Jesaja aramea luvut 4-6

Aramean käännös (targum) ja KR1933 rinnakkain. Erot näkyvät vahvennetulla tekstillä.

Jesaja luvut 4-6

 

Luku 4

 

1. Ja siihen aikaan seitsemän naista tarttuu yhteen mieheen, sanoen, me syömme omaamme ja pukeudumme omiimme, anna ainoastaan kutsua meitä sinun nimelläsi, ota pois meidän häpeämme.

Sinä päivänä seitsemän naista tarttuu yhteen mieheen sanoen: "Me syömme omaa leipäämme ja vaatetamme itsemme omilla vaatteilla, kunhan vain meidät otetaan sinun nimiisi; poista meidän häpeämme."

2. Siihen aikaan Herran Messias tulee olemaan iloksi ja kunniaksi, ja ylpeys niille, jotka toteuttavat lakia, ja ylistys Israelin selviytyneille.

Sinä päivänä on Herran vesa oleva Israelin pelastuneille kaunistus ja kunnia ja maan hedelmä heille korkeus ja loisto.

3. Ja tulee tapahtumaan, että jäljelle jääneet palaavat Zioniin, ja joka on lakia toteuttanut, vahvistetaan Jerusalemissa, häntä kutsutaan pyhäksi, jokainen, joka on tallennettu iankaikkista elämää varten, tulee näkemään Jerusalemin lohdutukset,

Ja ne, jotka Siionissa ovat säilyneet ja Jerusalemissa jäljelle jääneet, kutsutaan pyhiksi, kaikki, jotka ovat kirjoitetut Jerusalemissa elävien lukuun -

4. kun Herra on ottanut pois Zionin tyttärien saastan, ja karkoittanut Jerusalemin keskeltä ne, jotka vuodattavat viatonta verta, tuomion käskyn kautta, ja tuhoamiskäskyn kautta.

silloin kun Herra on pessyt pois Siionin tytärten saastan ja huuhtonut Jerusalemista sen verenviat tuomion ja puhdistuksen hengellä.

5. Ja silloin Herra luo, yli koko Zionin vuoren pyhäkön, ja yli koko Jumalan kirkkauden huoneen paikan, kunnian pilven, se peittää sitä päivällä, ja tiheän pilven, kuin tulipatsaan, yöksi. Se kirkkaus tulee olemaan suurempi, kuin mitä oli luvattu sen ylle, sillä Jumalan kirkkaus suojelee sitä taivaankannen tavalla.

Ja Herra luo Siionin vuorelle koko asuinsijansa ylle ja sen juhlakokousten ylle pilven päivän ajaksi ja savun ynnä tulenliekin hohteen yöksi, sillä kaiken kirkkauden yllä on oleva peite

6. Ja Jerusalemin yllä tulee olemaan minun pilvipeitteeni, peittääkseen sitä päivän kuumuudelta, ja turvaksi ja suojaksi myrskyltä ja sateelta.

ja verho varjoamassa päivän helteeltä sekä turvaamassa ja suojaamassa rajuilmalta ja sateelta.

 

Luku 5

 

1. Profeetta sanoi, nyt minä laulan Israelille – joka on kuin viinitarha, Abrahamin, minun ystäväni siemen – ystäväni laulun hänen viinitarhastaan. Minun kansani, minun rakas Israel, minä annoin heille perintöosan korkealla kukkulalla, hedelmällisessä maassa.

Minä laulan ystävästäni, laulan rakkaani laulun hänen viinitarhastaan. Ystävälläni oli viinitarha lihavalla vuorenrinteellä.

2. Ja minä pyhitin heidät ja minä kirkastin heidät ja minä vahvistin heidät valituksi viinipuuksi, ja minä rakensin pyhäkköni heidän keskelleen, minä jopa annoin alttarini heidän syntiensä sovitukseksi; minä ajattelin heidän tekevän hyviä tekoja, mutta he tekivät pahan tekoja.

Hän kuokki ja kivesi sen ja istutti siihen jaloja köynnöksiä, rakensi sen keskelle tornin ja hakkasi sinne myös kuurnan. Ja hän odotti sen kasvavan rypäleitä, mutta se kasvoi villimarjoja.

