.7.2018 Turkin presidentti Erdogan sanoo Yhdysvaltojen vaarantavan liittolaissuhteensa Turkin kanssa, jos se asettaa Turkille talouspakotteita amerikkalaispastori Brunsonin pidättämisen takia. Brunsonin asia käsitellään oikeudessa 12. lokakuuta tänä vuonna ja hänet on siirretty vankilasta kotiarestiin odottamaan oikeudenkäyntiä. Häntä uhkaa jopa 15 vuoden tuomio. Yhdysvaltojen ja Turkin suhteet ovat olleet koetuksella, koska Yhdysvallat on kieltäytynyt luovuttamasta Pennsylvaniassa asuvaa turkkilaista Fetullah Gulenia Turkkiin. Turkki syyttää Gulenia vuoden 2016 sotilasvallankaappausyrityksen suunnittelusta. Sen jälkeen, kun Turkin ja Yhdysvaltojen liittolaissuhde päättyy, Googin sota käynnistyy. Turkki on jo ottanut etäisyyttä Yhdysvaltoihin ja lähentynyt Venäjää mm. aseostoissa ja energiakaupassa.

29.7.2018 Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan soitti palestiinalaistytölle, Ahed Tamimille, hänen päästyään pois vankilasta, missä Tamimi kärsi 8 kuukauden rangaistuksen läimäistyään israelilaissotilasta. Erdogan ylisti Tamimin rohkeutta ja päättäväisyyttä taistella israelilaisia miehittäjiä vastaan.

2.8.2018 Yhdysvallat määräsi Turkin oikeus- ja sisäministereille taloudellisia pakotteita amerikkalaispastori Brunsonin edelleen jatkuvan pidättämisen takia. Presidentti Erdogan sanoi Turkin vastaavan samalla mitalla ja syytti Washingtonia "evankelisesta ja sionistisesta asenteesta" Turkkia kohtaan. Turkin etääntyminen Yhdysvalloista syvenee. Samalla Turkki on lähestynyt Venäjää mm. asekaupoilla.

10.8.2018 Presidentti Trump ilmoitti kaksinkertaistavansa Turkista tuotavan alumiinin ja teräksen tullit. Presidenttti Erdogan sanoi maansa olevan "taloudellisessa sodassa" ja voittavansa taistelun Allahin avulla. Turkin liiran arvo romahti 20% Trumpin ilmoituksen jälkeen. Kiista liittyy amerikkalaispastori Brunsonin pitämiseen vangittuna Turkissa. Trumpin ilmoituksen jälkeen Erdogan soitti Venäjän presidentille, Vladimir Putinille keskustellakseen maidensa välisistä kauppasuhteista. Turkki tuo myös noin puolet raakaöljystään Iranista ja kun Yhdysvaltojen talouspakotteet astuvat voimaan Iranin öljynvientiä vastaan marraskuun alussa, se heikentää Turkin taloutta entisestään.

11.8.2018 Presidentti Erdogan syytti Yhdysvaltoja yksipuolisesta ja epäkunnioittavasta suhtautumisesta Turkkia kohtaan. Erdogan sanoi Turkin olevan pakotettu hakemaan ystäviä ja liittolaisia muualta kuin Yhdysvalloista. Presidentti Trump kaksinkertaisti Turkin alumiini-ja metallitullit painostaakseen Turkkia vapauttamaan pidätettynä olevan amerikkalaispastori Brunsonin. Turkin ja Yhdysvaltojen pitkäaikainen liittolaissuhde on päättymässä ja se tulee johtamaan Googin sotaan, missä Turkki ja Iran ja monet muut muslimimaat hyökkäävät Israeliin.

Turkki on myös katkera Yhdysvalloille, koska se ei suostu luovuttamaan Pennsylvaniassa asuvaa Fetullah Gulenia, jota Erdogan syyttää vuoden 2016 vallankaappausyrityksen organisoinnista. Lisäksi Yhdysvallat on aseistanut ja tukenut Pohjois-Syyriassa olevaa kurdijärjestö YPG:tä, minkä Erdogan katsoo olevan Irakissa toimivan kurdijärjestö PKK:n liittolainen. Turkki taistelee parhaillaan PKK:ta vastaan ja on nimennyt sen terroristijärjestöksi.

14.8.2018 Turkin talous syöksyy liiran kurssin heiketessä. Samalla presidentti Erdoganin asema huononee. Onko Erdoganin ratkaisu tilanteeseen löytää islamin yhteinen vihollinen Israelista? Samalla myös Israelille kuuluvat Välimeren laajat öljy- ja maakaasukentät ratkaisisivat Turkin huononevan energian tuonnin, mikä johtuu Iranille asetetuista pakotteista, vrt. Hes. 38:12-13;

12 Sinä (Goog) aiot saalista saada, ryöstettävää ryöstää, ojentaa kätesi raunioita kohti, jotka on saatu asutuiksi, ja kansaa kohti, joka on koottu pakanakansain seasta, joka on hankkinut karjaa ja omaisuutta ja asuu maan navassa.

13 Saba ja Dedan (Persianlahden öljyvaltiot) ja Tarsiin kauppiaat (Yhdysvallat) ja kaikki heidän nuoret jalopeuransa (Nato) kyselevät sinulta: 'Oletko sinä menossa saalista saamaan, ryöstettävää ryöstämään? Oletko koonnut joukkosi kantamaan hopeata ja kultaa, ottamaan karjaa ja omaisuutta, suurta saalista saamaan?' (Hes. 38)

Turkki tuo puolet tarvitsemastaan raakaöljystä Iranista mm. geopoliittisista syistä ja kun Yhdysvaltojen pakotteet Iranin öljynvientiin alkavat 5. marraskuuta lukien tänä vuonna, niin Turkkikin on joutumassa Trumpin lisäpakotteiden kohteeksi. Lisäksi presidentti Trump on kieltänyt maanantaina 13.8 Turkin aiemmin tilaamien 100 uuden F-35 monitoimihävittäjien myynnin Turkille, koska Turkki on ilmoittanut ostavansa Venäjältä S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmän.

