Jesaja aramea luvut 10-12

Aramean käännös (targum) ja KR1933 rinnakkain. Erot näkyvät vahvennetulla tekstillä.

Jesaja luvut 10-12

 

Luku 10

 

1. Voi niitä, jotka säätävät ryöstön säädöksiä, ja kirjoittavat raskaita kirjoituksia,

Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat,

2. kääntääkseen köyhältä oikeuden pois, ja ryöstääkseen tuomioistuimessa, mikä heitä miellyttää, minun kansani puutteen alaisilta, että leskien tavarat olisivat heidän saaliinaan, ja että he ryöstäisivät isättömien omaisuudet.

vääntääksensä vaivaisten asian ja riistääksensä minun kansani kurjilta oikeuden, että lesket joutuisivat heidän saaliiksensa ja orvot heidän ryöstettäviksensä!

3. Ja mitä te teette sinä päivänä, kun teidän syntinne kostetaan teille, ja siinä ahdistuksen hämmennyksessä, joka tulee yllenne kaukaa? Minne te pakenette apua hakemaan, ja minne jätätte kunnianne?

Mutta mitä te teette koston päivänä, rajumyrskyssä, joka tulee kaukaa? Kenen turviin pakenette apua saamaan ja minne talletatte tavaranne?

4. Silloin, oman maanne ulkopuolella, teidät sidotaan kuin vangit, ja kaupunkienne ulkopuolelle teitä heitetään kuin tapettuja. Kaikessa tässä he eivät tehneet parannusta synneistään, että hänen vihansa kääntyisi heistä pois. Ja vielä nytkin he jatkavat luopumuksiaan, ja vieläkin hänen iskunsa on kostamassa heille.

Ei muuta kuin vaipua vangittujen joukkoon tai kaatua surmattujen sekaan. Kaikesta tästä ei hänen vihansa ole asettunut, ja vielä on hänen kätensä ojennettu.

5. Voi assyrialaisia, minun vihani hallitsevaa sauvaa, minä olen lähettänyt sanansaattajan heitä vastaan kirouksen kanssa.

Voi Assuria, joka on minun vihani vitsa ja jolla on kädessään minun suuttumukseni sauva!

6. Tekopyhää kokoontumista vastaan minä lähetän hänet, ja kansaa vastaan, joka on rikkonut minun lakini, minä annan hänelle käskyn ryöstää saalis ja viedä pois tavarat, ja asettaa kompastusta, kuin mutaa, kaduille.

Minä lähetän hänet jumalattoman kansakunnan kimppuun, käsken hänet vihastukseni kansaa vastaan saalista saamaan ja ryöstöä ryöstämään ja tallaamaan sitä kuin katujen lokaa.

7. Mutta se ei ole sen aikomus, ei hän sydämessään niin ajattele, vaan sydämessään hän päättää tuhota ja tuoda lopun kansakunnille, säälimättä.

Mutta hän ei ajattele niin, se ei ole hänen sydämensä aivoitus, vaan hänen sydämensä halu on hävittää ja tuhota kansoja paljon.

8. Sillä hän sanoo, eikö kaikkia minun hallitusmiehiäni pidetä kuin kuninkaina minun edessäni?

Sillä hän sanoo: "Eivätkö minun päämieheni ole kaikki kuninkaita?

9. Aivan kuin Karkemis, eikö Kalno alistu edessäni? Jos Hamath ojennetaan käsiini niin kuin Arpad, niin kuin minä tein Dameshek’lle, niin minä teen samarialaisille.

Eikö käynyt Kalnon niinkuin Karkemiin, eikö Hamatin niinkuin Arpadin ja Samarian niinkuin Damaskon?

10. Niin kuin minun käteni on saanut ne kuningaskunnat, jotka palvovat epäjumalia ja niiden patsaita, kuinka ne olisivat erilaiset, kuin Samaria ja Jerusalem?