3. Profeetta, sano heille, katso, Israelin huone on kapinoinut lakia vastaan, eivät he halua katua. Ja nyt, oi Jerusalemin asukkaat ja Jehudan miehet, tuomitkaa minun asiani kansaani vastaan!

Ja nyt, te Jerusalemin asukkaat ja Juudan miehet, tuomitkaa minun ja minun viinitarhani välillä.

4. Mitä hyvää vielä minä lupasin tehdä kansani puolesta, enkä sitä olisi tehnyt? Kun minä ajattelin heidän tekevän hyviä tekoja, miksi he tekivät tekonsa pahoiksi?

Mitä olisi viinitarhalleni vielä ollut tehtävä, jota en olisi sille tehnyt? Miksi se kasvoi villimarjoja, kun minä odotin sen kasvavan rypäleitä?

5. Ja nyt, minä kerron teille, mitä minä teen minun kansalleni. Minä otan minun kirkkauteni pois heistä, ja he jäävät ryöstösaaliiksi, minä särjen heidän pyhäkköjensä paikan ja ne tulevat tallattaviksi.

Mutta nyt minä ilmoitan teille, mitä teen viinitarhalleni: minä poistan siitä aidan, niin että se jää hävitettäväksi, särjen siitä muurin, niin että se jää tallattavaksi.

6. Ja minä teen heidät karkotetuiksi, ei heitä auteta, eikä heitä tueta, ja heidät heitetään pois ja hyljätään, ja minä käsken profeettoja, etteivät heistä profetoi.

Minä hävitän sen: ei sitä enää vesota eikä kuokita, vaan se on kasvava ohdaketta ja orjantappuraa, ja minä kiellän pilvet sille vettä satamasta.

7. Sillä Israelin huone on sotajoukkojen Herran kansa, ja Jehudan miehet hänen lempi - istutuksensa, minä ajattelin, että he toteuttaisivat oikeutta, mutta katso, sortajia; että he toimisivat viattomasti, mutta katso, he lisäävät synteihinsä.

Sillä Israelin heimo on Herran Sebaotin viinitarha, ja Juudan miehet ovat hänen ilo-istutuksensa. Ja hän odotti oikeutta, mutta katso, tuli oikeuttomuus, ja vanhurskautta, mutta katso, tuli vaikerrus.

8. Voi niitä, jotka liittävät talon taloon, lisäävät sorron pellon peltoihinsa sanoen, kunnes me omistamme kaiken – ja he luulevat elävänsä yksin keskellä maata!

Voi niitä, jotka liittävät talon taloon, yhdistävät pellon peltoon, kunnes ei jää enää tilaa ja te yksin asutte maassa!

9. Profeetta sanoi, tämä oli säädetty sotajoukkojen Herran edessä, kun minä kuulin korvillani; totisesti, monet huoneet tulevat autioiksi, suuret ja kauniit huoneet vailla asukkaita!

Minun korviini kuului Herran Sebaotin sana: Totisesti, ne monet talot tulevat autioiksi, ne suuret ja kauniit asujattomiksi.

10. Sillä sen synnin tähden, että he eivät antaneet kymmenyksiä, kymmenen osaa viinitarhasta tuottaa bat-mitan, ja koor-mitta siementä tuottaa kolme seah-mittaa.

Sillä kymmenen auranalaa viinitarhaa on antava yhden bat-mitan, ja hoomerin kylvö on antava eefan.

11. Voi niitä, jotka nousevat aamulla varhain juomaan, juoksevat vanhan viinin perässä, viivyttelevät lähtöään, viettävät iltansa sohvillaan, sorron viinin myrkyttäminä!

Voi niitä, jotka aamuvarhaisesta väkijuoman jäljessä juoksevat ja iltamyöhään viipyvät viinistä hehkuvina!

12. Ja heidän juhlansa ovat kannelta ja harppua varten, kitaraa ja huilua ja viiniä varten, mutta eivät he välitä Herran laista, tai näe hänen voimansa tekoja.

Kanteleet, harput, vaskirummut, huilut ja viinit on heillä pidoissansa, mutta Herran tekoja he eivät tarkkaa, eivät näe hänen kättensä töitä.

13. Sen tähden minun kansani joutuu pakkosiirtolaisuuteen, sillä he eivät tunne lakia, ja heidän arvollisensa kuolevat nälkään ja heidän väkijoukkonsa janoon.