16.8.2018 Yhdysvallat sanoo Turkille asetettujen korotettujen tullien pysyvän voimassa, vaikka Turkki vapauttaisikin pastori Andrew Brunsonin. Presidentti Erdogan aikoo pitää 7.9 Istanbulissa Syyrian tilannetta käsittelevän kokouksen, mihin hän on kutsunut Ranskan, Saksan ja Venäjän valtionpäämiehet.

17.8.2018 Yhdysvaltojen valtionvarainministeri Steve Mnuchin uhkasi Turkkia uusilla talouspakotteilla ellei amerikkalaispastori Andrew Brunsonia vapauteta välittömästi. Samaan aikaan turkkilainen oikeusistuin kieltäytyi vapauttamasta Brunsonia tämän perjantaina tehdystä vetoomuksesta huolimatta.

Trumpin ja Erdoganin kiistan taustalla on Erdoganin pelko siitä, että Yhdysvallat rankaisee Turkin valtion omistamaa pankkia, Halkbankia, joka on auttanut Irania välttämään Yhdysvaltojen sille asettamia sanktioita. Se saattaisi Turkin entistä syvempään talousahdinkoon, mikä sekin johtuu etupäässä Erdoganin omasta epäonnistuneesta talouspolitiikasta. Jos Turkin talous romahtaa, Erdogan voi nyt syyttää siitä Yhdysvaltojen asettamia pakotteita eikä hänen tarvitse myöntää omaa epäonnistumistaan. Toinen valtio, mikä on alueella vakavissa talousongelmissa, on Iran. Silläkin on Yhdysvaltojen asettamat talouspakotteet rasitteenaan. Siksi on luonnollista, että nämä kaksi valtiota löytävät toisensa ja liittoutuvat sekä Yhdysvaltoja että myös sen alueella olevaa vahvaa liittolaismaata, Israelia vastaan.

19.8.2018 Luottoluokittajilla on entistä vähemmän uskoa Turkin maksukykyyn. Moody’s ja Standard & Poors laskivat maan luottoluokitusta syvemmälle roskalainaluokkaan. Moody’s laski Turkin luottoluokituksen luokasta Ba2 luokkaan Ba3. Standard & Poors muutti muutti maan luottoluokitusta luokasta BB- luokkaan B+. Turkin valuutta liira on menettänyt lähes 40 prosenttia arvostaan dollariin nähden tänä vuonna.

Valuuttakriisin taustalla on pitkälti presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tiukka ote maan talouspäätöksistä. Erdoğan ei esimerkiksi anna Turkin keskuspankin tehdä itsenäisiä päätöksiä. Moody’s nosti tiedotteessaan esiin huolen Turkin keskuspankin riippumattomuudesta. Lisäksi luottoluokittaja sanoi, ettei Turkilla ole selkeää ja uskottavaa suunnitelmaa puuttua viimeaikaisen taloudellisen ahdingon taustasyihin.

26.8.2018 Presidentti Erdogan sanoi puheessaan Manzikertin taistelun muistopäivänä että viimeaikaisten taloudellisten hyökkäysten kohteena ei ole hän eikä AKP-puolue, vaan Turkki ja islam. Erdoganin mukaan sana "turkkilainen" tarkoittaa "olemista muslimina" ja sana "Turkki" merkitsee "kaikkien muslimien toivoa". Manzikertin taistelussa 26. elokuuta 1071 islaminuskoiset seldzukit kukistivat Bysantin armeijan.

5. Googin aseistus ja liittolaiset

Hesekielin 38. luvun jakeessa neljä kerrotaan Googin kutsumisesta sotaan Israelia vastaan ja hänen joukkojensa aseistuksesta. Jakeissa 5-6 luetellaan hänen liittolaisiinsa kuuluvat kansat.

4. Minä kuljetan sinua, panen koukut sinun leukoihisi ja nostatan sotaan sinut ja kaiken sinun sotaväkesi: hevoset ja ratsumiehet, kaikki pulskasti puettuja, suuren joukon suurine ja pienine kilpineen, miekankantajia kaikki.
5. Persia, Etiopia ja Puut ovat heidän kanssansa, kilvet ja kypärit on heillä kaikilla.

6. Goomer ja kaikki sen sotalaumat, Toogarman heimo pohjan periltä ja kaikki sen sotalaumat-lukuisat kansat ovat sinun kanssasi.

7. Ole valmis, varustaudu, sinä ja kaikki joukkosi, jotka ovat kokoontuneet sinun luoksesi, ja ole sinä varalla heitä varten. (Hes. 38:4-7, KR 1933)

Googin aseistus

Kuvassa yllä Turkin ilmavoimien F-16 hävittäjä.

Jakeessa neljä Hesekiel kuvaa Googin armeijan aseistusta. Hevoset ja ratsumiehet liittyivät sen aikaiseen liikkuvaan sodankäyntiin. Nykyisin niitä vastaavat mobilisoidut aselajit kuten panssarivaunut ja panssaroiduissa ajoneuvoissa liikkuva jalkaväki. "Pulskasti puetut" on esim. KJV käännöksessä käännetty "with all sorts of armour", eli se kuvaa nykyaikaista joukkojen suojaksi tarkoitettua henkilökohtaista suojavarustusta, kuten sirpale- ja luotiliivejä, sekä myös panssarointia em. ajoneuvoissa. Myös "kilvet ja kypärät" kuvaavat nykyaikaista sotilaan henkilökohtaista aseistusta ja varustusta. Jokaisella sotilaalla on mukanaaan nykyisin henkilökohtainen ase, useimmiten rynnäkkökivääri, ja siten he ovat kaikki "miekankantajia".

