Jesaja aramea luvut 58-60

Aramean käännös (targum) ja KR1933 rinnakkain. Erot näkyvät vahvennetulla tekstillä.

Jesaja luvut 58-60

Luku 58

 

1. Profeetta, huuda kurkullasi, älä pidättele, kohota äänesi shofarin äänen lailla! Julista minun kansalleni heidän luopumuksensa, Jakobin huoneelle heidän syntinsä.

Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi niinkuin pasuna, ilmoita minun kansalleni heidän rikoksensa ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä.

2. Minun edessäni he etsivät opetusta joka päivä, ikään kuin he haluaisivat tietää, mitkä tiet ovat oikeita minun edessäni, ikään kuin he olisivat kansa, joka tekee hyviä tekoja, eivätkä olisi heidän Jumalansa tuomiolla hylättyjä. Minun edessäni he pyytävät oikeaa tuomiota, ikään kuin he tahtoisivat lähestyä Herran pelkoa.

Minua he muka etsivät joka päivä ja haluavat tietoa minun teistäni niinkuin kansa, joka tekee vanhurskautta eikä hylkää Jumalansa oikeutta. He vaativat minulta vanhurskaita tuomioita, haluavat, että Jumala heitä lähestyisi:

3. He sanovat; miksi me olemme paastonneet, niin kuin sinun edessäsi on paljastettua? Miksi olemme saattaneet itsemme murheellisiksi, niin kuin on sinun edessäsi tunnettua? Profeetta, sano heille; katso, paastojenne päivinä te etsitte omaa mielihyväänne ja tuotte esiin kaikki kompastuskivenne!

"Miksi me paastoamme, kun et sinä sitä näe, kuritamme itseämme, kun et sinä sitä huomaa?" Katso, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne ja ahdistatte työhön kaiken työväkenne.

4. Katso, te paastoatte vain riidaksi ja toraksi, ja lyödäksenne sillä pahalla nyrkillä. Te ette paastoa sellaisia paastoja, joiden ääni kuullaan korkeudessa.

Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte, lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä. Te ette nyt paastoa niin, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa.

5. Tämäkö on se paasto, johon minä mielistyn, onko se päivä, jolloin ihminen murehtii? Onko se sitä varten, että kumarretaan pää alas niin kuin kaisla kumartuu, ja eletään säkkipuvuissa ja tuhkassa? Tätäkö sinä kutsut paastoksi, ja päiväksi, joka on Herran edessä miellyttävä?

Tälläinenkö on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen?

6. Eikö tämä ole sellainen paasto, johon minä mielistyn; hajotatte pahan seurakunnan, katkaisette siteet, teette tyhjäksi vääristellyn tuomion kirjoitukset, annatte ryöstettyjen lähteä vapaana, ja poistatte kaiken väärän tuomion?

Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?

7. Eikö tämä, että ravitsette omasta leivästänne nälkäisiä, ja tuotte surkeat, puutteen alaiset oman talonne sisälle? Kun näet alastoman, vaatetat hänet, etkä sulje silmääsi sukulaiselta, joka on omaa lihaasi.

Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?

8. Silloin sinun valkeutesi ilmestyy kuin aamunkoitto ja sinun saamasi isku paranee nopeasti. Sinun hyvät tekosi kulkevat sinun edelläsi, kunniassa, Herran edessä sinut kootaan talteen.

Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi.

9. Silloin sinä rukoilet, ja Herra ottaa vastaan sinun rukouksesi, sinä esirukoilet hänen edessään ja Herra toteuttaa pyyntösi. Jos poistat keskuudestasi tuomion vääristämisen, sormen kanssa osoittelun ja sortamisen sanojen puhumisen,

Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: "Katso, tässä minä olen." Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen,

10. jos sinun sielusi syttyy nälkäisen edessä ja ravitsee ahdistetun sielun, silloin sinun valkeutesi nousee siinä pimeydessä, ja sinun synkkyytesi on oleva kuin keskipäivä.

jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä.

11. Ja Herra johdattaa sinua jatkuvasti, ja ravitsee sinun sielusi kuivuuden vuosina, ja sinun ruumiisi saa elää iankaikkisessa elämässä, ja sinun sielusi on oleva täynnä ihanuutta, niin kuin ojitettu puutarha, jota kastellaan, niin kuin vesilähde, jonka vesi ei lopu.

Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu.

12. Ja sinusta rakennetaan ikivanhat rauniot, sinä olet nostava ylös monien sukupolvien perustuksia, sinua kutsutaan ”oikean tien vahvistajaksi, pahantekijöiden opetukseen palauttajaksi”.

Sinun jälkeläisesi rakentavat jälleen ikivanhat rauniot, sinä kohotat perusmuurit, muinaisten polvien laskemat; ja sinun nimesi on oleva: "halkeamain umpeenmuuraaja" ja "teitten korjaaja maan asuttamiseksi."

13. Jos pidätät jalkasi sapattina, ettet tee omaa mielihyvääsi minun pyhänä päivänäni, ja juhlit sapattia iloiten, kunnioitat Herran pyhää päivää, jos pidät sitä kunniassa, etkä kulje omaa tietäsi tai hanki itsellesi omaa mielihyvääsi tai puhu sortamisen sanoja,

Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin ettet toimita omia asioitasi minun pyhäpäivänäni, vaan kutsut sapatin ilopäiväksi, Herran pyhäpäivän kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet toimita omia toimiasi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia,

14. silloin sinä saat iloita Herran edessä, ja hän asettaa sinun asustamaan maan linnoituksissa, hän on ravitseva sinua Jakobin, teidän isänne perintöosan hedelmillä, sillä Herran sanan kautta niin on säädetty.

illoin on ilosi oleva Herrassa, ja minä kuljetan sinut maan kukkuloitten ylitse, ja minä annan sinun nauttia isäsi Jaakobin perintöosaa. Sillä Herran suu on puhunut.

 

Luku 59

 

1. Katso, ei Herran käsi ole lyhentynyt, ettette pelastuisi, eikä hänen edessään ole vaikeaa kuulla teidän rukoustanne, etteikö sitä otettaisi vastaan.

Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan:

2. Vaan teidän syntinne ovat tehneet erotuksen teidän ja teidän Jumalanne välille, ja teidän pahuutenne ovat ansainneet sen, että minun kirkkauteni läsnäolon kasvot poistuvat keskuudestanne, niin ettei rukousta oteta vastaan.

vaan teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne, ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule.

3. Sillä teidän kätenne ovat sekaantuneet viattomaan vereen ja teidän sormenne synteihin. Teidän huulenne puhuvat valhetta, kielenne miettii petosta.

Sillä teidän kätenne ovat tahratut verellä ja sormenne vääryydellä; teidän huulenne puhuvat valhetta, teidän kielenne latelee petosta.

4. Kukaan ei rukoile totuudessa, kukaan ei mene lain mukaan uskollisesti, turvataan turhuuteen ja puhutaan valhetta, kiirehditään ja tuodaan sydämestä esiin sortamisen sanoja!

Ei kukaan vaadi oikeuteen vanhurskaasti, eikä kukaan käräjöi rehellisesti. He turvautuvat tyhjään ja puhuvat vilppiä, kantavat kohdussaan tuhoa ja synnyttävät turmion.

5. Katso, ne ovat kuin myrkkykäärmeen munia ja kuin verkkoja, joita hämähäkki kutoo, joka syö niitä munia, kuolee, ja ne lämmetessään tuottavat myrkyllisiä ja haavoittavia käärmeitä.

Myrkkyliskon munia he hautovat, hämähäkin verkkoja he kutovat; joka niitä munia syö, se kuolee, rikkipoljetusta puhkeaa kyykäärme.

6. Katso, niin kuin hämähäkin verkot eivät sovi vaatetukseksi, niin ei myös ole mitään hyötyä pahantekijöiden teoista. Heidän tekonsa ovat sortamisen tekoja, ja petollinen työ on heidän käsissään.

Heidän verkkonsa eivät kelpaa vaatteeksi, heidän tekemäänsä ei voi verhoutua; heidän työnsä ovat vääryyden töitä, ja heidän kätensä ovat täynnä väkivallan tekoa.

7. Heidän jalkansa juoksevat tekemään sitä, mikä on pahaa, ja he kiirehtivät vuodattamaan viatonta verta. Heidän ajatuksensa ovat sortamisen ajatuksia, ryöstöä ja murtautumista heidän valtateillään!

Heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan viatonta verta; heidän ajatuksensa ovat vääryyden ajatuksia, tuho ja turmio on heidän teillänsä.

8. Sitä rauhan tietä he eivät tunne, eikä ole oikeutta heidän menemisissään, he ovat tehneet tiensä mutkaisiksi, kukaan, joka niitä kulkee, ei tunne rauhaa.

Rauhan tietä he eivät tunne, oikeutta ei ole heidän askeleissansa; polkunsa he tekevät mutkaisiksi, ei kukaan, joka niitä käy, tunne rauhaa.

9. Sen tähden oikeus on meistä kaukana, eivätkä hyvät teot tule meitä vastaan, me odotamme valkeutta ja katso, pimeys, ja kirkkautta, ja katso, vaellamme kuin keskiyöllä.

Sentähden on oikeus meistä kaukana, eikä vanhurskaus saavuta meitä; me odotamme valoa, mutta katso, on pimeä, aamunkoittoa, mutta vaellamme yön synkeydessä.

10. Me hapuilemme seiniä niin kuin sokeat, hapuilemme kuin ne, joilla ei ole silmiä, me kompastelemme keskipäivällä niin kuin ne, jotka kompastuvat keskiyöllä. Maailma on suljettu meidän kasvoiltamme aivan kuten haudat ovat suljettuja kuolleiden kasvoilta.

Me haparoimme seinää pitkin niinkuin sokeat, haparoimme niinkuin silmiä vailla; me kompastelemme sydänpäivällä niinkuin hämärässä, me olemme terveitten keskellä niinkuin kuolleet.

11. Meidät on jätetty vastustajiemme eteen, jotka ovat kokoontuneet meitä vastaan karhujen lailla, me kaikki valitamme ja ulisemme kuin kyyhkyset, me odotamme oikeutta, mutta sitä ei ole, pelastusta, mutta se on meistä kaukana.

Me murisemme kaikki kuin karhut ja kujerramme kuin kyyhkyset; me odotamme oikeutta, mutta sitä ei tule, pelastusta, mutta se on kaukana meistä.

12. Sillä meidän syntimme ovat lukuisat sinun edessäsi ja meidän pahuutemme todistavat meitä vastaan, sillä meidän syntimme ovat meillekin paljastetut, ja me tunnemme omat pahuutemme.

Sillä meidän rikoksemme ovat monilukuiset sinun edessäsi, ja meidän syntimme todistavat meitä vastaan; sillä meidän rikoksemme seuraavat meitä, ja pahat tekomme me tunnemme:

13.Me olemme kapinoineet ja valehdelleet Herran sanaa vastaan ja me olemme kääntyneet pois meidän Jumalamme palvelemisen seuraamisesta. Ja me olemme olleet puhumassa valhetta ja vääryyttä, kiirehtineet ja tuoneet sydämistämme esiin valheen sanoja.

me olemme luopuneet Herrasta ja kieltäneet hänet, vetäytyneet pois Jumalaamme seuraamasta, puhuneet sortoa ja kapinaa, kantaneet kohdussamme ja purkaneet sisimmästämme valheen sanoja.

14.Oikeus on kääntynyt pois ja hyvät teot seisovat kaukana, ne, jotka tekevät totuutta, ovat kompastuneet aukeilla paikoilla, ja ne, jotka ovat täyttäneet uskollisuutta, eivät kykene tulemaan esille.

Oikeus työnnetään takaperin, ja vanhurskaus seisoo kaukana, sillä totuus kompastelee torilla, suoruus ei voi sisälle tulla.

15.Ne, jotka tekevät totuutta, ovat piilossa, ja ne, jotka erottautuvat pahasta, ryöstetään. Se oli Herran edessä paljastettua, ja hänen edessään oli pahaa, ettei oikeutta ollut.

Niin oli totuus kadonnut, ja joka pahasta luopui, se ryöstettiin paljaaksi. Herra näki sen, ja se oli hänen silmissänsä paha, ettei ollut oikeutta.

16.Se oli paljastettua hänen edessään, eikä ollut ketään, jonka teot olisivat olleet hyviä, ja se oli tunnettua hänen edessään, eikä ollut ketään, joka nousisi ja rukoilisi heidän puolestaan. Silloin hän omalla, voimallisella käsivarrellaan pelasti heidät, ja hänen tahtonsa sanan kautta hän auttoi heitä.