Niinkuin minun käteni on saavuttanut epäjumalien valtakunnat, joiden jumalankuvat olivat paremmat kuin Jerusalemin ja Samarian -

11. Enkö minä tekisi Jerusalemille ja siinä oleville patsaille, niin kuin tein Samarialle ja sen epäjumalille?

niin enkö minä tekisi Jerusalemille ja sen epäjumalankuville, samoin kuin minä tein Samarialle ja sen epäjumalille?"

12. Ja on tapahtuva, että kun Herra on tehnyt kaiken, mitä on luvannut, Zionin vuorella ja Jerusalemissa, minä rankaisen sen korkeasydämisen Assyrian kuninkaan teot, ja hänen ylpeiden silmiensä juhlinnan.

Mutta kun Herra on päättänyt kaiken työnsä Siionin vuorella ja Jerusalemissa, niin minä kostan Assurin kuninkaalle hänen sydämensä ylpeyden hedelmän ja hänen kopeitten silmiensä korskan.

13. Sillä hän sanoo, oman käteni voimalla minä olen tämän tehnyt, ja omalla viisaudellani, sillä minä olen ymmärtäväinen ja minä olen karkottanut kansat maakunnasta maakuntaan, ja ryöstänyt heidän juhliensa kaupungit. Minä olen voimalla kaatanut vahvojen linnoitusten asukkaat.

(Ymmärtäväinen, סֻ וכלְ תָ ן sana tässä muodossa VT 6x, mm. TgGen.41:33, TgHos.14:10.)

Sillä hän sanoo: "Oman käteni voimalla minä sen tein ja viisaudellani, sillä minä olen ymmärtäväinen. Minä siirsin kansojen rajat ja ryöstin heidän aarteensa ja puskin kumoon kuin härkä valtaistuimella-istujat.

14. Ja kuin linnun pesän, minun käteni on löytänyt kansojen omaisuudet, ja niin kuin ihmiset keräävät hylättyjä linnun munia, niin minä olen kerännyt kaikkia maan asukkaita, eikä kukaan lähtenyt tai asettunut sinne, tai avannut suutaan, tai lausunut sanaakaan.

Minun käteni tavoitti kansojen rikkaudet niinkuin linnun pesän; ja niinkuin hyljätyt munat kootaan, niin minä olen koonnut kaikki maat, eikä ketään ollut, joka olisi siipeä räpyttänyt tai nokkaa avannut ja piipittänyt."

15. Suurenteleeko kirves heiluttajaansa vastaan, sanoen, enkö minä halkaissut? Ja korottaako saha itsensä sahaajaa vastaan, sanoen, enkö minä sahannut? Kun sauva kohotetaan iskemään, ei se sauva iske, vaan hän, joka sillä lyö.

(Kirves voi olla myös vasara, חוֹלֵ ילָ א , Tg1Kg.6:7, koska ei kai kirveellä kiviä hakata, toisaalta vasaralla ei niinkään halkaista, joten...)

Korskeileeko kirves hakkaajaansa vastaan, tai suurenteleeko saha heiluttajaansa vastaan? Ikäänkuin vitsa heiluttaisi kohottajaansa ja sauva saisi koholle sen, joka ei ole puuta!

16. Koska Assyrian kuningas on ylpistynyt, sen tähden iankaikkinen hallitsija, Herra, lähettää iskun sen ruhtinaille, ja heidän loistonsa sijaan he saavat palaa, kuin tulen liekki.

Sentähden Herra, Herra Sebaot, lähettää hänen lihavuuteensa näivetystaudin, ja hänen kunniansa alle syttyy tuli niinkuin tulipalo.

17. Ja on tapahtuva, että Israelin valkeuden Herra, ja hänen pyhyytensä sanansa on voimallinen tuli, ja hänen lauseensa kuin liekki, ja hän tappaa ja tuhoaa sen hallitsijat ja valtiaat yhdessä päivässä.

(10:17  Valtiaansa, טֻ ורנוֹהִ י , Jast.”esp. filist. magistrates”, sana vain tässä ja Jes.34:7.)