Turkilla on yli miljoonan miehen suuruiset asevoimat reservit ml. ja sillä on  miesvahvuudeltaan NATO:n toiseksi suurin armeija Yhdysvaltojen jälkeen. Lisäksi Turkin asevoimat on varustettu erittäin hyvin uusimmalla materiaalilla. Turkki on ollut sotilasliitto Naton jäsen vuodesta 1952 lukien.

Kuvassa yllä turkkilaisia modernisoituja M-60 panssareita Syyriassa.

Turkin maavoimien "nyrkin" muodostavat saksalaista alkuperää olevat modernisoidut Leopard taistelupanssarivaunut, joita sillä on noin 750 kpl, ja niiden lisäksi noin 900 kpl amerikkalaista alkuperää olevia modernisoitua M-60 taistelupanssarivaunua (kuvassa yllä). Turkilla on yhteensä 3700 eri tyyppistä taistelupanssarivaunua. Vertailun vuoksi Israelilla lasketaan niitä olevan 4100 kpl.

Turkkilainen Leopard 2 panssarivaunu tuliasemassa Syyriassa.

Turkki on viime vuosina panostanut erittäin paljon armeijan aseistuksen modernisointiin ja sillä on huomattavan paljon omaa asetuotantoa kaikissa aselajeissa. Turkin ilmavoimien rungon muodostaa 240 kpl amerikkalaista F-16 monitoimihävittäjää. Turkki on myös tilannut Yhdysvalloilta 116 kpl kaikkein uusimpia F-35 monitoimihävittäjiä. Israel on saamassa samoja hävittäjiä 50 kpl.


Turkilla on myös Incirlikin lentotukikohdassa 60-70 kpl Naton Nuclear sharing ohjelmaan kuuluvaa B61 ydinpommia (kuva vas.), joista 10-20 on tarvittaessa Turkin ilmavoimien käytettävissä tilanteen niin vaatiessa. Gravitaatiopommi B61 voidaan ripustaa Turkin ilmavoimien F-16 rynnäkköhävittäjiin. Ydinaseet ovat Turkin käytettävissä vain NATO:n ja Yhdysvaltojen päätöksellä. Elokuussa 2016 Yhdysvallat aloitti turvallisuus syistä näiden ydinaseiden vetämisen pois Turkista siellä tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.

12.9.2017 Natoon kuuluva Turkki ostaa S-400 ilmatorjuntajärjestelmän Venäjältä. Järjestelmän torjuntaulottuvuus on jopa 400 km. Mitä vastaan Turkki tarvitsee näin ulottuvan järjestelmän? Ainoa maa, jolla on merkittävät ilmavoimat alueella, on Israel. Turkki on pyrkinyt vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvalloista aseistuksensa suhteen mm. käynnistämällä viime vuosina voimakkaasti omaa asetuotantoaan ja tekemällä asehankintoja myös Venäjältä.

Googin liittolaiset

Hesekielin ilmoittama Googin joukkojen järjestys muodostaa täyden ympyrän 360 astetta myötäpäivään kiertäen Israelin ympärillä Jerusalemista katsoen.

5 Persia, Etiopia ja Puut ovat heidän kanssansa, kilvet ja kypärit on heillä kaikilla.

6 Goomer ja kaikki sen sotalaumat, Toogarman heimo pohjan periltä ja kaikki sen sotalaumat-lukuisat kansat ovat sinun kanssasi.

Ensin mainitaan pohjan perillä, nykyisessä Turkissa, Googin lisäksi sijaitsevat Meesek ja Tuubal, jae yksi. Sitten luettelo jatkuu jakeissa 5-6. Jerusalemista katsoen Idässä Persia, eli nykyinen Iran. Etelässä Etiopia, eli nykyinen Sudan ja sen eteläpuoleiset alueet. Lännessä Puut, eli nykyinen Libya. Kierros päättyy takaisin pohjoiseen, eli nykyisen Turkin alueella oleviin Goomeriin ja Toogarmaan. Joukkojen luettelossa mainittu järjestys muodostaa Jerusalemista katsoen täyden ympyrän 360 astetta Israelin ympärille myötäpäivään mentäessä.

---

Hesekielin kuvauksen tarkoitus lienee esittää, että Googin joukot tulevat hyökkäämään Israelia vastaan joka suunnalta, eikä niinkään luetella erikseen nimeltä kaikkia hyökkääviä kansakuntia. Voitaneen päätellä, että ainakin tekstissä mainitut kansat ovat hyökkääjien joukossa. Ensimmäisenä mainitaan Googin tärkein liittolainen Persia, eli nykyinen Iran.

---

Hesekiel kertoo asian oman aikansa maailmankuvan perusteella silloin tiedettyjen, Israelista kauimpana eläneiden kansojen mukaan. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että kaikki Hesekielin nimeämät kansakunnat kuuluvat nykyisin islamilaisiin kansoihin.

Iranissa valtaa pitävä shialainen islamilainen teokratia suhtautuu Israeliin erittäin vihamielisesti ja on usein uhannut tuhota Israelin valtion. Iran ja Turkki ovat hyvissä väleissä huolimatta erilaisesta islamin tulkinnasta. Erityisesti Yhdysvaltojen määräämät taloudelliset pakotteet ovat lähentäneet maita yhteisrintamaan. Turkki toi puolet tarvitsemastaan raakaöljystä Iranista vuonna 2017.