Ja hän näki, ettei ollut yhtäkään miestä, ja hän ihmetteli, ettei kukaan astunut väliin. Silloin hänen oma käsivartensa auttoi häntä, ja hänen vanhurskautensa häntä tuki.

17.Hän on ilmestyvä tekemään hyviä tekoja oman kansansa puolesta, hän on tuova voiman ja pelastuksen, sanansa kautta, niille, jotka häntä pelkäävät, kostaakseen voimalla kansansa vastustajille, ja hän on maksava kostolla vihollisilleen.

Ja hän puki yllensä vanhurskauden kuin rintahaarniskan ja pani pelastuksen kypärin päähänsä, hän puki koston vaatteet puvuksensa ja verhoutui kiivauteen niinkuin viittaan.

18.Hän on takaisin maksamisen Herra, hän on maksava, maksava vastustajilleen, vaativa vihollisiltaan, meren saaretkin saavat maksaa!

Tekojen mukaan hän maksaa palkan: vihan vastustajillensa, koston vihollisillensa; merensaarille hän kostaa.

19.Niin pelätään Herran nimeä lännessä ja hänen kunniaansa auringon nousussa. Vainoojille se on tuleva kuin tulviva Eufrat-virta; Herran sanan kautta he tulevat ryöstetyiksi.

Ja päivän laskun äärillä he pelkäävät Herran nimeä ja päivän koittamilla hänen kunniaansa. Sillä se tulee kuin padottu virta, jota Herran henki ajaa eteenpäin.

20.Ja hän on tuleva Zioniin lunastajana, palauttamaan Jakobin huoneen kapinalliset siihen opetukseen, sanoo Herra.

Mutta Siionille se tulee lunastajana, niille Jaakobissa, jotka synnistä kääntyvät, sanoo Herra.

21.Ja minua varten; tämä on minun liittoni heidän kanssaan, sanoo Herra; se minun pyhä henkeni, joka on sinun ylläsi, ja ne minun profetiani sanat, jotka minä olen laittanut sinun suuhusi, eivät katoa sinun suustasi, eivätkä sinun poikiesi suusta, eivätkä sinun lastenlastesi suusta, sanoo Herra, tästä lähtien, iankaikkisesti.

Ja tämä on minun liittoni heidän kanssansa, sanoo Herra: minun Henkeni, joka on sinun päälläsi, ja minun sanani, jonka minä suuhusi panen, eivät väisty sinun suustasi, eivät lastesi suusta eivätkä lastesi lasten suusta, sanoo Herra, nyt ja iankaikkisesti.

 

Luku 60

 

1.Nouse, loista, Jerusalem, sillä sinun pelastuksesi aika on tullut, ja Herran kunnia on ilmestyvä ylläsi!

Nouse, ole kirkas, sillä sinun valkeutesi tulee, ja Herran kunnia koittaa sinun ylitsesi.

2.Sillä katso, pimeys on peittävä sen maan, ja keskiyö kuningaskunnat, mutta Herran kirkkauden läsnäolo on asettuva sinuun, ja hänen kunniansa on ilmestyvä sinun ylläsi.

Sillä katso, pimeys peittää maan ja synkeys kansat, mutta sinun ylitsesi koittaa Herra, ja sinun ylläsi näkyy hänen kunniansa.

3.Ja kansakunnat tulevat sinun valkeuteesi, ja kuninkaat sinun kirkkautesi eteen.

Kansat vaeltavat sinun valkeuttasi kohti, kuninkaat sinun koitteesi kirkkautta kohti.

4.Nosta silmäsi ympärillesi, Jerusalem, ja näe kaikki sinun kansasi karkotettujen lapset yhdessä; ne tulevat sinun keskellesi, sinun poikasi tulevat kaukaa, ja sinun tyttäriäsi kannetaan sylissä.

Nosta silmäsi, katso ympärillesi: kaikki nämä ovat kokoontuneet, tulevat sinun tykösi; sinun poikasi tulevat kaukaa, sinun tyttäriäsi kainalossa kannetaan.

