Jesaja aramea luvut 40-42

Aramean käännös (targum) ja KR1933 rinnakkain. Erot näkyvät vahvennetulla tekstillä.

Jesaja luvut 40-42

 

Luku 40

1. Profeetat, profetoikaa lohdutuksia minun kansalleni, sanoo teidän Jumalanne.

"Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani", sanoo teidän Jumalanne

2. Puhukaa Jerusalemin sydämelle, ja profetoikaa hänelle, että hän on vielä täyttyvä karkotettujensa kansasta, että hänen syntinsä on annettu anteeksi, että hän on ottanut lohdutusten maljan Herran edessä, ikään kuin olisi kahdesti kärsinyt jokaisen syntinsä tähden.

(40:2 Lohdutusten malja, kas tanchumin, תַׁ נחֻ ומִ ין voi olla myös ”lohdutuksen malja”, vaikka sana onkin periaatteessa monikko.)

"Puhukaa suloisesti Jerusalemille ja julistakaa sille, että sen vaivanaika on päättynyt, että sen velka on sovitettu, sillä se on saanut Herran kädestä kaksinkertaisesti kaikista synneistänsä."

3. Huutavan ääni erämaassa; tehkää tie täydelliseksi, Herran kansan edestä, tasoittakaa erämaan valtatiet meidän Jumalamme seurakunnan edestä!

Huutavan ääni kuuluu: "Valmistakaa Herralle tie erämaahan, tehkää arolle tasaiset polut meidän Jumalallemme.

4. Kaikki ne laaksot korotettakoon, ja jokainen vuori ja kukkula alennettakoon, kuoppaisesta maasta on tuleva tasanko ja rantapenkereestä laakso.

(Kuoppainen maa, kafla, käänsin nfl – juuren mukaan, eli sisältää paikkoja, joihin voi pudota.)

Kaikki laaksot korotettakoon, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon; koleikot tulkoot tasangoksi ja kalliolouhut lakeaksi maaksi.

5. Ja Herran kunnia on ilmestyvä, ja kaikki lihan lapset saavat sen nähdä, yhdessä, sillä Herran sanan kautta niin on säädetty.

Herran kunnia ilmestyy: kaikki liha saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut."

6. Ääni sanoo, profetoi! Ja hän vastasi ja sanoi, mitä minä profetoin? Kaikki pahan tekijät ovat kuin ruohoa, ja heidän voimansa on kuin kedon akanat.

Ääni sanoo: "Julista!" Toinen vastaa: "Mitä minun pitää julistaman?" Kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin kedon kukkanen:

7. Ruoho kuihtuu, sen kukkanen lakastuu, sillä henki, Herran luota, puhaltaa siihen. Niitä, jotka tekevät kansan keskuudessa pahaa, pidetään kuin ruohona.

ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, kun Herran henkäys puhaltaa siihen. Totisesti, ruohoa on kansa.

8. Pahan tekijä kuolee, hänen suunnitelmansa tuhoutuvat, ja meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.

Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.

9. Nouskaa korkealle vuorelle, te profeetat, jotka julistatte hyvää sanomaa Zionille, kohottakaa äänenne voimalle, te, jotka julistatte hyvää sanomaa Jerusalemille, kohottakaa, älkääkä pelätkö, sanokaa Jehudan huoneen kaupungeille; teidän Jumalanne kuningaskunta on ilmestynyt!

Nouse korkealle vuorelle, Siion, sinä ilosanoman tuoja; korota voimakkaasti äänesi, Jerusalem, sinä ilosanoman tuoja. Korota, älä pelkää, sano Juudan kaupungeille: "Katso, teidän Jumalanne!"

10. Katso, Herra Jumala on ilmestynyt voimassa, ja hänen väkevän käsivartensa valta hallitsee. Katso, hänen opetustaan toteuttavien palkka on hänen kanssaan; kaikkien niiden, joiden teot ovat hänen edessään paljastettuina.

Katso, Herra, Herra tulee voimallisena, hänen käsivartensa vallitsee. Katso, hänen palkkansa on hänen mukanansa, hänen työnsä ansio käy hänen edellänsä.

11. Niin kuin paimen, joka ruokkii laumaansa, hän kokoaa karitsoja käsivarrelleen, hän kantaa heikkoja sylissään, ja johdattaa imeväisiä lempeästi.