Sentähden minun kansani siirretään maastansa äkkiarvaamatta, sen ylhäiset kärsivät nälkää, ja sen remuava joukko nääntyy janoon.

14. Sen tähden on tuonela suurentanut ruokahaluaan ja avannut mittaamattoman kitansa, ja heidän arvollisensa ja heidän väkijoukkonsa menevät alas, väen paljous ja voimalliset.

Sentähden tuonela levittää kitansa ammolleen, avaa suunsa suunnattomaksi; ja sinne menee sen loisto, sen remuava ja pauhaava joukko, kaikki sen ilonpitäjät.

15. Ja mies nöyryytetään ja ihmisten voimat uupuvat, ja ylpeiden silmät nöyryytetään.

Silloin ihminen masentuu ja mies painuu maahan, maahan painuvat ylpeitten silmät;

16. Mutta Herra on voimallinen tuomiossa, ja pyhä Jumala on pyhä hyvyydessä.

mutta Herra Sebaot on oleva korkea tuomiossa, pyhä Jumala on oleva pyhä vanhurskaudessa.

17. Silloin vanhurskaat ravitaan ja lisätään, niin kuin heistä on sanottu, että vanhurskaat saavat omistaa pahantekijöiden omaisuudet.

Ja karitsat käyvät siellä niinkuin laitumillansa, ja vieraat syöttävät rikkaitten rauniosijoja.

18. Voi niitä, jotka alkavat hiljaa tehdä syntiä, jotka vetävät syntiä puoleensa turhuuden langoilla, jatkavat ja lisäävät, kunnes synnit ovat kuin kestävät köydet

Voi niitä, jotka vetävät perässänsä rangaistusta turhuuden köysillä, synnin palkkaa kuin vaunujen valjailla;

19. jotka sanovat, milloin hän kiirehtii, paljastaako hän ihmeensä, että me näkisimme? Ja lähestyköön Israelin Pyhän neuvo, ja tulkoon, että me sen tuntisimme!

niitä, jotka sanovat: "Joutukoon pian hänen tekonsa, että me sen näemme; täyttyköön ja tapahtukoon Israelin Pyhän aivoitus, että me sen tiedämme"!

20. Voi niitä, jotka sanovat niille pahantekijöille, jotka menestyvät tässä maailmassa, te olette hyviä, ja sanovat itsensä hillitseville, te olette pahoja. Kun vanhurskaille koittaa valkeus, eikö pahantekijöille tulisi pimeys? Ja lain sanat ovat suloisia niille, jotka niitä toteuttavat, ja pahantekijöille koittaa katkeruus, ja he tulevat tietämään, että lopulta synti on katkeraa niille, jotka sitä tekevät.

Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi, jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi!

21. Voi niitä, jotka ovat viisaita omissa silmissään ja älykkäitä omasta mielestään!

Voi niitä, jotka ovat viisaita omissa silmissään ja ymmärtäväisiä omasta mielestänsä!

22. Voi niitä, jotka ovat sankareita juomisessa ja hallitsevat vanhasta viinistä päihtymisen

Voi niitä, jotka ovat urhoja viinin juonnissa ja aimomiehiä väkijuoman sekoittamisessa,

23. jotka liittyvät synnintekijään, koska he saavat häneltä petoksen mammonaa, ja pahuudella vievät viattomilta viattomuuden!

jotka lahjuksesta julistavat syyllisen syyttömäksi ja ottavat oikeuden siltä, joka oikeassa on!

24. Sen tähden he kuluvat kuin oljet tulessa, kuin sänkipelto liekeissä, heidän voimansa kasvu tulee olemaan kuin mätä, ja heidän sortonsa mammona lentää kuin tomu tuulen mukana, sillä he ovat hylänneet sotajoukkojen Herran lain, ja ovat halveksineet Israelin Pyhän sanaa.

Sentähden, niinkuin tulen kieli syö oljet ja kuloheinä raukeaa liekkiin, niin heidän juurensa mätänee, ja heidän kukkansa hajoaa tomuna ilmaan, sillä he ovat ylenkatsoneet Herran Sebaotin lain ja pitäneet pilkkanansa Israelin Pyhän sanaa.