Sudanissa valtaa pitää sotarikoksista ja kansanmurhasta syytetty Omar al-Bashir, joka taisteli Yom Kippur-sodassa 1973 Israelia vastaan Egyptin armeijassa. Al-Bashiria syytetään 300.000 ihmisen murhasta Darfurissa. Erdogan ja Omar al-Bashir ovat hyvissä väleissä ja Erdogan on todennut al-Bashirista mm. että "hän ei ole syyllistynyt kansanmurhaan, koska hän on muslimi eikä muslimi voi syyllistyä kansanmurhaan".

Libyassa valtaa ovat pitäneet Muammar Gaddafin kukistumisen jälkeen vuodesta 2012 lähtien erilaiset islamistiset ryhmät, jotka taistelevat vallasta keskenään. Turkki lähetti ensimmäisena maan Libyaan edustajansa syyskuussa 2011 Gaddafin hallinnon kukistumisen jälkeen. Turkki avasi suurlähetystön uudelleen Tripolissa 2016 ja on tukenut voimakkaasti YK:n tunnustamaa Tripolin hallintoa ja auttanut sitä taistelussa maassa olevia ISIS:n terroristeja vastaan.

Jooel 3:11 ja Sakarja 12:2 ja 6 käyttävätkin tätä samaa sotaa kuvatessaan heprean sanaa "cabib" merkityksessä "ympäröivät kansat". Esim. NIV kääntää sen "all the surrounding peoples". Tämä tarkoittaa kirjaimellisesti Israelia ympäröiviä (islamilaisia) kansoja.
2 Katso, minä teen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille yltympäri (cabib), ja myös Juudan kohdalle se on tuleva Jerusalemia piiritettäessä. (Sak. 12:2)
6 Sinä päivänä minä teen Juudan sukuruhtinaat ikäänkuin tulipannuksi puitten sekaan ja ikäänkuin tulisoihduksi lyhteitten sekaan, ja he kuluttavat oikealta ja vasemmalta, kuluttavat kaikki kansat yltympäri (cacib). Ja Jerusalem saa yhäti asua paikoillansa-Jerusalemissa. (Sak. 12:6)

Olemme nähneet, miten kehitys menee kohti islamin radikalisoitumista ja samalla Israel- ja länsivastaisuus on noussut Israelia ympäröivissa arabimaissa. Pohjois-Afrikan muslimimaissa tapahtuneet kansannousut ovat kaataneet entiset yksinvaltiaat yksi toisensa jälkeen radikaalien islamistien ottaessa vallan kaoottisessa tilanteessa. 2012 alkanut Syyrian sisällissota on ollut johtamassa sunni-islamistien valtaannousuun Al-Assadin hallituksen sijaan. Isis järjestön pyrkimys oli muodostaa islamilainen kalifaatti nykyisen Syyrian ja Irakin alueelle huolestuttaa monia. ISIS ilmoitti erääksi päämääräkseen juuri Israelin tuhoamisen.

Hesekiel ei mainitse tarkasti mitkä kansat jakeissa 5 ja 6 ilmoitettujen lisäksi osallistuvat hyökkäykseen. Hyökkäys kohdistuu Israeliin kuitenkin maantieteellisesti joka suunnalta. Ainakin Googin motiivia kyselevät Saba ja Dedan näyttäisivät pysyttelevän ulkopuolella. Ne olivat Hesekielin aikana tärkeitä kauppapaikkoja nykyisen Saudi-Arabian aavikolla silloisten karavaanireittien varrella. Saba ja Dedan viitannevat Hesekielin profetiassa nykyiseen Saudi-Arabiaan ja pieniin Persian lahden öljyntuottajavaltioihin.

6. Googin joukkojen tuho Hesekielin, Sakarjan ja Jooelin mukaan

18 Mutta sinä päivänä, jona Goog karkaa Israelin maahan, sanoo Herra, Herra, nousee minun vihani hehku.

19 Kiivaudessani, tuimuuteni tulessa minä sanon: Totisesti tulee sinä päivänä suuri maanjäristys Israelin maahan.

20 Ja minun edessäni vapisevat meren kalat ja taivaan linnut ja metsän eläimet ja kaikki maassa liikkuvat matelijat ja kaikki ihmiset, jotka maan pinnalla ovat; ja vuoret luhistuvat, ja vuorenpengermät sortuvat, ja kaikki muurit sortuvat maahan.

21 Ja minä kutsun häntä vastaan kaikille vuorilleni miekan, sanoo Herra, Herra: toisen miekka on oleva toista vastaan.

22 Minä käyn oikeutta hänen kanssansa rutolla ja verellä. Ja minä annan sataa kaatosadetta, raekiviä, tulta ja tulikiveä hänen päällensä, hänen sotalaumojensa päälle ja lukuisain kansojen päälle, jotka hänen kanssansa ovat.

23 Niin minä osoitan suuruuteni ja pyhyyteni sekä teen itseni tunnetuksi lukuisain pakanakansain silmien edessä. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra."  (Hes. 38:18-23, KR 1933)

---

Nykyajan sotatekniikan valossa yllä olevassa kuvauksessa on selkeästi kyse ydinaseiden käytöstä Googin armeijaa vastaan.

---

Israelilla on arviolta 100-300 ydintaistelukärkeä (Janes Defence Weekly 2010), jotka on sijoitettu erilaisiin asejärjestelmiin, mm. ballistisiin Jericho ohjuksiin ja lentokoneista ja mereltä ammuttaviin risteilyohjuksiin. Israelilla on myös pienempiä nk. taktisia ydinaseita, joita se voi käyttää alueensa rajoilla ilman, että niistä koituisi tuhoa omalle siviiliväestölle, esimerkiksi taktisia neutronipommeja suurten panssarimuodostelmien tuhoamiseen. Hesekiel kuvaa myös ydinaseiden käytön saastuttaman alueen raivaamista sodan jälkeen seuraavasti;

11 Sinä päivänä minä annan Googille siellä, Israelissa, hautasijan, 'Kulkijain laakson', itää kohden merestä; se sulkee tien noilta kulkijoilta. Sinne haudataan Goog ja koko hänen meluisa joukkonsa, ja sille pannaan nimeksi: 'Googin meluisan joukon laakso'.