Niinkuin paimen hän kaitsee laumaansa, kokoaa karitsat käsivarrellensa ja kantaa niitä sylissään, johdattelee imettäviä lampaita.

12. Kuka näitä puhuu? Hän, joka elää, sanoo ja tekee! Jonka edessä kaikki maailman vedet ovat kuin pisara kämmenselässä, ja taivasten leveys kuin sormien väli, maan tomu kuin mitalla mitattu, ja vuoret kuin punnitut ja katso, kukkulatkin kuin vaakaan asetetut.

Kuka on kourallaan mitannut vedet ja vaaksalla määrännyt taivaitten mitat? Kuka on kolmannesmittaan mahduttanut maan tomun, puntarilla punninnut vuoret, vaa'alla kukkulat?

13. Kuka on laittanut pyhän hengen kaikkien profeettojen suuhun? Eikö se ole Herra? Ja niille vanhurskaille, jotka toteuttavat hänen sanaansa, hän puhuu, tekee tahtonsa tiettäväksi.

Kuka on Herran Henkeä ohjannut, ollut hänen neuvonantajansa ja opettajansa?

14. Jotka etsivät hänen edessään, saavat ymmärtää viisauden, ja heille opetetaan tuomion tiet, ja heidän lapsilleen annetaan opetus, ja lastensa lapsille näytetään ymmärryksen tie.

Kenen kanssa hän on neuvotellut, joka olisi hänelle ymmärrystä antanut ja opettanut oikean polun, opettanut hänelle tiedon ja osoittanut hänelle ymmärryksen tien?

15. Katso, kansakunnat ovat kuin vesiämpärin pisara, ja kuin tomua vaakakupeissa. Katso, merensaaretkin ovat kuin tuulessa lentävää pölyä!

Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekkajyvän.

16. Libanonin puut eivät riitä poltettavaksi, eivätkä siellä olevat eläimet polttouhreiksi.

Ei Libanon riittäisi polttopuiksi eikä sen riista polttouhriksi.

17. Kaikki kansakuntien teot ovat tyhjänpäiväisiä, tuho ja hävitys kohtaavat niitä.

Kaikki kansakunnat ovat niinkuin ei mitään hänen edessään, ne ovat hänelle kuin olematon ja tyhjä.

18. Ja mihin te vertaatte Jumalan tuomiota? Ja mitä te valmistelette hänen edessään?

Keneenkä siis te vertaatte Jumalan, ja minkä muotoiseksi te hänet teette?

19. Katso, patsas! Työmies valmistaa sen, ja kultaseppä päällystää sitä kullalla ja hopeaseppä kiinnittää siihen hopeisia ketjuja.

Jumalankuvanko? - Sen valaa valaja, ja kultaseppä kullalla päällystää, sepittää sille hopeaketjut

20. Hän kaataa laakeripuun, valitsee sellaisen terveen puun, joka ei pala, etsii taitavan käsityöläisen pystyttämään liikkumattoman patsaan.

(”ei pala”, achad, sanalla on yli 20 eri merkitystä, en oikein löytänyt muuta puulle sopivaa.)

Kenellä ei ole varaa sellaiseen antimeen, se valitsee puun, joka ei lahoa, hakee taitavan tekijän pystyttämään jumalankuvan, joka ei horju.

21. Ettekö ole tienneet? Ettekö ole kuulleet? Ettekö ole ymmärtäneet luomakunnan järjestystä, joka on ollut alusta alkaen?

(Järjestys on seder, pääsiäisateriankin nimi.)

Ettekö te tiedä, ettekö kuule, eikö teille ole alusta asti ilmoitettu, ettekö ole maan perustuksista vaaria ottaneet?

22. Hän laittaa kunniansa kirkkauden läsnäolon asustamaan korkeudessa, ja kaikki maan asukkaat ovat hänen edessään kuin heinäsirkkoja, hänen, joka ojentaa taivaat kuin pikkuasian, ja levittää niitä kuin kunniansa kirkkauden läsnäolon huoneen telttamajaa.

Hän istuu korkealla maanpiirin päällä, kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat; hän levittää taivaan niinkuin harson, pingoittaa sen niinkuin teltan asuttavaksi.

