Jesaja aramea luvut 52-54

Aramean käännös (targum) ja KR1933 rinnakkain. Erot näkyvät vahvennetulla tekstillä.

Jesaja luvut 52-54

Luku 52

 

1.Ilmesty, ilmesty, pukeudu voimaasi, Zion, pue yllesi, pue yllesi juhlallisuutesi, Jerusalem, pyhä kaupunki, sillä ei enää keskuudessasi kulje ympärileikkaamaton ja saastainen.

Heräjä, heräjä, pukeudu voimaasi, Siion; pukeudu juhlapukuusi, Jerusalem, sinä pyhä kaupunki. Sillä ei koskaan enää astu sinun sisällesi ympärileikkaamaton eikä saastainen.

2.Karista tomu itsestäsi, nouse, istu, Jerusalem, kirkkauden valtaistuimella. Sinun niskasi kahleet ovat särjetyt, Zionin seurakunnan vangitut!

Pudista päältäsi tomu, nouse istuimellesi, Jerusalem; irroita kahleet kaulastasi, sinä vangittu tytär Siion.

3.Sillä näin sanoo Herra; turhaan teidät myytiin, ja ilman rahaa teidät lunastetaan.

Sillä näin sanoo Herra: Ilmaiseksi teidät myytiin, rahatta teidät lunastetaan.

4.Sillä näin sanoo Herra Jumala; minun kansani meni ensin Egyptiin, siellä asustamaan, ja turhaan se assyrialainen häntä ryösti.

Sillä näin sanoo Herra, Herra: Minun kansani meni ensin alas Egyptiin asumaan siellä muukalaisena, ja sitten Assur sorti sitä ilman syytä.

5.Sen tähden, minä olen nyt pelastamassa, sanoo Herra, sillä minä näen, että minun kansaani on myyty turhaan. Heitä vallitsevat kansakunnat kerskailevat, sanoo Herra, ja jatkuvasti, kaiken päivää, he kiihottavat vihaan minun nimeni palvelemista vastaan.

Ja nyt, mitä minulla on tekemistä täällä, sanoo Herra, kun minun kansani on viety pois ilmaiseksi? Sen valtiaat elämöivät, sanoo Herra, ja minun nimeäni pilkataan alati, kaiket päivät.

6.Sen tähden, minun nimeni on oleva korotettu kansojen keskuudessa, sen tähden, siihen aikaan, te tulette tuntemaan, että se olen minä, joka puhun, ja minun sanani kestää!

Sentähden minun kansani on tunteva minun nimeni, sentähden se on tunteva sinä päivänä, että minä olen se, joka sanon: "Katso, tässä minä olen."

7.Kuinka kauniit, Israelin maan vuorien yllä, ovatkaan julistajan jalat, hänen, joka ilmoittaa rauhaa, joka julistaa hyvää sanomaa, joka ilmoittaa pelastusta, joka sanoo Zionin seurakunnalle, ”sinun Jumalasi kuningaskunta on ilmestynyt”.

Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: "Sinun Jumalasi on kuningas!"

8.Sinun vartijoidesi ääni, niiden, jotka kohottavat äänensä, yhdessä he laulavat ilosta. Omilla silmillään he saavat katsella ihmeitä, joita Herra on tekevä, kun hän on palauttava hänen kirkkautensa läsnäolon Zioniin.

Kuule! Vartijasi korottavat äänensä, kaikki he riemuitsevat, sillä he näkevät silmästä silmään, kuinka Herra palajaa Siioniin.

9.Huutakaa, ja laulakaa yhdessä, te Jerusalemin autiot asuinsijat, sillä Herra on pian lohduttava oman kansansa - Hän on lunastanut Jerusalemin.

Huutakaa ilosta, riemuitkaa, kaikki te Jerusalemin rauniot, sillä Herra lohduttaa kansansa, lunastaa Jerusalemin.

10.Herra on paljastanut pyhän käsivartensa kaikkien kansakuntien silmille, ja kaikki, jotka ovat maan äärissä, tulevat näkemään sen meidän Jumalamme pelastuksen.

Herra paljastaa pyhän käsivartensa kaikkien kansojen nähden, ja kaikki maan ääret saavat nähdä meidän Jumalamme autuuden.

11.Erottautukaa, erottautukaa, lähtekää sieltä ulos, älkää lähestykö saastaista, menkää pois sen keskeltä, puhdistakaa itsenne, te, jotka kannatte Herran pyhäkön astioita!