5.Silloin sinä näet, ja sinä säteilet, ja sinä pelkäät, ja sinun sydämesi laajenee syntien pelosta, koska se lännen hyvinvointi on siirretty sinulle, kansakuntien omaisuudet tuodaan sinun keskellesi.

Silloin sinä saat sen nähdä, ja sinä loistat ilosta, sinun sydämesi sykkii ja avartuu, kun meren aarteet kääntyvät sinun tykösi, kansojen rikkaudet tulevat sinulle.

6.Arabialaisten karavaanit ympäröivät sinua, Midianin ja Efhahin kamelilaumat, kaikki shebalaisetkin tulevat. He ovat kuormitettuja kullalla ja suitsukkeilla, ja ne, jotka heidän kanssaan tulevat, ovat julistava Herran ylistyksiä.

Kamelien paljous peittää sinut, Midianin ja Eefan varsat; kaikki tulevat Sabasta, kantavat kultaa ja suitsutusta ja Herran ylistystä ilmoittavat.

7.Kaikki arabialaisten lampaat kootaan sinun keskellesi, Nebat’n oinaat palvelevat sinua, niitä uhrataan mielihyväksi minun alttarillani, ja minä kirkastan minun kirkkauteni huoneen.

Kaikki Keedarin laumat kokoontuvat sinun tykösi, Nebajotin oinaat palvelevat sinua; minulle otollisina ne nousevat minun alttarilleni, ja minä kirkastan kirkkauteni huoneen.

8.Keitä ovat nämä, jotka tulevat avoimesti, kuin nopeat pilvet, eivätkä viivyttele? Israelin karkotetut, jotka kootaan ja he tulevat omaan maahansa, kuin kyyhkyset, jotka palaavat sisään omista ikkunoistaan.

Keitä ovat nuo, jotka lentävät niinkuin pilvet ja niinkuin kyyhkyset lakkoihinsa?

9.sillä meren saaret odottavat minun sanaani. Nuo, jotka menevät alas meren laivoilla, kuka niistä levittääkään purjeensa ensimmäisenä, tuodakseen sinun poikasi kaukaa, heidän rahansa ja kultansa heidän kanssaan, Herran, sinun Jumalasi nimen tähden, ja Israelin pyhän tähden, koska hän on sinut kirkastanut.

Merensaaret odottavat minua, ja etumaisina tulevat Tarsiin-laivat tuodakseen sinun lapsesi kaukaa; hopeansa ja kultansa heillä on mukanansa Herran, sinun Jumalasi, nimelle, Israelin Pyhälle, sillä hän kirkastaa sinut.

10.Kansakuntien lapset rakentavat sinun muurisi ja heidän kuninkaansa palvelevat sinua, sillä vihastuksessani minä löin sinua, mutta mielihyvässäni minä sinua armahdan.

Ja muukalaiset rakentavat sinun muurisi, ja heidän kuninkaansa palvelevat sinua; sillä vihassani minä löin sinua, mutta mielisuosiossani minä sinua armahdan.

11.Sinun porttisi ovat oleva aina avoimet, ei niitä suljeta päivällä eikä yöllä, että ihmiset voivat tuoda sinun keskellesi kansakuntien omaisuuksia, heidän kuninkaitaan kahleissa.

Sinun porttisi pidetään aina auki, ei niitä suljeta päivällä eikä yöllä, että kansojen rikkaudet tuotaisiin ja heidän kuninkaansa saatettaisiin sinun tykösi.

12.Sillä jokainen kansa ja kuningaskunta, joka ei palvele sinua, Jerusalem, on tuhoutuva, ne kansat hävitetään kokonaan!

Sillä se kansa tai valtakunta, joka ei sinua palvele, hukkuu, ja ne kansat hävitetään perinjuurin.

13.Libanan’n kunnia tuodaan sinun keskellesi, sypressit ja setrit ja männyt yhdessä kaunistamaan minun pyhäkköni paikkaa, ja minä olen tekevä sen minun kirkkauteni läsnäolon asuinsijan paikan loisteliaaksi.

Libanonin kunnia tulee sinun tykösi, kypressit, jalavat ynnä hopeakuuset, kaunistamaan minun pyhäkköni paikkaa, ja minä saatan jalkaini sijan kunniaan.