23. Joka antaa hallitsijat heikkoudelle ja tekee tyhjäksi maan tuomarit.

Hän tekee ruhtinaat olemattomiksi, saattaa maan tuomarit tyhjän veroisiksi.

24. Vaikka he kasvavat, vaikka he lisääntyvät, vaikka heidän poikiaan korotetaan maan päällä, hän lähettää vihansa heidän keskuuteensa, ja he joutuvat häpeään, ja minun sanani hajottaa heidät, niin kuin pyörretuuli akanoita.

Tuskin he ovat istutetut, tuskin kylvetyt, tuskin on heidän vartensa juurtunut maahan, niin hän puhaltaa heihin, ja he kuivettuvat; myrsky vie heidät kuin oljenkorret.

25. Kenen kaltainen minä olen, ja keneen te vertaatte minua - sanoo se Pyhä.

"Keneenkä siis te vertaatte minut, jonka kaltainen minä olisin", sanoo Pyhä.

26. Kohottakaa silmänne korkeuteen ja nähkää, pelätäksenne hänen edessään, joka loi nämä, joka moninkertaistaa taivasten joukkojen lukumäärän, kutsuen kaikkia heitä omilla nimillään, runsailla voimateoilla, ja koska hän on voimallinen, ei yksikään sen järjestyksestä puutu.

Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonut? Hän, joka johdattaa esiin niitten joukot täysilukuisina, joka nimeltä kutsuu ne kaikki; suuri on hänen voimansa ja valtainen hänen väkensä: ei yksikään jää häneltä pois.

27. Miksi te sanotte, Jakob, ja puhutte, Israel, ”minun tieni on salassa Herran edessä, ja minun tuomioni kulkee Jumalan ohi”?

Miksi sinä, Jaakob, sanot ja sinä, Israel, puhut: "Minun tieni on Herralta salassa, minun oikeuteni on joutunut pois minun Jumalani huomasta"?

28. Etkö ole tiennyt, etkö ole kuullut, Herra on se iankaikkinen Jumala, joka loi maan perustukset, ei työllä eikä raatamisella, hänen ymmärryksensä on loputon!

Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny, hänen ymmärryksensä on tutkimaton.

29. Hän antaa viisautta niille vanhurskaille, joilla on nälkä hänen lakinsa sanojen puoleen, ja voimattomille hän lisää omaisuutta.

Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin.

30. Syntiset nuorukaiset väsyvät ja uupuvat, ja nuoret pahantekijät kokonaan kompastuvat,

Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat;

31. mutta ne, jotka odottavat Herralta pelastusta, kootaan karkotettujen keskuudesta, ja heidän voimansa lisääntyy, ja heidän nuoruutensa uudistuu kuin sulka, joka on kotkan siivillä. He juoksevat, eivätkä väsy, he kulkevat, eivätkä uuvu.

mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.

 

Luku 41

 

1. Kuulkaa puhettani, merensaaret! Lisätköön kuningaskunnat voimaansa, lähestyköön, puhukoon, tulkaamme yhteen oikeutta varten.

Vaietkaa minun edessäni, te merensaaret. Kansat verestäkööt voimansa, astukoot esiin ja puhukoot sitten; käykäämme oikeutta keskenämme.

2. Kuka toi Abrahamin avoimesti, idästä, vanhurskauden kautta valitun totuudessa? Hänet tuotiin paikalleen, kansoja luovutettiin hänen eteensä, ja kuninkaita hajotettiin, tapettuja kaatui tomun lailla hänen miekkansa edessä, hän ajoi heitä takaa kuin olkia, jousensa edessä.

Kuka herätti päivänkoiton maasta hänet, jota vanhurskaus seuraa joka askeleella? Kuka antaa kansat hänen valtaansa, kukistaa kuninkaat hänen jalkoihinsa? Kuka muuttaa heidän miekkansa tomuksi, heidän jousensa lentäviksi oljenkorsiksi?

3. Hän ajoi heitä takaa ja kulki turvallisena. Pitkä marssi ei uuvuttanut hänen jalkojaan.

Hän ajaa heitä takaa, samoaa vammatonna polkua, hänen jalkainsa ennen kulkematonta.