Israelin valkeus on tuleva tuleksi ja hänen Pyhänsä liekiksi, joka polttaa ja kuluttaa hänen ohdakkeensa ja orjantappuransa yhtenä päivänä

18. Ja hänen monien sotajoukkojensa ja sotilaidensa kunnian, sielun ja ruumiin hän on tuhoava, ja hän särkyy ja joutuu pakolaiseksi.

ja hänen metsänsä ja puutarhansa ihanuuden, hamaan luihin ja ytimiin, ja hän tulee riutuvan sairaan kaltaiseksi.

19. Ja hänen sotajoukkojensa kansan jäännöksestä tulee loppu, siitä tulee määrältään vähäinen, ja sitä tullaan pitämään heikkona kuningaskuntana.

On helppo lukea ne puut, jotka jäävät hänen metsästänsä jäljelle; poikanen voi ne kirjoittaa muistiin.

20. Ja on tapahtuva siihen aikaan, että Israelin jäännös ja ne Jakobin huoneesta, jotka ovat päässeet pakoon, eivät enää turvaudu niihin kansoihin, jotka ovat heitä alistaneet, vaan turvautuvat Herran, Israelin Pyhän sanaan, totuudessa.

Sinä päivänä ei Israelin jäännös eivätkä Jaakobin heimon pelastuneet enää turvaudu lyöjäänsä, vaan totuudessa he turvautuvat Herraan, Israelin Pyhään.

21. Jäännös, joka ei tee syntiä, ja joka on tehnyt synnistä parannuksen, Jakobin huoneen jäännös, on palaava palvelemaan voimallisen Jumalan edessä.

Jäännös palajaa, Jaakobin jäännös, väkevän Jumalan tykö.

22. Sillä vaikka sinun kansasi, Israel, olisi lukuisa kuin meren hiekka, jäännös, joka ei tee syntiä, ja joka on tehnyt parannuksen synnistä, on saava voimallista lohdutusta ja heille annetaan voitto.

Sillä vaikka sinun kansasi, Israel, olisi kuin meren hiekka, on siitä palajava ainoastaan jäännös. Päätetty on hävitys, joka tulee, vanhurskautta tulvillaan.

23. Sillä Herra Jumala laittaa hävityksen ja tuhon kaikelle pahantekijöiden maalle.

Sillä hävityksen ja tuomiopäätöksen panee Herra, Herra Sebaot, toimeen kaikessa maassa.

24. Sentähden, näin sanoo Herra Jumala, oi minun kansani, joka asustat Zionissa, älä pelkää assyrialaista, kun hän sinua lyö hallitsijan sauvallaan, ja heittää herruutensa yllesi, niin kuin Egypti.

Sentähden sanoo Herra, Herra Sebaot, näin: "Älä pelkää, minun kansani, joka Siionissa asut, Assuria, kun hän sinua vitsalla lyö ja kohottaa sauvansa sinua vastaan Egyptin tavalla.

25. Sillä hyvin vähän aikaa, ja kirouksista tulee loppu teille, jotka olette Jakobin huonetta, ja minun vihani on oleva niiden kansojen yllä, jotka tekevät hävityksen kauhistusta.

Sillä lyhyt hetki vielä, niin suuttumus täyttyy, ja minun vihani kääntyy hävittämään heidät."

26. Ja Herra tuo hänen ylleen iskun, niin kuin silloin, kun hän löi Midianin Orebin kalliolla, ja hänen iskunsa poistuu teistä, niin kuin faraon herruus lähti teistä meren päällä, sillä teitä varten tehdään lohdutuksia, Egyptin tavalla.

Ja Herra Sebaot heiluttaa ruoskaa häntä vastaan, niinkuin silloin, kun Midian lyötiin Oorebin kalliolla, ja hänen sauvansa on ojennettuna meren yli, ja hän kohottaa sen niinkuin muinoin Egyptiä vastaan.