Pois, pois! Lähtekää sieltä, älkää koskeko saastaiseen; lähtekää sen keskeltä, puhdistautukaa, te Herran aseenkantajat.

12.Sillä ette te lähde kiiruhtaen kansojen keskuudesta, ettekä te tule lentäen omaan maahanne, sillä Herra johdattaa teitä, ja Israelin Jumala kokoaa sinun karkotettusi.

Sillä ei teidän tarvitse kiiruusti lähteä, ei paeten kulkea; sillä Herra käy teidän edellänne, Israelin Jumala seuraa suojananne.

13.Katso, minun palvelijani, Messias, on menestyvä, hän on oleva korotettu ja hän on kasvava, ja oleva todella voimallinen.

Katso, minun palvelijani menestyy, hän on nouseva, kohoava ja sangen korkea oleva.

14.Kun Israelin huone oli toivonut häntä monia päiviä, heidän olemuksensa oli pimentynyt kansakuntien keskuudessa, silti heidän näkökulmansa oli erilainen kuin ihmislapsilla yleensä.

Niinkuin monet kauhistuivat häntä - sillä niin runneltu, ei enää ihmisenkaltainen, oli hänen muotonsa, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo -

15.Niin hän on hajottava monia kansakuntia, kuninkaat vaikenevat hänen tähtensä, he asettavat kätensä omalle suulleen, sillä he ovat nähneet sellaisia, mitä heille ei ole kerrottu, ja he ovat ymmärtäneet sellaisia, mitä he eivät ole kuulleet.

niin hän on saattava ihmetyksiin monet kansat, hänen tähtensä kuninkaat sulkevat suunsa. Sillä mitä heille ei ikinä ole kerrottu, sen he saavat nähdä, mitä he eivät ole kuulleet, sen he saavat havaita.

 

Luku 53

 

1.Kuka on uskonut tämän meidän sanomamme? Ja kenelle se Herran väkevän käsivarren voima onkaan niin paljastettu?

Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?

2.Vanhurskaat korotetaan hänen edessään, katso, kuin versovat taimet, ja kuin puu, joka lähettää juuriaan vesivirroille, niin pyhät sukupolvet tulevat lisääntymään siinä maassa, josta he puuttuivat. Hänen olemuksensa ei ole normaali ulkoinen olemus, eikä hänen pelkonsa ole tavallista pelkoa. Hänen loistonsa on oleva pyhää loistoa, niin että jokainen, joka häneen katsoo, on ajatteleva.

Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.

3.Jokaisen kuningaskunnan kunnia on oleva riidan aiheena ja lakkaava, ne uupuvat ja surevat, katso, niin kuin murheen mies, ja sairauksille säädetty, ja niin kuin silloin, kun sen kirkkauden läsnäolon kasvot poistettiin meistä, niitä halveksitaan, eikä pidetä minkään arvoisina.

Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.

4.Silloin hän on rukoileva meidän syntiemme puolesta, ja hänen tähtensä meidän pahuutemme annetaan anteeksi, kuitenkin meitä pidettiin haavoitettuina, Herran edessä lyötyinä ja kärsivinä.

Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,

5.Ja hän on rakentava sen pyhäkön, joka oli syntiemme tähden saastutettu, annettu pois pahuuksistamme, ja hänen opetuksensa kautta hänen rauhansa on lisääntyvä meidän yllemme, ja kun me liitämme itsemme hänen sanoihinsa, meidän syntimme annetaan meille anteeksi.

mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.

6.Me olemme kaikki hajallaan kuin lampaat, me olemme menneet vankeuteen, jokainen omalle tielleen, ja Herran edessä oli ihanaa, että kaikkien meidän syntimme annettaisiin anteeksi, hänen tähtensä.

Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.

7.Hän rukoilee, ja hänelle vastataan, ja ennen kuin hän avaa suunsa, hänet otetaan vastaan. Kansojen voimalliset hän on ojentava kuin karitsat, joita uhrataan, ja niin kuin lammas, joka on vaiti keritsijänsä edessä, ei ole hänen edessään yhtäkään suunsa avaajaa, tai puheiden puhujaa.

Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.

8.Kahleista ja kostosta hän tuo meidän karkotettumme, ne ihmeet, joita meidän puolestamme tehdään hänen päivinään, kuka voi niitä laskea? Sillä hän on ottava pois muiden kansakuntien vallan Israelin maasta. Ne synnit, joilla minun kansani on tehnyt syntiä, hän on heittävä heidän päälleen!

Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.

9.Ja hän on siirtävä pahantekijät Gehennaan, ja ryöstetyistä omaisuuksista rikastuneet turmeluksen kuolemaan, etteivät syntiset vahvistuisi ja puhuisi omaisuuksista suunsa kautta.

Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.

10.Ja Herran edessä oli ihanaa uudistaa ja puhdistaa se hänen kansansa jäännös, että he puhdistaisivat sielunsa synneistään. He tulevat näkemään heidän Messiaansa kuningaskunnan, heidän poikansa ja tyttärensä lisääntyvät, heidän päivänsä pitenevät. Jotka toteuttavat Herran opetusta, menestyvät hänen tahtonsa kautta.

Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.

11.Kansakuntien orjuudesta hän on vapauttava heidän sielunsa, he saavat nähdä, kuinka heidän vastustajilleen kostetaan. He tulevat ravituiksi heidän kuninkaidensa ryöstösaaliista. Oman viisautensa kautta hän tekee viattomat todella viattomiksi, että monet tulisivat siitä opetuksesta osallisiksi, ja hän on rukoileva heidän syntiensä puolesta.

Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.

12.Silloin minä jaan hänelle monien kansojen ryöstösaaliin, ja hän on jakava sen saaliin, voimallisten linnoitusten omaisuudet, koska hän antoi oman sielunsa kuolemalle, ja sai kapinalliset opetukselle alamaisiksi, kuitenkin hän on rukoileva monien syntien puolesta, ja hänen tähtensä kapinalliset saavat anteeksi.

Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

 

Luku 54

 

1.Laula, Jerusalem, joka olit kuin hedelmätön nainen, joka ei kantanut, huuda laulaen ja riemuitse, joka olit kuin vaimo, joka ei tullut raskaaksi! Sillä aution Jerusalemin lapsia on oleva enemmän kuin asutun Rooman lapsia, sanoo Herra.

Riemuitse, sinä hedelmätön, joka et ole synnyttänyt, huuda ilosta ja riemahda, sinä, joka et ole synnytyskivuissa ollut. Sillä hyljätyllä on lapsia enemmän kuin aviovaimolla, sanoo Herra.

2.Laajenna leiripaikkaasi, ja tee maasi kaupungit asutuiksi, älä pidätä, lisää kansaa sotajoukkoihisi ja vahvista hallitsijoitasi!

Tee avaraksi telttasi sija, levennettäköön sinun majojesi seinien kangas. Älä säästele! Pidennä telttaköytesi ja vahvista vaarnasi.

3.Sillä sinä olet vahvistuva etelään ja pohjoiseen, ja sinun lapsesi saavat kansoja omikseen, ja laittavat autiot kaupungit asutuiksi.

Sillä sinä olet leviävä oikealle ja vasemmalle, sinun jälkeläisesi ottavat omiksensa kansat ja tekevät autiot kaupungit asutuiksi.

4.Älä pelkää, sillä et sinä ole häpeään joutuva, älä hämmenny, ei sinua laiteta häpeään, sillä sinä olet unohtava sen nuoruutesi häpeän, etkä enää leskeytesi pilkkaamisia muista.

Älä pelkää, sillä et sinä häpeään joudu; älä ole häpeissäsi, sillä et sinä ole pettyvä. Nuoruutesi häpeän sinä olet unhottava, leskeytesi pilkkaa et ole enää muistava.

5.Sillä sinun luojasi on sinun aviomiehesi, Herra on hänen nimensä, ja Israelin pyhä on sinun lunastajasi, häntä kutsutaan kaiken maan Jumalaksi.

Sillä hän, joka sinut teki, on sinun aviomiehesi, Herra Sebaot on hänen nimensä, sinun lunastajasi on Israelin Pyhä, hän joka kaiken maan Jumalaksi kutsutaan.

6.Sillä Herran kirkkauden läsnäolo on kutsunut sinut, kuin hylätyn vaimon, ja hengessä ahdistetun, niin kuin nuoruuden pois ajetun vaimon, sanoo sinun Jumalasi.

Sillä niinkuin hyljätyn, syvästi murheellisen vaimon on Herra sinut kutsunut - nuoruuden vaimon, joka on ollut halveksittu, sanoo sinun Jumalasi.

7.Vähäisessä vihastuksessa minä sinut hylkäsin, mutta suurella säälillä minä tuon sinut vangittusi.