4. Kuka näitä kertoo? Hän, joka elää, puhuu ja toimii, hän, joka säätää sukupolvet alusta asti. Minä, Herra, loin maailman, jopa aikojen ajat ovat minun, eikä minun rinnallani ole toista Jumalaa!

Kuka on tämän tehnyt ja toimittanut? Hän, joka alusta asti kutsuu sukupolvet esiin: minä, Herra, joka olen ensimmäinen ja viimeisten luona vielä sama.

5. Merensaaret ovat nähneet, ja pelästyvät, maan äärissä olevat vapisevat, he saapuvat, ja tulevat lähelle.

Merensaaret näkivät sen ja peljästyivät, maan ääret vapisivat. He lähestyivät, he tulivat,

6. Jokainen on auttava lähimmäistään, ja on sanova veljelleen, ”ole rohkea!”

he auttoivat toinen toistaan ja sanoivat toisillensa: "Ole luja!"

7. Eikö heidän pitäisi olla häpeissään teoistaan, joita käsityöläinen vahvistaa sepän kanssa, ja vasaran käyttäjä sen kanssa, joka iskee lekalla. Sitten sanotaan saumasta, ”on se suora”, ja se kiinnitetään nauloilla, niin ettei se voi liikkua?

(Kääntäjällä näyttää olevan selkeä mielikuva ja omakohtainen sivusta katsomiskokemus patsaan valmistuksesta.)

Valaja rohkaisee kultaseppää, levyn vasaroitsija alasimen iskijää; hän sanoo juotoksesta: "Se on hyvä", ja vahvistaa sen nauloilla, niin ettei se horju.

8. Mutta sinä, Israel, minun palvelijani Jakob, johon minä olen mielistynyt, Abrahamin, minun ystäväni siemen;

Mutta sinä Israel, minun palvelijani, sinä Jaakob, jonka minä olen valinnut, Aabrahamin, minun ystäväni, siemen,

9. sinut minä toin lähelleni, kaikista maan perhekunnista, ja sinut valitsin kuningaskunnista, ja sanoin sinulle, ”sinä olet minun palvelijani, sinuun minä olen mielistynyt, enkä minä sinua hylkää”.

jonka minä olen ottanut maan ääristä ja kutsunut maan kaukaisimmilta periltä, jolle minä sanoin: "Sinä olet minun palvelijani, sinut minä olen valinnut enkä sinua halpana pitänyt",

10. Älä pelkää, sillä minun sanani on sinun auttajasi, älä vapise, sillä minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tartun sinuun minun totuuteni oikealla kädellä.

älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi: minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.

11. Katso, kaikki ne kansakunnat, jotka nousevat sinua vastaan, joutuvat häpeään ja hämmennyksiin, sinun tuomiosi miehet tehdään tyhjiksi, ja he menehtyvät.

Katso, häpeän ja pilkan saavat kaikki, jotka palavat vihasta sinua vastaan; tyhjiin raukeavat ja hukkuvat, jotka sinun kanssasi riitelevät.

12. Sinä olet etsivä kanssasi riiteleviä, mutta et heitä löydä; ne miehet, jotka nousevat sotimaan sinua vastaan, tehdään kokonaan olemattomiksi.

Hakemallakaan et löydä niitä, jotka sinua vastaan taistelivat; tyhjiin raukeavat ja lopun saavat, jotka sinun kanssasi sotivat.

13. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, vahvistan sinun oikean kätesi, minä olen se, joka sanon sinulle, ”älä pelkää, minun sanani on sinun apunasi!”

Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, tartun sinun oikeaan käteesi, minä sanon sinulle: "Älä pelkää, minä autan sinua."

14. Älä pelkää, Jakobin huoneen heimo, Israelin huoneen perhekunnat, minun sanani on sinun auttajasi, sanoo Herra. Sinun lunastajasi on Israelin pyhä!

Älä pelkää, Jaakob, sinä mato, sinä Israelin vähäinen väki: minä autan sinua, sanoo Herra, ja sinun lunastajasi on Israelin Pyhä.

15. Katso, minä teen sinusta vahvan puimajyrän, uuden, täynnä piikkejä, sinä tapat ja tuhoat ne kansakunnat, ja sinä teet kuningaskuntia oljen kaltaiseksi.