25. Sen tähden oli Herran viha voimallinen kansaansa vastaan ja hän kohotti voimansa iskun heitä vastaan. Kun hän löi heitä, vuoret järkkyivät ja heidän ruumiinsa heitettiin jätteeksi katujen varsille. Sillä eivät he tehneet parannusta kaikista synneistään, että hänen vihansa kääntyisi heistä pois, ja vieläkin he lisäävät luopumuksiaan, ja vieläkin hänen lyöntinsä kostaa heille.

Sentähden syttyi Herran viha hänen kansaansa kohtaan: hän ojensi kätensä sitä vastaan ja löi sitä, niin että vuoret vapisivat ja heidän raatonsa olivat tunkiona keskellä katuja. Tästä kaikesta ei hänen vihansa asettunut, vaan hänen kätensä on vielä ojennettuna.

26. Ja hän nostaa merkin kaukaisille kansoille, ja kutsuu hänet maan ääristä, ja katso, kuningas tulee kiiruhtaen sotajoukkoineen, kuin nopeat pilvet.

Ja hän pystyttää viirin kaukaiselle kansalle ja viheltää sen luokseen maan äärestä. Ja katso, se tulee viipymättä, nopeasti.

27. Ei kukaan hänen keskuudessaan ole uupunut, eikä kukaan kompastu, hän ei torku eikä nuku, eivätkä hänen vaatteensa ole avoimina eikä kenkä rikkinäinen

Ei kukaan heistä väsy eikä kompastu, ei kukaan torku eikä nuku, ei vyö kupeilta aukene, eikä kengänpaula katkea.

28. hänen nuolensa ovat terävät ja kaikki hänen jousensa taivutetut, hevostensa kaviot ovat kivikovia. ja hänen vaununsa ovat, katso, nopeat kuin myrskytuuli.

Sen nuolet ovat teroitetut, sen jouset kaikki jännitetyt, sen orhien kaviot ovat kuin pii, ja sen rattaat kuin rajuilma.

29. Hänen ärjyntänsä on kuin leijonan, ja hän karjuu kuin nuori leijona, hän järisyttää, hän ottaa saaliin, ja hän hävittää, eikä kukaan voi pelastaa.

Sen kiljunta on kuin naarasleijonan, se kiljuu kuin nuoret jalopeurat, se ärjyy ja tempaa saaliin ja vie sen pois, eikä pelastajaa ole.

30. Ja siihen aikaan hän järisyttää, kuin meren raivo, niin että jos pahantekijät etsivät apua maan asukkailta, hän on tuonut ahdistuksen ja tuhon heidän ylleen, mutta sillä hetkellä vanhurskaat kätketään pahalta.

Se ärjyy sille sinä päivänä, niinkuin meri ärjyy. Silloin tähyillään maata, mutta katso, on pimeys, on ahdistus, ja valo on pimennyt sen synkeyteen.

 

Luku 6

 

1 Sinä vuonna, jona kuningas Ussiaa lyötiin vitsauksella, profeetta sanoi, minä näin Herran kirkkauden lepäävän valtaistuimen yllä, korkealla ja korotettuna taivasten korkeuksiin, ja temppeli täyttyi hänen kirkkautensa loistolla.

(Midrash & Bereishis Rabbah kertoo, että ihminen, jolla on tsaraas, pidetään kuolleena, siksi MT sanoo ’kuolinvuotena’, ja tg ilmoittaa oikeamman vuoden näyn saamiselle.)

Kuningas Ussian kuolinvuotena minä näin Herran istuvan korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin.

2. Pyhät olennot olivat korkeudessa hänen edessään, jokaisella oli kuusi siipeä, kahdella he peittivät kasvonsa, ettei näkisi, ja kahdella he peittivät vartalonsa, ettei näkyisi, ja kahdella he palvelivat.

(Serafeiden sijaan tg  , palvelijat, sanaa ei ole tässä merkityksessä muualla raamatussa, edes yksikkömuodossa.)

Serafit seisoivat hänen ympärillään; kullakin oli kuusi siipeä: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella he peittivät jalkansa, ja kahdella he lensivät.

3. Ja he huusivat toisilleen ja sanoivat, pyhä taivasten korkeudessa, hänen pyhäkkönsä, pyhä maan päällä, hänen voimansa teko, pyhä iankaikkisuudessa, sotajoukkojen Herra, kaikki maa on täynnä hänen kirkkautensa loistoa.