27. Ja siihen aikaan on tapahtuva, että hänen iskunsa poistuu teistä, ja hänen ikeensä teidän niskastanne, ja kansat voitetaan Messiaan edestä.

(תבר voitetaan, voi olla myös hajotetaan, tai kumartuvat. Mutta מן־קדם

on ’edestä’, ei ’edessä’.)

Sinä päivänä heltiää hänen kuormansa sinun hartioiltasi ja hänen ikeensä sinun niskaltasi, sillä ies särkyy lihavuuden pakosta.

28. Hän on tullut Aiath’n ylle, kulkenut läpi Migron’ssa, Mikmash’lle hän osoittaa leirinsä johtajat.

Hän tulee Aijatiin, kulkee Migronin kautta, jättää kuormastonsa Mikmaaseen;

29. He tunkeutuvat läpi, ylittävät Jordanin, Gebassa he yöpyvät, Ramathan asukkaat hajotetaan, Shaul Gibeath’n miehet ovat paenneet.

he kulkevat solatien poikki: "Geba on yöpaikkamme." Raama vapisee, Saulin Gibea pakenee.

30. Kohottakaa äänenne, oi Galim’n tyttären miehet! Kuuntele, joka asut Laish’ssa, joka asustat köyhässä  Anathoth’ssa.

(Köyhä עֲ נִ יֵ  sama kuin Dlz Matt.5:3 ym, Pesh. käyttää eri sanaa.)

Huuda kimakasti, tytär Gallim! Kuuntele, Laisa! Poloinen Anatot!

31. Madmenah’n miehet hajotetaan, Gebim’n asukkaat pakkosiirtolaisuuteen.

Madmena menee pakoon, Geebimin asukkaat saattavat tavaransa turviin.

32. Kun päivä oli vielä nuori, ja hänellä oli paljon aikaa astua sisään, katso, Sancherib, Assyrian kuningas, tuli, ja seisoi Nobissa, pappien kaupungissa, Jerusalemin muurin vieressä. Hän vastasi ja sanoi joukoilleen, ”eikö tämä ole Jerusalem, jota vastaan minä nostin kaikki sotajoukkoni? Katso, se on heikompi kuin kaikkien niiden kansojen linnakkeet, jotka minä olen alistanut omien käsieni voimalla!” Hän seisoi ravistellen päätään, heiluttaen kättään edestakaisin Zion’ssa olevaa pyhäkön vuorta vastaan, ja temppelin esipihoja vastaan, jotka ovat Jerusalemissa.

Vielä samana päivänä hän pysähtyy Noobiin, hän kohottaa kätensä tytär Siionin vuorta, Jerusalemin kukkulaa, vastaan -

33. Katso, iankaikkinen Herra, Herra heittää teurastuksen hänen sotajoukkojensa keskelle, niin kuin viinirypäleet, jotka tallataan viinipuristamossa, ja sen suuruus kaatuu maahaan ja väkevät nöyryytetään.

katso, silloin Herra, Herra Sebaot, katkaisee hänen latvansa kauhistavalla voimalla, vartevat rungot kaadetaan, ja korkeat kukistuvat.

34. Ja hän on tappava hänen sotajoukkojensa voimalliset miehet, jotka tekevät itsestään väkeviä raudan kautta, ja hänen sotilaansa heitetään pois Israelin maasta.

Metsän tiheikkö hakataan kirveellä maahan, ja Libanon kaatuu Voimallisen edessä.

 

Luku 11

 

1. Ja kuningas on tuleva Isain pojista, ja Messias korotetaan hänen lastensa lapsista.

Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa.

2. Ja henki, Herran edestä, on lepäävä hänen yllään, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki.

Ja hänen päällänsä lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki.

3. Ja Herra tuo hänet hänen pelkonsa lähelle. Eikä hän tuomitse silmillään näkemisen kautta, eikä hän nuhtele korviensa kuulemisen kautta.