Katso, minä panen sinut raastavaksi puimaäkeeksi, uudeksi, monihampaiseksi. Sinä puit ja rouhennat vuoret, muutat kukkulat akanoiksi;

16. Sinä heittelet niitä, ja tuuli vie ne pois, ja hänen sanansa hajottaa niitä akanoiden lailla pyörremyrskyssä, ja sinä saat riemuita Herran sanassa; Israelin Pyhässä sinä saat ylistää!

sinä ne viskaat, ja tuuli ne vie ja myrsky ne hajottaa. Mutta sinä iloitset Herrassa, Israelin Pyhä on sinun kerskauksesi.

17. Kun köyhä ja puutteenalainen ikävöi opetusta, kuin janoinen vettä, eikä sitä löydä, ja heidän henkensä nääntyy murheesta, minä, Herra, kuulen heidän rukouksensa. Minä, Israelin Jumala, en heitä hylkää!

Kurjat ja köyhät etsivät vettä, eikä sitä ole; heidän kielensä kuivuu janosta. Mutta minä, Herra, kuulen heitä, minä, Israelin Jumala, en heitä hylkää.

18. Minä tuon heidän karkotettunsa lähelle, muiden kansakuntien keskuudesta, ja johdatan heitä oikeaa tietä, ja avaan heille virrat korkeuksiin, ja lähteet erämaiden keskelle. Minä teen autiomaan vesilammikoiksi, ja janoisen maan vesilähteiksi.

Minä puhkaisen purot kalliokukkuloihin, lähteet laaksojen pohjiin; minä muutan erämaan vesilammikoiksi ja hietikon hetteiköksi.

19. Minä laitan erämaahan setrejä, akasioita, myrttejä, öljypuita, minä teen sypressit, männyt ja kuuset suuriksi autiomaassa,

Minä kasvatan erämaahan setripuita, akasioita, myrttejä ja öljypuita; minä istutan arolle kypressejä, jalavia ynnä hopeakuusia,

20. että he näkisivät ja tietäisivät, asettaisivat minun pelkoni sydämeensä, ja yhdessä ymmärtäisivät, että Herran voima on tämän tehnyt, Israelin Pyhä on sen luonut.

jotta he näkisivät ja tietäisivät, huomaisivat ja myös ymmärtäisivät, että Herran käsi on tämän tehnyt, Israelin Pyhä sen luonut.

21. Tuo esiin asiasi, sanoo Herra, tuo sopivat puolustuspuheesi, sanoo Jakobin kuningas.

Tuokaa esiin riita-asianne, sanoo Herra, esittäkää todisteenne, sanoo Jaakobin kuningas.

22. Lähestykööt he, ja kertokoon meille, mitä meille on tapahtuva! Kertokaa menneistä, mitä ne ovat, että me niitä ajattelisimme, ja tietäisimme niiden seuraukset, tai julistakaa meille tulevaisia!

Esittäkööt ja ilmoittakoot meille, mitä tapahtuva on; ilmoittakaa entiset, mitä ne olivat, tarkataksemme ja tietääksemme, mitä niistä on tullut, tahi antakaa meidän kuulla tulevaisia.

23. Kertokaa, mitä lopulla on tuleva, että me tietäisimme, onko hyötyä palvella niitä epäjumalia, joita te palvelette, kykenevätkö ne tekemään hyvää tai tekemään vahinkoa, että me arvioisimme, ja tuomitsisimme yhdessä.

Ilmoittakaa, mitä vastedes tapahtuu, tietääksemme, oletteko te jumalia. Tehkää hyvää tai tehkää pahaa, niin me katsomme ja ihmettelemme.

24. Katso, te ette ole mitään, ja teidän tekonne ovat tyhjiä. Se, mihin te olette keskenänne mielistyneet, on kauhistus.

Katso, te olette pelkkää tyhjää, ja teidän tekonne ovat turhat. Kauhistus se, joka teidät valitsee!

25. Minä tuon näkyvästi kuninkaan, joka on voimallinen kuin pohjoistuuli, ja hän tulee, niin kuin aurinko nousee idästä voimallaan, ja minä teen hänet väkeväksi minun nimeni kautta. Hän tulee, ja tallaa kansakuntien johtajia, niin kuin maan tomua tallataan, niin kuin savenvalaja muotoilee savea.