14.Niiden lapset, jotka sinua alistivat, tulevat kumartuneina sinun keskellesi, ja kaikki ne, jotka kiihottivat sinua vihaan, tulevat kumartaen rukoilemaan sinun jalkojesi juureen. Sinua tullaan kutsumaan Herran kaupungiksi, Zion, johon Israelin pyhä on mielistynyt.

Ja kumarassa käyden tulevat sinun tykösi sinun sortajaisi pojat, ja kaikki sinun pilkkaajasi heittäytyvät sinun jalkaisi juureen. He nimittävät sinut "Herran kaupungiksi", "Israelin Pyhän Siioniksi."

15.Siinä, missä sinut on hylätty ja ajettu pois, kenenkään kulkematta kauttasi, minä teen sinut iankaikkisesti kunnioitettavaksi, se on oleva ilon huone sukupolvesta sukupolveen.

Sen sijaan, että sinä olet ollut hyljätty ja vihattu, niin ettei ollut kauttasi kulkijaa, teen minä sinut korkeaksi iankaikkisesti, iloksi polvesta polveen.

16.Sinä tulet ravituksi kansakuntien omaisuuksista, olet täyttyvä heidän kuninkaidensa ryöstösaaliista, ja sinä tulet tuntemaan, että minä, Herra, olen sinun pelastajasi ja sinun lunastajasi, Jakobin voimallinen.

Ja sinä saat imeä kansojen maidon, imeä kuningasten rintoja, saat tuntea, että minä, Herra, olen sinun auttajasi, että Jaakobin Väkevä on sinun lunastajasi.

17.Sen kuparin sijaan, jota sinusta ryöstettiin, Jerusalem, minä tuon kultaa, ja raudan sijaan minä tuon hopeaa, puun sijaan kuparia, kivien sijaan rautaa. Sinun vartijasi saavat olla rauhassa ja hallitsijasi hyvissä teoissa.

Minä tuon vasken sijaan kultaa, ja raudan sijaan minä tuon hopeata, puun sijaan vaskea ja kiven sijaan rautaa. Ja minä panen sinulle esivallaksi rauhan ja käskijäksi vanhurskauden.

18.Väkivaltaa ei enää kuulla sinun maassasi, ei ryöstöä ja murtautumista rajojesi sisäpuolella, pelastusta juhlitaan sinun muureillasi, ja sinun porteillasi ylistetään.

Ei kuulu enää väkivaltaa sinun maassasi, ei tuhoa, ei turmiota sinun rajaisi sisällä, ja sinä kutsut pelastuksen muuriksesi ja kiitoksen portiksesi.

19.Et sinä enää tarvitse aurinkoa valaisemaan päivää, etkä edes kuuta yötä kirkastamaan, vaan Herra on oleva sinun iankaikkinen valkeutesi, ja Jumala on oleva sinun kunniasi.

Ei ole enää aurinko sinun valonasi päivällä, eikä valaise sinua kuun kumotus, vaan Herra on sinun iankaikkinen valkeutesi, ja sinun Jumalasi sinun kirkkautesi.

20.Sinun kuningaskuntasi ei enää lakkaa, eikä sinun kunniasi katoa, sillä Herra on oleva sinun iankaikkinen valkeutesi, ja sinun murheesi päivät ovat päättyneet.

Ei sinun aurinkosi enää laske, eikä sinun kuusi vajene, sillä Herra on sinun iankaikkinen valkeutesi, ja päättyneet ovat sinun murheesi päivät.

21.Sinun kansassasi kaikki tekevät hyviä tekoja, he saavat omistaa maan iankaikkisesti, minun ihana istutukseni, minun voimani teko, että minua ylistettäisiin.

Sinun kansassasi ovat kaikki vanhurskaita, he saavat periä maan iankaikkisesti, he, minun istutukseni vesa, minun kätteni teko, minun kirkkauteni ilmoitukseksi.

22.Sellaisesta, joka on vähäinen heidän keskuudessaan, tulee tuhat, ja uupuvasta väkevä kansa. Minä olen Herra, määräaikanaan minä sen toteutan.

Pienimmästä kasvaa heimo, vähäisimmästä väkevä kansa. Minä, Herra, sen aikanansa nopeasti täytän.

 

 

Jesaja aramea luvut 61-63 https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2019/12/jesaja-aramea-luvut-61-64.html