Hän halajaa Herran pelkoa; ei hän tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta korvan kuulolta

4. Mutta hän on tuomitseva köyhät rehellisesti, ja nuhtelee köyhiä uskollisuudella, ja hän on lyövä maan synnintekijöitä suunsa käskyllä, ja hänen huultensa sanalla pahantekijä kuolee.

vaan tuomitsee vaivaiset vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille; suunsa sauvalla hän lyö maata, surmaa jumalattomat huultensa henkäyksellä.

5. Ja vanhurskaat ovat hänen ympärillään, ja uskolliset tuodaan hänen lähelleen.

Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö ja totuus hänen lanteittensa side.

6. Israelin Messiaan päivinä rauha lisääntyy maassa, ja susi oleskelee lampaan kanssa, ja leijona makaa karitsan kanssa, ja härkä ja leijona ja vasikka ovat yhdessä, ja pieni, imeväinen lapsi johdattaa niitä.

(11:6 Vasikka, פַׁ טִ ים syötetty eläin, Jast ”fatling”, Tg2Sam.6:13, TgEz.45:15.)

Silloin susi asuu karitsan kanssa, ja pantteri makaa vohlan vieressä; vasikka ja nuori leijona ja syöttöhärkä ovat yhdessä, ja pieni poikanen niitä paimentaa.

7. Lehmä ja karhu syövät ja heidän poikasensa lepäävät yhdessä, ja leijona syö ruohoa härän lailla.

Lehmä ja karhu käyvät laitumella, niiden vasikat ja pennut yhdessä makaavat, ja jalopeura syö rehua kuin raavas.

8. Ja imeväinen lapsi leikkii käärmeen kololla, ja lapsukainen laittaa kätensä kyykärmeen silmille.

Imeväinen leikittelee kyykäärmeen kololla, ja vieroitettu kurottaa kätensä myrkkyliskon luolaan.

9. Missään minun pyhällä vuorellani ei vahingoiteta eikä tuhota, sillä kaikki maa on oleva täynnä Herran pelon tuntemista, niin kuin vedet peittävät meret.

Ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren.

10. Ja siihen aikaan on tapahtuva, että Isain lapsen lapselle – joka on seisova merkkinä kansakunnille – hänelle kuningaskunnat ovat kuuliaisia, ja hänen huoneensa, lepopaikkansa on oleva kunniassa.

(huone, lepopaikkansa מִ שרוֹהִ י בֵ ית beit mashrohi, sujuvampi käännös jättäisi huoneen pois.)

Sinä päivänä pakanat etsivät Iisain juurta, joka on kansojen lippuna, ja hänen asumuksensa on oleva kunniata täynnä.

11. Ja siihen aikaan on tapahtuva, että Herra laajentaa voimansa vielä toisen kerran, johdattaakseen kansansa jäljellä olevaa jäännöstä, Assyriasta ja Egyptistä, ja Patros ja Hodu, ja Eilam ja Babel, ja Hamath, ja meren saarilta.

(Hodu tarkoittaa Intiaa) (Hodu, הֹדֻ ו Intia, Ester 1:1. Pesh käyttää Babelissa jud- kirjainta ennen ל.)

Ja sinä päivänä Herra vielä toisen kerran ojentaa kätensä hankkiakseen itselleen kansansa jäännöksen, joka on jäljellä Assurissa, Egyptissä, Patroksessa, Etiopiassa, Eelamissa, Sinearissa, Hamatissa ja merensaarilla.

12. Ja hän kohottaa merkin kansoille, ja kokoaa Israelin pois ajetut, ja tuo Jehudan pakolaiset takaisin maan neljästä äärestä.

(Merkki on tässä(kin) את – josta Messias itse sanoo Pesh. esim. Ilm. 22:13  ”minä olen alef ja tav”. Dlz ”minä olen se alef, ja se tav”.)

Hän nostaa viirin pakanakansoille ja kokoaa Israelin karkoitetut miehet; ja Juudan hajoitetut naiset hän kerää maan neljästä äärestä.