Minä herätin pohjoisesta hänet, ja hän tuli, päivänkoitosta hänet, joka rukoilee minun nimeäni, ja hän tallaa käskynhaltijoita kuin lokaa, niinkuin savenvalaja savea sotkee.

26. Kuka julisti sen alusta alkaen, että me tietäisimme, ja etukäteen, että voisimme sanoa, ”se on totta”? Kukaan ei niin julistanut, ei kukaan ilmoittanut, ei kukaan kuullut sanojasi.

Kuka on sen alunpitäen ilmoittanut, että olisimme sen tienneet, ja edeltäpäin, niin että voisimme sanoa: "Hän oli oikeassa"? Ei kukaan sitä ilmoittanut, ei kukaan sitä kuuluttanut, ei kukaan kuullut teiltä sanaakaan.

27. Ne lohdutuksen sanat, jotka profeetat profetoivat ensin Zionille, katso, ne tulevat, ja minä annan Jerusalemiin evankeliumin julistajan.

Minä ensimmäisenä sanon Siionille: "Katso, katso, siinä ne ovat!" ja annan Jerusalemille ilosanomantuojan.

28. Ja minun edessäni on selvää, ettei ole ketään, jolla olisi hyviä tekoja. Ei ole näillä neuvonantajaa. Minä pyysin heiltä, jos joku heistä voisi antaa vastauksen.

Minä katselen ympärilleni, mutta ei ole ketään; ei kenkään näistä voi antaa neuvoa, että kysyisin heiltä ja he vastaisivat.

29. Katso, he eivät ole yhtään mitään, heidän tekonsa ovat turhia, heidän suunnitelmansa pilaantuvat ja särkyvät.

Katso, kaikki he ovat pelkkää petosta, turhat ovat heidän työnsä; tuulta ja tyhjää ovat heidän valetut kuvansa

 

Luku 42

 

1. Katso, minun palvelijani, hän on lähellä! Minun valittuni, johon minun sanani on mielistynyt. Minä laitan minun pyhän henkeni hänen ylleen. Hän on paljastava minun tuomioni kansoille.

Katso, minun palvelijani, jota minä tuen, minun valittuni, johon minun sieluni mielistyi. Minä olen pannut Henkeni häneen, hän levittää kansakuntiin oikeuden.

2. Ei hän huuda tai huutele, eikä korota ääntään ulkona.

(Kaksi eri huutamista tarkoittavaa verbiä.)

Ei hän huuda eikä korota ääntään, ei anna sen kuulua kaduilla.

3. Niitä köyhiä, jotka ovat kuin murtuva ruoko, hän ei särje, ja niitä puutteenalaisia, jotka ovat kuin heikosti hehkuva kekäle, hän ei sammuta. Oikeuden toteutumisen kautta hän tuo esiin tuomionsa.

(Loppu puhuu ennen kaikkea ihmisoikeuksista.)

Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta. Hän levittää oikeutta uskollisesti.

4. Ei hän väsy eikä uuvu, ennen kuin hän on vahvistanut oikeuden maan päällä, ja merensaaret odottavat hänen opetustaan.

Hän itse ei sammu eikä murru, kunnes on saattanut oikeuden maan päälle, ja merensaaret odottavat hänen opetustansa.

5. Näin sanoo iankaikkinen Jumala, Herra, joka loi taivaat ja levitti ne, perusti maan ja siinä asuvaiset, joka antaa henkäyksen kansakunnille sen päällä, ja hengen siinä kulkeville.

(Henkäys, נִ שמָ א on harvinainen sana, vain 7x Tg (5Moos. 20:16, Joos.10:40, 11:11, 11:14, 1Kun 15:29,17:17 ja tässä). Merkitsee normaalia hengittämistä.)

Näin sanoo Jumala, Herra, joka on luonut taivaan ja levittänyt sen, joka on tehnyt maan laveuden ja mitä siinä kasvaa, antanut henkäyksensä kansalle, joka siinä on, ja hengen niille, jotka siellä vaeltavat:

6. Minä olen Herra. Minä olen sinut korottanut, totuudessa. Minä olen ottanut sinua kädestä, ja minä vahvistan sinut, ja annan sinut liitoksi kansoille, valkeudeksi kansakunnille.

