Jesaja aramea luvut 25-27

Aramean käännös (targum) ja KR1933 rinnakkain. Erot näkyvät vahvennetulla tekstillä.

Jesaja luvut 25-27

 

Luku 25

 

1. Herra, minun Jumalani! Sinua minä korotan, ylistän sinun nimeäsi! Sillä sinä sinä olet tehnyt ihmeitä, ne sinun neuvosi, jotka jo muinaisuudesta lupasit tuoda, olet nyt tuonut ja vahvistanut.

Herra, sinä olet minun Jumalani; minä kunnioitan sinua, kiitän sinun nimeäsi, sillä sinä olet tehnyt ihmeitä, sinun aivoituksesi kaukaisilta päiviltä ovat todet ja vakaat.

2. Sillä sinä olet tehnyt avoimet kaupungit kivikasoiksi, vahvan linnakkeen raunioksi, kansakuntien temppeliä ei milloinkaan rakenneta Jerusalemin kaupungissa!

(Temppeli on sanatarkasti tässä kohdassa ”uskonnon huone”.)

Sillä sinä olet tehnyt kaupungin kiviroukkioksi, varustetun kaupungin raunioiksi; muukalaisten linna on kadonnut kaupunkien luvusta, ei sitä ikinä enää rakenneta.

3. Sen tähden, sinun edessäsi kunnioittaa voimallinen kansa, vahvojen kansakuntien kaupungit pelkäävät sinun edessäsi!

Sentähden sinua kunnioittaa väkevä kansa, väkivaltaisten pakanain kaupunki sinua pelkää.

4. Sillä sinä olet ollut turvapaikka köyhälle, puutteessa olevalle apu ahdistuksen aikana, kuin niille, jotka pakenevat myrskyn edestä, kuin suoja helteeltä; sillä pahantekijöiden puheet vanhurskaita vastaan ovat kuin muuriin iskevä myrsky!

Sillä sinä olit turvana vaivaiselle, turvana köyhälle hänen ahdingossansa, suojana rankkasateelta, varjona helteeltä; sillä väkivaltaisten kiukku on kuin rankkasade seinää vastaan.

5. Kuin kuumuus janoisessa maassa sinä nöyryytät voimallisten ärjynnän; kuin viileän kallion varjo uupuneessa maassa, niin on vanhurskaiden hengen lepo oleva, kun nuo pahantekijät nöyryytetään!

Niinkuin helteen kuivassa maassa, niin sinä vaimensit muukalaisten melun. Niinkuin helle pilven varjossa vaipuu väkivaltaisten voittolaulu.

6. Tällä vuorella Herra laittaa kaikkia kansoja varten aterian ja määräajan. Se on oleva kuin kunniaa, ja toisille häpeää, iskuja, joista he eivät pelastu, iskuja, joilla heistä tulee loppu!

Ja Herra Sebaot laittaa kaikille kansoille tällä vuorella pidot rasvasta, pidot voimaviinistä, ydinrasvasta, puhtaasta voimaviinistä.

7. Ja sen suuren kasvot, joka on herrana yli kansakuntien, ja sen kuninkaan kasvot, joka hallitsee kuningaskuntaa – ne tuhotaan tällä vuorella.

Ja hän hävittää tällä vuorella verhon, joka verhoaa kaikki kansat, ja peiton, joka peittää kaikki kansakunnat.

8. He unohtavat kuoleman, iankaikkisesti, ja Herra Jumala pyyhkii pois kyyneleet kaikilta kasvoilta, ja hänen kansansa häpeä katoaa kaikesta maasta, sillä Herran sanan kautta niin on säädetty.

Hän hävittää kuoleman ainiaaksi, ja Herra, Herra pyyhkii kyyneleet kaikkien kasvoilta ja ottaa pois kansansa häväistyksen kaikesta maasta. Sillä Herra on puhunut.

9. Ja siihen aikaan sanotaan, ”katso, tämä on meidän Jumalamme, häntä me olemme odottaneet, että hän pelastaisi meidät. Tämä on meidän Herramme, me olemme odottaneet hänen sanaansa, olkaamme iloiset, ja riemuitkaamme hänen pelastuksestaan!”