12 Niitä hautaa Israelin heimo seitsemän kuukautta puhdistaaksensa maan.

13 Koko maan kansa hautaa heitä, ja se on koituva heille kiitokseksi sinä päivänä, jona minä näytän kunniani, sanoo Herra, Herra.

14 Valitaan vakinaiset miehet, jotka kulkevat maata ja hautaavat noita kulkijoita, mitä niitä vielä on jäljellä maan pinnalla, puhdistaaksensa sen; seitsemän kuukauden kuluttua he sen tutkivat läpikotaisin.

15 Kun nämä kulkijat kulkevat maata ja joku heistä näkee ihmisen luut, laittaa hän niitten ääreen kivimerkin, siihen asti että haudankaivajat saavat ne haudatuiksi 'Googin meluisan joukon laaksoon'.

16 Onpa eräällä kaupungillakin nimenä Hamona. -Niin he puhdistavat maan. (Hes. 39)

Profeetta Sakarja kuvaa Googin sotaa seuraavasti:

6. Sinä päivänä minä teen Juudan sukuruhtinaat ikäänkuin tulipannuksi puitten sekaan ja ikäänkuin tulisoihduksi lyhteitten sekaan, ja he kuluttavat oikealta ja vasemmalta, kuluttavat kaikki kansat yltympäri. Ja Jerusalem saa yhäti asua paikoillansa-Jerusalemissa. (Sak. 12:6, KR 1933)

Myös Sakarjan kuvaus viittaa ydinaseiden käyttöön. "Kaikki kansat yltympäri" on tarkasti käännettynä "kaikki ympäröivät kansat", kuten edellä on selitetty. Suurin osa ydinaseen tuhovoimasta tulee lämpö- ja painevaikutuksesta. Sakarjakin käyttää ilmaisua "ikäänkuin" kuvatessaan hänelle tuntemattoman ydinaseen polttovaikutusta.

Myös profeetta Jooel kuvaa kuvaa Googin armeijan tuhoa:
20. Ja mikä pohjoisesta tulee, sen minä karkoitan teistä kauas ja syöksen sen kuivaan ja autioon maahan, sen alkupään Idänmereen ja sen loppupään Länsimereen. Ja siitä nousee löyhkä, nousee katku. Sillä suuria se on yrittänyt.(Jooel 2:20, KR 1933)

Itäisellä merellä tarkoitettiin Jooelin aikana yleensä Kuollutta merta. "Länsimereksi" meillä käännetty heprean sana "acharon" pitäisi kääntää "äärimmäiseksi mereksi", kuten Vanha Kirkkoraamattu 1776 (Biblia) sen kääntää tarkasti alkutekstistä;

20. Ja tahdon sen, joka pohjoisesta tullut on, teiltä kauvas saattaa, ja ajaa hänen pois korkiaan ja hävitettyyn maahan, hänen kasvonsa itäistä merta päin, ja hänen loppunsa äärimäisen meren puoleen; ja hänen pitää mätänemän ja haiseman; sillä hän on suuria tehnyt.(Jooel 2:20, KR 1776)
KJV kääntää sen "utmost sea". Jooelin ja Hesekielin aikalaisten maailmankuvassa "äärimmäinen meri" oli "pohjan perillä", eli nykyisen Turkin takana oleva Musta meri. Googin hyökkäävät joukot tuhotaan Mustan meren ja Kuolleen meren välille.

7. Hesekielin kuvauksen vaikeita kohtia

Turvallisena asuva, miekan jäljiltä toipunut ja kansojen seasta koottu Israel, 38:8

8. Pitkien aikojen perästä sinä saat määräyksen, vuotten lopulla sinun on karattava maahan, joka on tointunut miekan jäljiltä, koottu monien kansain seasta, -mentävä Israelin vuorille, jotka kauan aikaa olivat olleet rauniomaana; se on tuotu pois kansojen seasta, ja he asuvat turvallisina kaikki tyynni. (Hes. 38:8)

Jae 38:8 puhuu kansasta, joka "on tointunut miekan jäljiltä" (viimeisenä Holokausti maanpakolaisuuden lopussa ennen itsenäistymistä 1948) ja on "koottu monien kansojen seasta". Ja vielä, että Googin on hyökättävä maahan, joka "on kauan aikaa ollut rauniomaana". Juutalaisten maanpakolaisuus kesti noin 1900 vuotta alkaen Jerusalemin hävityksestä vuonna 70 aina vuoteen 1948 asti, jolloin nykyinen Israelin valtio itsenäistyi. Israelin itsenäistyttyä on maa ja sen luonto uudistunut mm. satojen miljoonien puiden istutuksen ja valtavan jälleenrakentamisen seurauksena. Puiden istutus on muuttanut mm. maan säätä edullisemmaksi ihmisille.

Hesekielin aikainen paluu pakkosiirtolaisuudesta tapahtui vain yhden kansakunnan seasta, so. Babyloniasta. Mutta hän näkee myös toisen paluun "monien kansojen seasta", joka tapahtui vasta 1900-luvulla.

Jakeen 8b "asuvat turvallisina kaikki tyynni" vertaa tässä tekstiyhteydessä Israelin kansan tilaa Googin sodan aikana sitä edeltävään "kansojen seassa asumiseen", eli diasporaan, missä he joutuivat vainon kohteeksi. Jerusalemin hävityksen jälkeen vuonna 70 juutalaiset ovat olleet koko maailman eniten vainottu kansa historian saatossa. Hesekielin kuvaus täsmää tässäkin tapauksessa tarkasti nykyiseen Israelin valtioon vuodesta 1948 eteenpäin.