Minä, Herra, olen vanhurskaudessa kutsunut sinut, olen tarttunut sinun käteesi, varjellut sinut ja pannut sinut kansoille liitoksi, pakanoille valkeudeksi,

7. Avaamaan silmät niiltä Israelin huoneesta, jotka ovat kuin sokeita opetukselle, palauttamaan heidän karkotettunsa, jotka muistuttavat vankeja, kansakuntien keskuudesta, vapauttamaan kuningaskuntien orjuudesta ne, jotka ovat pimeyden vangeiksi vangittuina.

avaamaan sokeat silmät, päästämään sidotut vankeudesta, pimeydessä istuvat vankihuoneesta.

8. Minä olen Herra – se on minun nimeni. Sitä minun kunniaani, jolla minut on ilmoitettu teidän yllänne, minä en anna toiselle kansalle, enkä ylistystäni patsaiden palvojille.

Minä, Herra, se on minun nimeni, minä en anna kunniaani toiselle enkä ylistystäni epäjumalille.

9. Katso, entiset ovat toteen käyneet, ja uusia minä nyt julistan. Ennen kuin ne tulevat, minä ilmoitan ne sinulle.

Katso, entiset ovat toteen käyneet, ja uusia minä ilmoitan; ennenkuin ne puhkeavat taimelle, annan minä teidän ne kuulla.

10. Laulakaa Herran edessä uusi laulu, puhukaa hänen ylistämisestään maan äärissä, niillekin, jotka kulkevat meressä ja kaikessa, mikä sitä täyttää, merensaarille ja niiden asukkaille.

Veisatkaa Herralle uusi virsi, veisatkaa hänen ylistystänsä hamasta maan äärestä, te merenkulkijat ja meri täysinensä, te merensaaret ja niissä asuvaiset.

11. Ylistäköön erämaa, ja kaupunkien asukkaat, avoimet kaupungit asuttakoon arabialaisten autiomaata, laulakoon kuolleet ilosta, kun he nousevat haudoistaan, vuorten huipuilla kohottakoon äänensä.

Korottakoot äänensä erämaa ja sen kaupungit, kylät, joissa Keedar asuu. Riemuitkoot kallioilla asuvaiset, vuorten huipuilta huutakoot ilosta.

12. Antakoot he kunniaa Herran edessä, ja julistakoot hänen ylistystään merensaarilla!

Antakoot Herralle kunnian ja julistakoot hänen ylistystään merensaarissa.

13. Herra on ilmestynyt tekemään voimallisia tekoja; tekemään voimallisia tekoja vihansa kautta, puheen kautta, järisyttämälläkin – hän ilmestyy voimassaan vihollisiaan vastaan!

Herra lähtee sotaan niinkuin sankari, niinkuin soturi hän kiihoittaa kiivautensa; hän nostaa sotahuudon ja karjuu, uhittelee vihollisiansa.

14. Heille on annettu elämän pituutta, että ehkä palaisivat opetukseen, mutta he eivät tehneet parannusta. Niin kuin naisen kivut synnytystuskassa, minun tuomioni ilmestyy heidän ylleen, ja heidät hävitetään, ja yhdessä heistä tulee loppu.

(Elämän pituus, sanatarkasti ”maailman laajuus”.)

Minä olen ollut vaiti ikiajoista asti, olen ollut hiljaa ja pidättänyt itseni. Mutta nyt minä huudan kuin lapsensynnyttäjä, puhallan ja puuskun.

15. Minä teen autioiksi vuoret ja kukkulat, ja kuivaan kaiken niiden kasvillisuuden, minä muutan heidän vesivirtansa merensaariksi ja kuivatan altaat.

Minä teen autioiksi vuoret ja kukkulat, ja kuihdutan niiltä kaiken ruohon; minä muutan virrat saariksi ja kuivaan vesilammikot.

16. Ja minä johdatan niitä, jotka ovat kuin sokeat, tietä, jota he eivät tunne. Poluilla, joita he eivät ole oppineet, minä heitä opastan. Minä muutan pimeyden heidän edessään valkeudeksi, ja kuoppaisen maan tasangoksi. Nämä minä teen, enkä tekemättä jätä.