Vähäksi silmänräpäykseksi minä hylkäsin sinut, mutta minä kokoan sinut jälleen suurella laupeudella.

8.Lyhyeksi hetkeksi, määräajaksi, minä otin minun kirkkauteni läsnäolon kasvot pois, mutta iankaikkisilla, lakkaamattomilla armoilla, minä olen sinua säälivä, sanoo Herra, sinun lunastajasi.

Ylitsevuotavassa vihassani minä peitin sinulta kasvoni silmänräpäykseksi, mutta minä armahdan sinut iankaikkisella armolla, sanoo Herra, sinun lunastajasi.

9.Tämä on kuin Noah’n päivät, minun edessäni. Niin kuin minä vannoin, minun sanani kautta, etteivät vedenpaisumuksen vedet, jotka olivat Noah’n päivinä, enää menisi yli maan, niin minä olen vannonut, ettei minun vihastukseni käänny sinun yllesi, enkä minä sinua nuhtele.

Sillä tämä on minulle, niinkuin olivat Nooan vedet: niinkuin minä vannoin, etteivät Nooan vedet enää tulvi maan ylitse, niin minä vannon, etten enää vihastu sinuun enkä sinua nuhtele.

10.Sillä vuoret katoavat, ja kukkulat halkeavat, mutta minun hyvyyteni ei katoa sinusta, Jerusalem, eikä minun rauhani liittoa poisteta, sanoo hän, joka on sinua pian säälivä – sanoo Herra.

Sillä vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.

11.Sinä puutteen alainen, joka kärsit alennustilasta, kaupunki, josta ihmiset sanovat, ettei se saa lohdutusta, katso, minä asetan sinun peruskivesi jalokivistä, ja minä valmistan sinun perustuksesi hyvistä kivistä.

Sinä kurja, myrskyn raastama, sinä lohduton! Katso, minä muuraan sinun kivesi kiiltokivellä, panen sinun perustuksesi safiireista,

12.Minä teen sinun lautasi kuin helmiksi, ja sinun porttisi kuin täydelliset jalokivet, ja kaikki sinun rajasi kalliista kivistä.

minä teen sinun harjasi rubiineista ja sinun porttisi kristalleista ja koko sinun ympärysmuurisi jalokivistä.

13.Kaikkia sinun lapsiasi opetetaan Herran opetuksessa, ja sinun lastesi menestys on oleva suuri.

Sinun lapsesi ovat kaikki Herran opetuslapsia, ja suuri rauha on sinun lapsillasi oleva.

14.Viattomuudessa sinut vahvistetaan, saat olla kaukana sortamisesta, ei sinun tarvitse pelätä, kaukana särkymisestä, ei se ole sinua kohtaava.

Sinut vahvistetaan vanhurskaudella; sinä olet oleva kaukana väkivallasta, sillä ei sinulla ole pelkäämistä, ja kaukana hävityksestä, sillä ei se sinua lähesty.

15.Katso, sinun kansasi karkotetut kootaan varmasti sinun luoksesi, lopulla. Ne kansojen kuninkaat, jotka ovat kokoontuneet ahdistamaan sinua, Jerusalem, ajetaan pois sinun keskeltäsi.

Jos sinun kimppuusi karataan, ei se ole minusta; joka kimppuusi karkaa, se eteesi kaatuu.

16.Katso, minä olen luonut sepän, joka puhaltaa tulta hiiliin, ja valmistaa arvoisensa astian. Minä olen myös luonut tuhoajan tuhoamaan.

Katso, minä olen luonut sepän, joka lietsoo hiilivalkeata ja kuonnuttaa aseen käytäntöönsä; mutta minä olen myös luonut tuhontuottajan hävittämään sen.

17.Mikään ase, joka on sinua vastaan valmistettu, Jerusalem, ei ole menestyvä, ja sillä tuomiolla sinä olet julistava syntiseksi jokaisen kielen, joka nousee sinua vastaan. Tämä on Herran palvelijoiden perintöosa, ja se heidän viattomuutensa minun edessäni, sanoo Herra.

Jokainen ase, joka valmistetaan sinun varallesi, on oleva tehoton; ja jokaisen kielen, joka nousee käymään sinun kanssasi oikeutta, sinä osoitat vääräksi. Tämä on Herran palvelijain perintöosa, tämä heidän vanhurskautensa, minulta saatu, sanoo Herra.

 

 

Jesaja aramea luvut 55-57 https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2019/12/jesaja-aramea-55-57.html