(MT ....hänen Jeesuksestaan”.)

Ja sinä päivänä sanotaan: "Katso, tämä on meidän Jumalamme, jota me odotimme meitä pelastamaan; tämä on Herra, jota me odotimme: iloitkaamme ja riemuitkaamme pelastuksesta, jonka hän toi."

10. Sillä Herran voima ilmestyy tällä vuorella, ja moabilaiset tallataan alas, heidän paikkaansa, niin kuin olki tallataan mutaan.

Sillä Herran käsi lepää tällä vuorella. Mutta Mooab tallataan siihen paikkaansa, niinkuin oljet tallautuvat lantaveteen.

11. Ja hän levittää hänen voimansa iskun heidän keskelleen, niin kuin uimari levittää uidakseen, ja hän nöyryyttää sen kunnian käsiensä kämmenellä.

Ja hän haroo siinä käsiään, niinkuin uija haroo uidessansa, mutta Herra painaa alas hänen ylpeytensä ynnä hänen kättensä rimpuilut.

12. Ja turvapaikan linnakkeen, kansakuntien linnoitukset, hän kaataa, tekee matalaksi, ja heittää maahan, tomuun saakka.

Sinun korkeitten muuriesi varustukset hän kukistaa, painaa alas, syöksee maahan, tomuun asti.

 

Luku 26

 

1. Siihen aikaan lauletaan tätä laulua Jehudan huoneen maassa: meillä on voimallinen kaupunki, pelastus ja armot ovat sen muureina.

Sinä päivänä lauletaan Juudan maassa tämä laulu: "Meillä on vahva kaupunki, pelastuksen hän asettaa muuriksi ja varustukseksi.

2. Avautukaa, portit! Ja astukoon sisään se vanhurskas kansa, joka varjelee tooraa, jakautumattomalla sydämellä!

(Talmud opettaa, että myös MT pitäisi lukea ”avautukaa, portit!”)

Avatkaa portit vanhurskaan kansan käydä sisälle, joka uskollisena pysyy.

3. Varjelkaa rauhaa jakautumattomalla sydämellä. Rauha valmistetaan heitä varten, sillä he turvaavat sinun sanaasi.

Vakaamieliselle sinä talletat rauhan, rauhan, sillä hän turvaa sinuun.

4. Luottakaa Herran sanaan iankaikkisesti, sillä silloin teidät pelastetaan, sen peljättävän sanan kautta. Herra on iankaikkisesti voimallinen!

Turvatkaa Herraan ainiaan, sillä Herra, Herra on iankaikkinen kallio.

5. Sillä hän on nöyryyttänyt korkeuden asukkaat, sen voimallisen kaupungin. Hän nöyryyttää sen, heittää sen maahan, kaataa sen tomuun.

Sillä hän on kukistanut korkealla asuvaiset, ylhäisen kaupungin, hän painoi sen alas, painoi maan tasalle, syöksi sen tomuun asti.

6. Sitä tallaavat jalat – vanhurskaiden jalat, köyhien askeleet, kansan puutteenalaiset.

Sitä tallaa jalka, kurjan jalat, vaivaisten askeleet.

7. Vanhurskaiden tiet ovat suorat – myös heidän, vanhurskaiden, teot, sinä vahvistat.

Vanhurskaan polku on suora, sinä teet vanhurskaan tien tasaiseksi.

8. Myös sinun tuomiosi tiellä, Herra, me olemme odottaneet. Sinun nimeäsi, ja sinun muistoasi meidän sielumme ikävöi.

Niin, sinun tuomioittesi tiellä me odotamme sinua, Herra; sinun nimeäsi ja sinun muistoasi sielu ikävöitsee.

9. Minun sieluni ikävöi rukoilla edessäsi yöllä, myös minun henkeni sisälläni siunaa sinua! Kun sinun tuomiosi vahvistuvat maalle, oppivat maan asukkaat rehellisyyttä.

(maa/maa area/tevel. Eri maa-sanat. Rehellisyyden voi kääntää myös ”ihmisoikeuksiksi”. Sama seuraavassa jakeessa.)