Goog hyökkää "ilman muuria asuvien" kimppuun, 38:11

11. ja sanot: Minä hyökkään suojattomaan maahan, karkaan rauhallisten ihmisten kimppuun, jotka asuvat turvallisina-asuvat muuria vailla kaikki tyynni, ja joilla ei ole salpoja, ei ovia. (Hes. 38:11)

Mitä Hesekiel tarkoittaa puhuessaan "turvallisesti, ilman muuria" asuvista israelilaisista, 38:11? Tämä ei tunnu sopivan nykyiseen Israeliin. Kuitenkin, jos katsomme kansan nykyistä tilannetta vaikkapa 2500 vuoden aikaperspektiivillä, huomaamme, että Hesekielin ajoista lähtien vasta nyt, israelilaiset asuvat omassa, itsenäisessä valtiossaan, jota suojaa sen omat Puolustusvoimat, IDF. Lukuisista sodista huolimatta Israel on saanut elää omassa itsenäisessä valtiossaan ja päättää omista asioistaan vuodesta 1948 lähtien, käytännössä ensimmäisen kerran lähes 2500 vuoteen.

KJV on kääntänyt Hes. 38:11 seuraavasti;

And thou shalt say, I will go up to the land of unwalled villages; I will go to them that are at rest, that dwell safely, all of them dwelling without walls, and having neither bars nor gates.

Tässä "unwalled villages", eli "asuvat muuria vailla" on hepreaksi "perazah", minkä merkitys on "asuvat avoimella maalla" vastakohtana linnoitetulle kaupungille. Juuri näin asutaan tämän päivän Israelissa, minkä Hesekiel on profetiassaan kuvannut aivan oikein. Hesekielin aikana kylät ja kaupungit pyrittiin linnoittamaan vihollisen uhkaa vastaan. Profetian tarkkuus siinä, miten israelilaiset asuvat 2500 vuoden päästä sen kirjoittamisesta, hämmästyttää tässäkin yksityiskohdassa. Ilman muuria asuminen Hesekielin aikana olisi ollut hyvin poikkeuksellista.

Israelilaiset "polttavat Googin aseita", 39:10

10. eivät he kanna puita kedolta eivätkä hakkaa metsistä, vaan pitävät polttoaineina aseita (nesheq). Näin he saalistavat saalistajiaan ja ryöstävät ryöstäjiään, sanoo Herra, Herra. (Hes. 39:10) 

Mitä tarkoittaa, että israelilaiset eivät Googin hyökkäyksen jälkeen tarvitse puita metsästä, vaan käyttävät Googin armeijalta jääneitä aseita polttoaineena seitsemän vuotta sodan jälkeen, 39:10? Tässä käytetään heprean sanaa "nesheq", jonka merkitys on "equipment", eli varusteet. Eiväthän israelilaiset nykyisin käytä enää metsän puitakaan polttoaineenaan, joten tässä tarkoitetaan hyökkääjällä olevaa materiaalia, sotasaalista ja muita resursseja. Jakeen loppu selventää asiaa, "saalistavat saalistajiaan, ryöstävät ryöstäjiään".

8. Saba, Dedan ja Tarsiin kauppiaat

13. Saba ja Dedan ja Tarsiin kauppiaat ja kaikki heidän nuoret jalopeuransa kyselevät sinulta: 'Oletko sinä menossa saalista saamaan, ryöstettävää ryöstämään? Oletko koonnut joukkosi kantamaan hopeata ja kultaa, ottamaan karjaa ja omaisuutta, suurta saalista saamaan?' (Hes. 38:13)

Saba ja Dedan

Saba ja Dedan viittaavat Hesekielin ajan sanastossa nykyisen Saudi-Arabian suuntaan. Saba ja Dedan olivat Hesekielin ajan tärkeitä kauppakeskuksia Arabian niemimaalla silloisten karavaanireittien varrella. On todennäköistä, että Saudi-Arabia ja myös Persian lahden pienemmät öljyntuottajavaltiot eivät ole Googin tulevassa Israelin vastaisessa liittoutumassa mukana. Muutoinhan ne eivät esittäisi kysymyksiä Googin aikeista. Näillä valtioilla on tänäkin päivänä tärkeitä öljyyn liittyviä kauppasuhteita vaalittavina, joita ei haluta vaarantaa sodalla. Siksi ne ovat pyrkineet estämään ääri-islamin nousun sekä omassa että myös naapurimaissaan tarvittaessa kovinkin ottein.
Kesällä 2017 Saudi-arabia, Egypti, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Bahrain katkaisivat diplomaattisuhteensa Qatariin syyttäen sitä terrorismin tukemisesta ja liian läheisistä suhteista Iraniin. Turkki sen sijaan puolustaa Qataria ja on sen kanssa liittosuhteessa.

Tarsiin kauppiaat

Hesekielin aikainen Tarsis viittaa nykyiseen lounaisessa Espanjassa sijaitsevaan Cadizin kaupunkiin. Se sijaitsee Välimeren Atlantin puoleisella suulla, lähellä Gibraltarin salmea. Cadiz oli silloin tärkeä rannikolla sijaitseva kauppapaikka. Paikka oli Hesekielin ajan maailmankuvassa läntisin tunnettu paikka maailman äärellä. Sen takaa avautui Atlantin valtameren aava ulappa ja tuntemattomuus. Nykyisessä maailmassa se viittaa vielä kauempana lännessä sijaitsevaan, silloin vielä tuntemattomaan Pohjois-Amerikkaan. "Tarsiin kauppiaat" kertoo erityisesti kaupankäynnin olevan tärkeää lopun ajan maailmassa ja Donald Trumpin kaudella näin on käynytkin. Trumpin johtama Yhdysvallat on ottanut etäisyyttä muihin liittolaisiinsa juuri kaupankäynnin alueella.