Ja he huusivat toinen toisellensa ja sanoivat: "Pyhä, pyhä, pyhä Herra Sebaot; kaikki maa on täynnä hänen kunniaansa."

4. Ja temppelin kynnykset vapisivat tämän puheen äänestä, ja pyhäkkö täyttyi paksulla pilvellä.

Ja kynnysten perustukset vapisivat heidän huutonsa äänestä, ja huone täyttyi savulla.

5. Ja minä sanoin, voi minua, sillä olen syntiä tehnyt, sillä minä ansaitsen rangaistuksen, ja minä kuljen kansan keskellä, joka synneistä saastainen, sillä minun silmäni ovat nähneet sotajoukkojen Herran, iankaikkisen kuninkaan, kirkkauden kunnian!

Niin minä sanoin: "Voi minua! Minä hukun, sillä minulla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet; sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Sebaotin."

6. Silloin yksi niistä olennoista lähestyi minua, ja hänen suussaan oli puhe, jonka hän otti hänen edestään, jonka kirkkaus lepää alttarin yllä, taivasten korkeudessa kirkkauden valtaistuimen yllä.

Silloin lensi minun luokseni yksi serafeista, kädessään hehkuva kivi, jonka hän oli pihdeillä ottanut alttarilta,

7. Ja hän asetti sen suuhuni ja sanoi, katso, minä olen laittanut minun profetiani sanat sinun suuhusi, ja sinun syntisi otetaan pois ja vilppisi sovitetaan.

ja kosketti sillä minun suutani sanoen: "Katso, tämä on koskettanut sinun huuliasi; niin on sinun velkasi poistettu ja syntisi sovitettu."

8. Ja minä kuulin Herran sanan äänen, joka sanoi, kenet minä lähetän profetoimaan, ja kuka lähtee opettamaan? Silloin minä sanoin, tässä olen, lähetä minut!

Ja minä kuulin Herran äänen sanovan: "Kenenkä minä lähetän? Kuka menee meidän puolestamme?" Minä sanoin: "Katso, tässä minä olen, lähetä minut."

9. Ja hän sanoi, mene ja puhu tälle kansalle, joka totisesti kuulee, muttei ymmärrä, ja totisesti näkee, muttei käsitä.

Niin hän sanoi: "Mene ja sano tälle kansalle: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.'

10. Paaduta tämän kansan sydän, tuki heidän korvansa ja sulje heidän silmänsä, etteivät he näkisi silmillään ja kuulisi korvillaan, ja ymmärtäisi sydämillään ja tekisi parannusta ja heille annettaisiin anteeksi.

Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi."

11. Sitten minä sanoin, kuinka kauan, oi Herra? Ja hän sanoi, kunnes kaupungit ovat autiot, vailla asukkaita ja huoneet vailla ihmistä ja maa on hävitetty ja autio,

Mutta minä sanoin: "Kuinka kauaksi aikaa, Herra?" Hän vastasi: "Siihen asti, kunnes kaupungit tulevat autioiksi, asumattomiksi, ja talot tyhjiksi ihmisistä ja pellot on hävitetty erämaaksi;

12. ja Herra poistaa ihmislapset ja kauhistukset maan keskeltä

kunnes Herra on karkoittanut ihmiset kauas ja suuri autius tullut keskelle maata.

13. ja sinne jää yksi kymmenestä, ja he ovat kuin pistaasipuu tai tammi ravistettaessa, joka lehtensä pudottaneena näyttää kuivuneelta, ja vielä silloinkin ne ovat tarpeeksi vihreitä, jättääkseen siemenen. Niin myös Israelin karkoitetut korjataan ja he palaavat omaan maahansa. Heidän kantonsa ovat pyhyyden siemenet.

(- tg käyttää siemeniä monikossa, kun taas MT puhuu ennemminkin pylväästä)

Ja jos siellä on jäljellä kymmenes osa, niin hävitetään vielä sekin. Mutta niinkuin tammesta ja rautatammesta jää kaadettaessa kanto, niin siitäkin: se kanto on pyhä siemen."

Jesaja aramea luvut 7-9 https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2019/12/jesaja-aramea-luvut-7-9_4.html