Minun sieluni ikävöitsee sinua yöllä, minun henkeni sisimmässäni etsii sinua varhain; sillä kun sinun tuomiosi kohtaavat maata, oppivat maanpiirin asukkaat vanhurskautta.

10. Sinä laajensit pahantekijöitä, että he ehkä palaisivat sinun opetukseesi. Mutta he eivät tehneet parannusta, kaikkina elinpäivinään. Heidän pitäisi toteuttaa ihmisoikeuksia maan päällä, mutta he toimivat petollisesti, eivätkä he etsi sinun kunniasi ylistystä, Herra.

Jos jumalaton saa armon, ei hän opi vanhurskautta; oikeuden maassa hän tekee vääryyttä eikä näe Herran korkeutta.

11. Herra, kun sinä ilmestyt voimassasi, tekemään hyvää niille, jotka pelkäävät sinua, ei valo loista kansasi vihollisille - pahantekijät saavat sen nähdä, ja joutuvat häpeään. Kansojen rangaistus voittaa heidät, myös tuli hävittää sinun vastustajasi.

Herra, sinun kätesi on kohotettu, mutta he eivät sitä näe. He saakoot häpeäksensä nähdä sinun kiivautesi kansan puolesta; kuluttakoon heidät tuli, joka sinun vihollisesi kuluttaa.

12. Herra, sinä vahvistat rauhan meitä varten. Kaiken aikaa sinä joudut kestämään meidän tekemäämme vilpillisyyttä.

Herra, sinä saatat meille rauhan, sillä myös kaikki meidän tekomme olet sinä tehnyt.

13. Herra, meidän Jumalamme; muut kansakunnat ovat hallinneet meitä, ovat tulleet herroiksemme sinun rinnallesi, mutta me luotamme sinun sanaasi, me ylistämme sinun nimeäsi!

Herra, meidän Jumalamme, meitä ovat vallinneet muut herrat, et sinä; sinua yksin me ylistämme, sinun nimeäsi.

14. He palvovat kuolleita, eivät eläviä: voimallisia, jotka eivät nouse. Sen tähden, kun sinä kostat heille heidän syntinsä ja tuhoat heidät, sinä pyyhit pois kaiken heidän muistonsa.

Kuolleet eivät virkoa eloon, vainajat eivät nouse: niin sinä olet heille kostanut, tuhonnut heidät ja hävittänyt kaiken heidän muistonsa.

15. Sinä ilmestyit kokoamaan hajotetun kansasi, Herra – sinä myös tuot heidän karkotettunsa, että sinun voimasi ilmestyisi, lähettääksesi kaikki pahantekijät Gehennaan.

(Gehenna on גֵ יהִ נָ ם, ge’hinnam.)

Sinä olet lisännyt kansan, Herra, olet lisännyt kansan, olet kunniasi näyttänyt, olet laajentanut kaikki maan rajat.

16. Herra, ahdistuksessa sinun pelkosi muistetaan. Ahdistuksessa sinun toorasi oppia opetetaan hiljaisuudessa.

Herra, ahdistuksessa he etsivät sinua, vuodattivat hiljaisia rukouksia, kun sinä heitä kuritit.

17. Niin kuin raskaana oleva, synnyttämisen ajassa, vapisee ja huutaa synnytyskivuissa, niin mekin olimme, sillä me olimme syntisiä sinun edessäsi, Herra.

Niinkuin raskas vaimo, joka on synnyttämäisillään, vääntelehtii ja huutaa kivuissansa, niin me olimme sinun edessäsi, Herra.

18. Ahdistus on vallannut meidät, kuin raskaana olevan naisen synnytysaika, joka kiirehtii tuulen lailla. Nämä, jotka maailmassa asustavat, eivät ole tuoneet maalle vapautusta, eivätkä ole tehneet ihmeitä, eivätkä he niitä kykene tekemään.

Me olimme raskaina, vääntelehdimme, mutta oli niinkuin olisimme synnyttäneet tuulta: emme saaneet aikaan pelastusta maalle, maanpiirin asukkaat eivät ilmoille päässeet.