Yhdysvallat johtaa Natoa, johon Turkkikin on kuulunut jo vuodesta 1952. "Nuoret jalopeurat" viittavat Natomaiden sotilaallisiin osiin. On luonnollista, että Yhdysvallat ja Euroopan NATO maat  kyselevät Googin motiivista hyökätä Israeliin, koska Yhdysvallat on Israelin tärkein ja pitkäaikaisin liittolainen. Natossa on territoriaalinen periaate yhteisestä puolustuksesta, eli Nato on velvollinen puolustaman Turkkia, jos Turkin maaperälle hyökätään, mutta jos Turkki hyökkää oman alueensa ulkopuolelle, ei tätä velvollisuutta ole. Donald Trumpin kaudella Yhdysvallat on kritisoinut voimakkaasti muita Natomaita siitä, että ne eivät maksa riittävästi puolustusliitto Naton kustannuksista. Turkki on myös joutunut arvostelun kohteeksi muiden Natoon kuuluvien maiden taholta mm. pitkään jatkuneen poikkeustilan takia, mikä alkoi kesällä 2016. Turkille on kerrottu, että Nato on demokraattisesti johdettujen maiden liittoutuma eikä Turkki tällä hetkellä täytä kaikilta osin tätä vaatimusta.

Miksi juuri nämä liittoutumat, Persianlahden öljyvaltiot, Yhdysvallat ja Nato, mainitaan kyseenalaistamassa Googin hyökkäystä? Ne ovat Googin liittoutuman vastavoimia. Persia, eli nykyinen Iran mainitaan olevan Googin liitoutumassa mukana ja voimakkaan Israel-vastaisuutensa takia se onkin tänä päivänä luonnollista. Persianlahden arabimaiden, Israelin ja Trumpin hallinnon yhteinen nimittäjä vuonna 2017 on syvä epäluulo Iranin shiiamuslimien hallintoa kohtaan. Saudi-Arabian ja kuuden muun Lähi-idän maan katkaistua diplomaattisuhteet Qatariin kesäkuun alussa 2017 presidentti Trump totesi "sen ehkä merkitsevän islamilaisen terrorismin loppua". Turkki sen sijaan ilmoitti lähettävänsä sotilaitaan Qatariin ja vahvistavansa kauppasuhteitaan sen kanssa.

---

Hesekielin mainitsema vastakkain asettelu "Saban ja Dedanin (Persianlahden öljymaiden) ja Tarsiin kauppiaiden (Yhdysvaltojen)" sekä "Googin (Turkin)" välillä onkin kesällä 2017 jo toteunut niiden suhtautumisessa Qatariin. Samalla Qatarin eristäminen on johtanut myös Turkin ja Iranin lähenemiseen, koska ne molemmat tukevat Qataria. Hesekiel mainitsee Iranin yhtenä valtiona, mikä hyökkää Israeliin Googin rinnalla. Yhdysvaltojen irtaannuttua vuonna 2015 allekirjoitetusta Iranin ydinsopimuksesta (JCPOA) toukokuussa 2018 sen vastakkain asettelu Iranin kanssa on voimistunut entisestään. Sen sijaan Natomaista sopimuksen allekijoittaneet Britannia, Saksa ja Ranska ovat ilmoittaneet pyrkivänsä pysymään sopimuksessa.

---

9. Googin suuri saalis Israelissa, islamin pyhät paikat ja energia

Islamin pyhät paikat Jerusalemin temppelivuorella

Saalis jakeessa Hes. 38:13 viitannee tässä samaan kuin Sak. 14:1, eli "sinun saaliisi jaetaan sinun keskelläsi". Toisin sanoen Israelin sotien yhteydessä saaliiksi saamiin alueisiin ja erityisesti Kuuden päivän sodassa valloittamaan Itä-Jerusalemiin. "Kantamaan hopeaa ja kultaa" pitäisi kääntää sanatarkasti "ottamaan pois hopean ja kullan" niinkuin alkutekstille uskollinen KR 1776 (Biblia) sen kääntää;

13. Rikas Arabia, Dedan, ja meren kauppamiehet, ja kaikki voimalliset, jotka siellä ovat, pitää sinun sanoman: oletkos ollenkin tullut ryöstämään, ja koonnut joukkos perin raatelemaan, ottaakses pois hopian ja kullan ja kootakses karjaa ja tavaraa, ja suurta saalista saadakses? (Hes. 38:13 KR 1776)

Tässä on hämmentävän tarkka, meidän aikaamme koskeva ennustus Googin motiivista hyökkäykselleen. Islamin pyhät paikat Jerusalemin temppelivuorella käsittävät meidän päivinämme kultakupolisen Kalliomoskeijan ja hopeakupolisen Al-Aqsan moskeijan. Juuri näistä islamin pyhäköistä ja niiden hallinnasta tulee olemaan kyse Turkin johtamien islamilaisten maiden hyökkäyksessä Israelia vastaan aikojen lopulla, vrt. Sak. 12:2;

2 Katso, minä teen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille yltympäri (Jerusalemia ympäröiville kansoille), ja myös Juudan kohdalle se on tuleva Jerusalemia piiritettäessä. (Sak. 12:2)

Erdoganin johtama Turkki pitää itseään menneen Ottomaani-imperiumin islamilaisen perinnön jatkajana ja Jerusalemin temppelivuorella sijaitsevien islamin historiallisten pyhien paikkojen, Kalliomoskeijan ja Al-Aqsan moskeijan, suojelijana. Islamin pyhät paikat halutaan "vapauttaa" Israelin hallinnasta.