Minä johdatan sokeat tietä, jota he eivät tunne; polkuja, joita he eivät tunne, minä kuljetan heidät. Minä muutan pimeyden heidän edellään valkeudeksi ja koleikot tasangoksi. Nämä minä teen enkä niitä tekemättä jätä.

17. Heidät käännetään takaisin, häpeän kautta häpeään, ne, jotka palvovat patsaita, jotka sanovat valetulle kuvalle, ”te olette meidän jumaliamme”.

Mutta ne peräytyvät ja joutuvat häpeään, jotka turvaavat veistettyyn kuvaan, jotka sanovat valetuille kuville: "Te olette meidän jumalamme."

18. Te pahantekijät, jotka olette kuin kuuroja, eikö teillä ole korvia? Kuulkaa! Ja te syntiset, jotka olette kuin sokeat, eikö teillä ole silmiä! Nähkää!

Te kuurot, kuulkaa, ja te sokeat, katsokaa ja nähkää.

19. Jos pahantekijä tekee parannuksen, eikö häntä kutsuttaisi minun palvelijakseni, jopa niitä syntisiä, joita vastaan minä olen lähettänyt profeettojani? Pahantekijöille maksetaan kosto heidän synneistään, mutta jos he tekevät parannuksen, heitä tullaan kutsumaan Herran palvelijoiksi.

Kuka on sokea, ellei minun palvelijani, ja kuka niin kuuro kuin minun sanansaattajani, jonka minä lähetän? Kuka on niin sokea kuin minun palkkalaiseni, niin sokea kuin Herran palvelija?

20. Te näette paljon, mutta ette tarkkaile. Korvanne ovat avoimet, mutta te ette kuuntele opetusta!

Paljon sinä olet nähnyt, mutta et ole ottanut varteen; korvat avattiin, mutta ei kuulla.

21. Herra on mielistynyt, tavoitteenaan vanhurskauttaa Israel, hän on kirkastava ne, jotka toteuttavat hänen opetustaan, ja heitä vahvistava.

Herra on nähnyt hyväksi vanhurskautensa tähden tehdä lain suureksi ja ihanaksi.

22. Mutta tämä on ryöstetty ja riistetty kansa, nuorukaisensa ovat kaikki häpeän peittämiä, ja heidän luottamuksensa on vankihuoneissa, heistä on tullut saalista, jota kukaan ei pelasta, ryöstösaalista, josta kukaan ei sano, ”antakaa takaisin”.

Mutta tämä on raastettu ja ryöstetty kansa, kaikki nuoret miehet ovat sidotut ja vankihuoneisiin kätketyt; he ovat joutuneet saaliiksi, eikä ole auttajaa, ryöstetyiksi, eikä ole, kuka sanoisi: "Anna takaisin!"

23. Kuka teidän keskuudessanne kallistaa korvansa kuulemaan tätä ja ajattelee loppua?

Kuka teistä ottaa tämän korviinsa, tarkkaa ja kuulee vastaisen varalta?

24. Kuka luovutti Jakobin saaliiksi ja Israelin ryöstäjille? Eikö Herra, jonka edessä he tekivät syntiä, eivätkä tahtoneet vaeltaa niillä teillä, jotka ovat oikeita hänen edessään, eivätkä kuunnelleet hänen lakinsa opetusta?

Kuka on antanut Jaakobin ryöstettäväksi ja Israelin raastajain valtaan? Eikö Herra, jota vastaan me olemme syntiä tehneet, jonka teitä he eivät tahtoneet vaeltaa ja jonka lakia he eivät totelleet?

25. Niin hän vuodatti heidän ylleen vihansa kuumuuden, ja hänen sotureidensa voiman hän toi heidän ylleen, he tappoivat heitä, saartoivat heitä, mutta eivät he ymmärtäneet. He hallitsivat heitä, mutta he eivät ottaneet hänen pelkoaan sydämiinsä.

Niin hän vuodatti Israelin päälle vihansa hehkun ja sodan tuimuuden. Se liekehti hänen ympärillään, mutta hän ei ollut tietääksensä; se poltti häntä, mutta hän ei siitä huolinut.

 

 

Jesaja aramea luvut 43-45 https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2019/12/jesaja-aramea-luvut-43-45.html