19. Sinä olet se, joka teet kuolleet eläviksi, sinä nostat heidän ruumiidensa luut ylös. Kaikki maan tomuun laitetut saavat elää ja laulaa sinun edessäsi. Sillä sinun kasteesi on valkeuden kaste niille, jotka toteuttavat sinun opetustasi – ja ne pahantekijät, joille sinä olet antanut voimaa, ja he rikkoivat sinun sanaasi, tuomitaan Gehennaan.

Mutta sinun kuolleesi virkoavat eloon, minun ruumiini nousevat ylös. Herätkää ja riemuitkaa, te jotka tomussa lepäätte, sillä sinun kasteesi on valkeuksien kaste, ja maa tuo vainajat ilmoille.

20. Mene, kansani, tehkää hyviä tekoja, jotka suojaavat teitä ahdistuksen aikana, kätkeytykää hetkeksi, kunnes kirous on ohi.

Mene, kansani, kammioihisi ja sulje ovet jälkeesi, lymyä hetkinen, kunnes viha on ohitse mennyt.

21. Sillä katso, Herra ilmestyy kirkkautensa paikasta, kostamaan maan asukkaan synnin hänen päälleen, sillä maa paljastaa sen viattoman veren, joka sen yllä on vuodatettu, eikä enää peitä tapettujaan.

Sillä katso, Herra lähtee asuinsijastaan kostamaan maan asukkaille heidän pahat tekonsa, ja maa paljastaa verivelkansa eikä surmattujansa enää peitä."

 

Luku 27

 

1. Siihen aikaan Herra rankaisee suurella, väkevällä ja terävällä miekalla sen kuninkaan, joka korottaa itseään niin kuin faarao, ensimmäinen kuningas, ja ylpeilee itsestään niin kuin Sancherib, toinen kuningas, ja hän tappaa sen kuninkaan, joka on voimallinen kuin se lohikäärme, joka on meressä.

(Tässä on pieni sanaleikki sanojen ”toinen” ja ”lohikäärme” kanssa, kun molemmat ovat  תַׁ נִ ינָ א thanaina. Faarao on arameaksikin faarao.)

Sinä päivänä Herra kostaa kovalla, suurella ja väkevällä miekallansa Leviatanille, kiitävälle käärmeelle, ja Leviatanille, kiemurtelevalle käärmeelle, ja tappaa lohikäärmeen, joka on meressä.

2. Siihen aikaan Israelin synagoga on kuin valittu viinitarha hyvässä maaperässä, laulakaa siitä!

(Synagoga, kenishtha  כְ נִ שתָ א , on sanatarkasti myös ”kokouspaikka”, tulee väkijoukko-sanasta. Sama toistuu pitkin pesh., jossa suomiteksti käyttää usein seurakuntaa tms. 27:8 Matt.7:2, Mark:4:24 Jeesus lainaa taas targumia. KJV kääntää myös ensimmäisen MT sanan mitaksi, mutta lause on kaikissa käännöksissä todella epäselvä.)

Sinä päivänä sanotaan: "On viinitarha, tulisen viinin tarha; laulakaa siitä:

3. Minä, Herra, pidän heitä varten heidän isiensä liiton, enkä minä hävitä heitä. Mutta sillä hetkellä, kun he kiihottavat minua vihastumaan, minä laitan heidät juomaan heidän kostonsa maljan. Mutta vaikka heidän syntinsä jo valmiiksi vaativat, että heille kostettaisiin, minun sanani suojelee heitä yöt ja päivät.

'Minä, Herra, olen sen vartija, minä kastelen sitä hetkestä hetkeen; minä vartioitsen sitä öin ja päivin, ettei sitä mikään vahingoita.

4. Katso, minun edessäni ei ole montaa voimallista tekoa. Jos Israelin huone kääntäisi kasvonsa toteuttamaan sitä opetusta, minä en lähettäisi vihaani ja kiivauttani niiden kansakuntien keskuuteen, jotka ovat nousemassa heitä vastaan – jotka ovat aikeissa tuhota heidät, niin kuin tuli tuhoaa orjantappurat ja ohdakkeet yhdessä.

Vihaa minulla ei ole; olisipa vain orjantappuroita ja ohdakkeita, niiden kimppuun minä kävisin sodalla ja polttaisin ne kaikki tyynni -

 

5. Tai jos he pitäisivät kiinni minun opetukseni sanoista, heidän kanssaan tehtäisiin rauha – siitä lähtien heidän kanssaan tehtäisiin rauhaa!

kaikki, jotka eivät antaudu minun turviini, eivät tee rauhaa minun kanssani, tee rauhaa minun kanssani.'"