Jerusalem on ensimmäinen islamin kahdesta rukoussuunnasta (Qibla)

Muhammed seuraajineen oli ottanut Jerusalemin rukoussuunnakseen jo vuonna 621 ja vasta kolme vuotta myöhemmin, kun oli käynyt selväksi että juutalaiset eivät tunnustaisi Muhammedia profeetaksi, rukoussuunta muutetttiin kohti Mekkaa. Jerusalem tunnetaankin islamissa "ensimmäisenä kahdesta rukoussuunnasta". Kääntyminen kohti Mekkaa vuonna 624 symboloi toisten monoteististen uskontojen yläpuolelle nousemista.

Jerusalem on toinen islamin kahdesta pyhäköstä (Al-Quds)

Mekalle luotiin islamissa oma sakraalihistoria Aabraham-tradition avulla. Mekan Kaaba tulkittiin puhtaan abrahamilaisen kultin tyyssijaksi, joka oli arvojärjestelmältään ensimmäinen ja se määriteltiin myös vanhimmaksi. Jerusalem jäi "siunatun maan" keskukseksi, missä profeetat Mooseksesta Jeesukseen olivat julistaneet sanomaansa ja paikaksi, missä sitä oli säilytetty. Islamissa käytetään Jerusalemista tämän vuoksi myös nimitystä "toinen kahdesta pyhäköstä", mikä viittaa islamilaiseen käsitykseen monoteistisen uskonnon syntypaikoista.


Sakarjan aikaisessa juutalaisessa viitekehyksessä Jerusalemin taas tekee merkittäväksi juuri sen keskellä oleva Temppelivuori, jossa on Jumalan läsnäolon paikka, Temppelin "kaikkein pyhin". Vain se tekee kaupungista ja laajemmin koko Israelin maasta, Erets Israelista, pyhän maan. Sen ulkopuolella sijaitsee "epäpyhä-, eli pakanamaa". Siksi Israel ei tule koskaan luopumaan Itä-Jerusalemin ja Temppelivuoren hallinnasta.

Israelin aluevesiltä löydetyt kaasu- ja öljykentät

Lisäksi muuta saalista löytyy Itäiseltä Välimereltä, missä Israelin ja Kyproksen väliseltä alueelta on löydetty laajoja merenalaisia kaasukenttiä, joihin on ilmoittautunut omistajiksi Israelin lisäksi myös Kypros ja Libanon. Pelkästään Israelin alueella olevien Tamar ja Leviathan (kuvassa yllä) nimisten kenttien arvoksi on varovasti arvioitu noin 670 miljardia dollaria. Kokonaisuudessa kaasua on arvioitu olevan jopa kolme kertaa tämä määrä itäisellä Välimerellä. Tamarin kentällä tuotanto on alkanut jo vuonna 2013 ja Leviathanin tuotanto alkanee vuonnna 2017. Se on Välimeren alueen isoin löydetty maakaasuesiintymä ja suurin syvän meren maakaasulöytö viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2016 Israel teki sopimuksen Jordanian kanssa maakaasun myynnistä ja tämä oli Israelissa päänavaus Välimeren kaasukenttien taloudellisesta hyödyntämisestä myös vientiin.


Myös kreikkalainen Kypros on aloittanut koeporaukset näillä alueilla ja turkkilainen Kypros on mannerturkin tukemana kyseenalaistanut saaren eteläosan yksinoikeuden näihin kenttiin. Jotkut turkkilaiset poliitkot ovat väittäneet myös Turkilla olevan laillinen oikeus Israelin löytämiin öljy- ja kaasukenttiin. Turkki onkin syksystä 2011 alkaen vahvistanut merivoimiaan itäisellä Välimerellä ja Israel on ilmoittanut puolustavansa siellä omia oikeuksiaan merenalaisiin öljy- ja kaasukenttiin kaikin käytettävissä olevin keinoin, myös sotilaallisin. Tästä linkistä löytyy lisää analyysiä kaasulöydösten nykytilanteesta.

---

Turkin energiantuotanto on lähes kokonaan riippuvainen öljyn- ja kaasuntuonnista ulkomailta. Esimerkiksi vuoden 2018 ensimmäisellä kolmanneksella Turkki toi raakaöljyä Iranista yli kolme miljoonaa tonnia, mikä vastaa noin 55% sen öljyntarpeesta. Siksi Turkki on ollut hyvin haluton lopettamaan kaupankäyntiä Iranin kanssa huolimatta Yhdysvaltojen painostuksesta sen vetäydyttyä Iranin ydinsopimuksesta vuoden 2018 toukokuussa. Yhdysvallat on ilmoittanut, että 4. marraskuuta 2018 mennessä kaikkien maiden tulee lopettaa öljyn ostaminen Iranista tai muuten ne joutuvat Yhdysvaltojen pakotteiden kohteeksi. Tämä koskee siis myös Turkkia.

---

Kesäkuussa 2016 Turkki ja Israel tekivät sopimuksen ja solmivat uudelleen vuonna 2010 katkenneet diplomaattisuhteensa. Jos vuonna 2002 islamistiseen hallintoon (AKP) palannut Turkki tulevaisuudessa hyökkää yllättäen Israeliin, se toteuttaa myös Hesekielin profetian;

10 Näin sanoo Herra, Herra: Mutta sinä päivänä tulee mieleesi jotakin, ja sinä mietit pahan juonen

11 ja sanot: Minä hyökkään suojattomaan maahan, karkaan rauhallisten ihmisten kimppuun, jotka asuvat turvallisina-asuvat muuria vailla kaikki tyynni, ja joilla ei ole salpoja, ei ovia.

12 Sinä aiot saalista saada, ryöstettävää ryöstää, ojentaa kätesi raunioita kohti, jotka on saatu asutuiksi, ja kansaa kohti, joka on koottu pakanakansain seasta, joka on hankkinut karjaa ja omaisuutta ja asuu maan navassa. (Hes. 38)

Harri Ahdesmäki