13. Ja kateus katoaa niiltä, jotka ovat Efraimin huonetta, ja Jehudan huoneen ahdistajat tuhotaan. Ne, jotka ovat Efraimin huonetta, eivät kadehdi niitä, jotka ovat Jehudan huonetta, eivätkä ne, jotka ovat Jehudan huonetta, ahdista niitä, jotka ovat Efraimin huonetta.

Silloin katoaa Efraimin kateus, ja Juudan vihat häviävät. Efraim ei kadehdi Juudaa, eikä Juuda vihaa Efraimia.

14. Ja he liittoutuvat keskenään, olkapää olkapäätä vasten, lyömään palestiinalaisia, jotka ovat lännessä, yhdessä he ryöstävät idän poikia. He nostavat kätensä Edomia ja Moabia vastaan, ja Ammonin pojat tottelevat heitä.

Ja he lentävät länteen päin filistealaisten niskaan, yhdessä he ryöstävät Idän miehiä. Edom ja Mooab joutuvat heidän käsiinsä, ammonilaiset heidän alamaisikseen.

15. Ja Herra kuivattaa Egyptin merenlahden, ja kohottaa voimansa iskun Eufratia vastaan, profeettansa sanan kautta, ja lyö sen seitsemäksi puroksi, ja siinä kävellään kengät jalassa.

Ja Herra vihkii tuhon omaksi Egyptin merenlahden ja vihansa hehkussa kohottaa kätensä Eufrat-virtaa vastaan, lyö sen hajalle seitsemäksi puroksi ja tekee sen kengin kuljettavaksi.

16. Ja valtatie valmistetaan hänen kansansa jäännökselle, joka on jäljellä Assyriassa, niin kuin oli Israelille sinä päivänä, kun he tulivat Egyptin maasta.

Siitä tulee valtatie hänen kansansa jäännökselle, joka on jäljellä Assurissa, niinkuin tuli Israelille silloin, kun se Egyptin maasta lähti.

 

Luku 12

 

1. Ja siihen aikaan te sanotte, minä kiitän sinun edessäsi, Herra, sillä minä tein syntiä edessäsi. Sinun rangaistuksesi tuli minun ylleni. Nyt sinun vihasi kääntyy minusta pois, ja sinä säälit minua.

Sinä päivänä sinä sanot: "Minä kiitän sinua, Herra, sillä sinä olit minuun vihastunut, mutta sinun vihasi asettui, ja sinä lohdutit minua.

2. Katso, minun lunastukseni Jumalan sanaan minä luotan, enkä minä horju, sillä minun voimani ja ylistykseni ja uskoni on peljättävän Jumalan. Hän on puhunut sanansa kautta ja hän on tullut minulle lunastajaksi.

(MT viim.sana Jeshuaksi, ישוּעָ ה)

Katso, Jumala on minun pelastukseni; minä olen turvassa enkä pelkää, sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, hän tuli minulle pelastukseksi."

3. Ja te otatte vastaan uuden opetuksen ilolla, vanhurskauden valituiltani.

Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä.

4. Ja siihen aikaan te sanotte, tunnustakaa Herran edessä, rukoilkaa hänen nimessään, tehkää tiettäväksi hänen työnsä kansojen keskuudessa, muistakaa, että hänen nimensä on voimallinen.

Ja sinä päivänä te sanotte: "Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansain keskuudessa, tunnustakaa, että hänen nimensä on korkea.

5. Laulakaa ylistystä Herran edessä, sillä hän tekee väkeviä tekoja, tämä paljastuu kaikessa maassa.

Veisatkaa ylistystä Herralle, sillä jaloja töitä hän on tehnyt; tulkoot ne tunnetuiksi kaikessa maassa.

6. Huuda ja laula, Zionin synagoga, sillä se Suuri, Israelin Pyhä, on asuttava kirkkautensa teidän keskellenne.

Huutakaa ja riemuitkaa, Siionin asukkaat, sillä suuri on teidän keskellänne Israelin Pyhä."

Jesaja aramea luvut 13-15 https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2019/12/jesaja-aramea-luvut-13-15.html