6. Heidät kootaan karkotettujensa keskuudesta, ja he palaavat omaan maahansa, siellä Jakobin huone saa lapsia, siellä Israelin huone kasvaa ja lisääntyy, ja heidän poikiensa pojat täyttävät maan pinnan.

Tulevina aikoina juurtuu Jaakob, Israel kukkii ja kukoistaa ja täyttää maanpiirin hedelmällänsä.

7. Ovatko he lyöneet häntä, niin kuin se isku, jolla hän oli lyömässä? Tai onko hän tappanut, niin kuin hänen tappamansa ruumis?

Löikö hän sitä, niinkuin sen lyöjät lyötiin, tapettiinko se, niinkuin sen tappajat tapettiin?

8. Sillä mitalla, millä te mittaatte, sillä teille mitataan. Koska te lähetätte heitä pois ja ahdistatte heitä, juoruilette heitä vastaan puheissanne, kirouksen päivä on väkevä teitä vastaan!

Karkoittamalla sen, lähettämällä sen pois sinä sitä rankaisit. Hän pyyhkäisi sen pois kovalla myrskyllänsä itätuulen päivänä.

9. Sen tähden, tämän kautta Jakobin huoneen velka annetaan anteeksi, ja tässä poistetaan kaikki heidän velkansa; kun kaikki kivialttarit murskataan palasiksi, kalkiksi, eikä aseroita tai auringonpatsaita pystytetä.

Sentähden sovitetaan Jaakobin pahat teot sillä, ja se on hänen syntiensä poistamisen täysi hedelmä, että hän tekee kaikki alttarikivet rikottujen kalkkikivien kaltaisiksi: eivät kohoa enää asera-karsikot eivätkä auringonpatsaat.

10. Sillä se kaupunki, joka oli muurilla ympäröity, on asustava yksinään. Se hylätään ja jätetään, erämaan lailla. Sitä vastaan vanhurskaat taistelevat ja ryöstävät sen omaisuudet, ja sen lepopaikat lopetetaan.

 Sillä varustettu kaupunki on autio, se on hyljätty maja, jätetty tyhjäksi kuin erämaa. Siellä vasikat käyvät laitumella, siellä makailevat ja kaluavat sieltä vesat kaikki.

11. Heidän voimansa vähennetään, he joutuvat teoistaan häpeään, heidät särjetään. Naiset astuvat heidän temppeleihinsä, ja opettavat heitä. Sillä he eivät ole ymmärtäväinen kansa – sen tähden hän, joka heidät teki, ei ole heitä säälivä, ja joka heidät valmisti, ei heitä armahda.

Ja kun oksat kuivuvat, niin ne taitetaan; vaimot tulevat ja tekevät niillä tulta. Sillä se ei ole ymmärtäväistä kansaa; sentähden sen tekijä ei sitä armahda, sen Luoja ei sitä sääli.

12. Ja on tapahtuva siihen aikaan, että tapetut heitetään Herran eteen, Eufrat- virran kallioilta Egyptin puroon, ja teidät tuodaan, yksi kerrallaan, oi Israelin huone.

Sinä päivänä Herra karistaa hedelmät maahan, Eufrat-virrasta aina Egyptin puroon asti, ja teidät, te israelilaiset, poimitaan talteen yksitellen.

13. Ja on tapahtuva siihen aikaan, että siihen suureen pasuunaan puhalletaan, ja ne, jotka ovat karkotetut Assyrian maahan, ja ne, jotka ovat heitetyt Egyptin maahan, tulevat ja kumartavat Herran edessä, Jerusalemissa, pyhällä vuorella.

Sinä päivänä puhalletaan suureen pasunaan, ja Assurin maahan hävinneet ja Egyptin maahan karkoitetut tulevat ja kumartavat Herraa pyhällä vuorella Jerusalemissa.

 

 

Jesaja aramea luvut 28-30 https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2019/12/jesaja-aramea-luvut-28-30.html