Jesaja aramea luvut 55-57

Aramean käännös (targum) ja KR1933 rinnakkain. Erot näkyvät vahvennetulla tekstillä.

Jesaja luvut 55-57

Luku 55

 

1. Oi, jokainen, joka tahtoo oppia, tulkoon ja oppikoon! Ja jolla ei ole rahaa, tulkoon, kuulkoon ja oppikoon. Tule, kuule ja opi ilman hintaa ja ilman mammonaa, opetusta, joka on parempaa kuin viini ja maito.

Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa.

2. Miksi te tuhlaatte rahanne siihen, mikä ei ole syötäväksi, ja työnne ansion siihen, mikä ei ravitse? Kääntykää Herran sanan puoleen innolla, ja syökää sitä, mikä on hyvää, ja sinun sielusi on iloitseva lihavuudesta.

Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä.

3. Kallista korvasi ja käänny minun sanani puoleen, kuule, että sinun sielusi saisi elää, ja minä teen sinun kanssasi iankaikkisen liiton, ne kestävät Davidin armot.

Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan lujat Daavidin armot.

4. Katso, minä osoitin hänet kansojen ruhtinaaksi, kuninkaaksi ja kaikkien kuningaskuntien hallitsijaksi.

Katso, hänet minä asetin kansoille todistajaksi, kansojen ruhtinaaksi ja käskijäksi.

5. Katso, kansa, jota sinä et tiedä, on sinua palveleva, ja ihmiset, joita sinä et tuntenut, kiiruhtavat maksamaan veroa sinulle, Herran, sinun Jumalasi tähden, ja Israelin pyhän, sillä hän on sinut kirkastanut.

Katso, sinä olet kutsuva pakanoita, joita sinä et tunne, ja pakanat, jotka eivät sinua tunne, rientävät sinun tykösi Herran, sinun Jumalasi, tähden, Israelin Pyhän tähden, sillä hän kirkastaa sinut.

6. Etsikää Herran pelkoa, kun elätte, rukoilkaa hänen edessään, kun elätte.

Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on.

7. Pahan tekijä hylätköön pahan tiensä ja varas suunnitelmansa, palatkoon Herran palvelemiseen, että hän armahtaisi häntä, ja meidän Jumalamme pelkoon, sillä hän antaa runsaasti anteeksi.

Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta.

8. Sillä niin kuin minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivät teidän tienne ole oikeita minun hyvyyteni teitä, sanoo Herra.

Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.

9. Sillä niin kuin taivaat, jotka ovat maata korkeammalla, niin ovat minun hyvyyteni tiet oikeammat kuin teidän tienne, ja minun ajatukseni paremmin suunniteltuja kuin teidän ajatuksenne.

Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.

10. Sillä niin kuin sade ja lumi, jotka tulevat alas taivaista, eikä niiden ole mahdollista sinne palata, vaan kastelevat maan, lisäten sitä ja laittaen sen versomaan, antamaan siemeniä, tarpeeksi kylväjälle ja leivälle, tarpeeksi syöjälle,

Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän,

11. niin on myös se minun hyvyyteni sana, joka lähtee minun edestäni, ei sekään pysty palaamaan minun eteeni tyhjänä, vaan täyttää sen, mitä minä haluan, ja menestyy siinä, mitä varten minä olen sen lähettänyt.

niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.

12. Sillä te lähdette iloiten kansakuntien keskuudesta, ja teitä johdatetaan rauhassa omaan maahanne. Vuoret ja kukkulat huutavat edessänne laulaen, ja kaikki metsän puut taputtavat oksiaan.

Sillä iloiten te lähdette, ja rauhassa teitä saatetaan; vuoret ja kukkulat puhkeavat riemuun teidän edessänne, ja kaikki kedon puut paukuttavat käsiänsä.

13. Pahantekijöiden sijaan, vanhurskaat tullaan vahvistamaan, ja syntisten sijaan ne, jotka karttavat syntiä, vahvistetaan, ja niin on tapahtuva Herran nimen tähden, se on oleva iankaikkinen merkki, joka ei lakkaa.

Orjantappurain sijaan on kasvava kypressejä, nokkosten sijaan on kasvava myrttipuita; ja se tulee Herran kunniaksi, iankaikkiseksi merkiksi, joka ei häviä.

 

Luku 56

 

1. Näin sanoo Herra; pitäkää oikeus ja tehkää vanhurskautta, sillä minun pelastukseni tulemus on lähellä, ja minun palkintoni ilmestyy.

Näin sanoo Herra: Noudattakaa oikeutta ja tehkää vanhurskaus, sillä minun autuuteni on lähellä ja minun vanhurskauteni ilmestyy.

2. Autuas se ihminen, joka tämän tekee, ihmislapsi, joka pitää siitä kiinni, joka tahtoo pitää sapatin sitä saastuttamatta, ja tahtoo pidättää kätensä tekemästä mitään pahaa.

Autuas se ihminen, joka tämän tekee, se ihmislapsi, joka tässä pysyy, joka pitää sapatin eikä sitä riko, joka varoo kätensä tekemästä mitään pahaa!

3. Älköön sellainen kansojen lapsi, joka on lisätty Herran kansaan, sanoko, ”Herra varmasti erottaa minut omasta kansastaan”, ja älköön eunukki sanoko, ”minä olen kuin kuiva puu”.

(Eunukki, seris, määräisessä muodossaan. Apt.8:27 Dlz käyttää samaa sanaa, kun taas pesh. arameassa tuo etiopialainen on ”uskovainen” tai ”uskollinen” – mikä sopii kyllä kontekstiin täydellisesti.)

Älköön sanoko muukalainen, joka on liittynyt Herraan: "Herra erottaa minut peräti kansastansa", älköönkä kuohittu sanoko: "Minä olen kuiva puu."

4. Sillä näin sano Herra; niille eunukeille, jotka pitävät minun sapattieni päivät, jotka ovat mielistyneet minun tahtoni mukaisiin asioihin, ja pitävät kiinni minun liitoistani,

Sillä näin sanoo Herra: Kuohituille, jotka pitävät minun sapattini ja valitsevat sen, mikä minulle otollista on, ja pysyvät minun liitossani,

5. minä annan heille minun pyhäkössäni ja minun kirkkauteni läsnäolon huoneen maassa aseman ja nimen, joka on poikia ja tyttäriä parempi, minä annan heille iankaikkisen nimen, joka ei lakkaa.

heille minä annan huoneessani ja muurieni sisällä muistomerkin ja nimen, joka on poikia ja tyttäriä parempi; minä annan heille iankaikkisen nimen, joka ei häviä.

6. Ja ne kansakuntien lapset, jotka on lisätty Herran kansaan, häntä palvelemaan, rakastamaan Herran nimeä ja olemaan hänen palvelijoitaan, jokainen, joka tahtoo pitää sapatin, sitä saastuttamatta, ja pitää kiinni minun liitoistani,

Ja muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani,

7. nämä minä tuon sille pyhälle vuorelle, ja teen heidät iloisiksi minun rukoushuoneessani. Heidän polttouhrinsa ja heidän pyhät uhrinsa nousevat minun mielihyväkseni, minun alttarillani, sillä minun pyhäkköni on oleva kaikkien kansojen rukoushuone.

ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi.

8. Näin sanoo Herra Jumala, joka on kokoamassa Israelin pois ajetut; minä tuon heidän karkotettunsa, kootakseni heidät.

Herra, Herra sanoo, hän, joka kokoaa Israelin karkoitetut: Minä kokoan vielä muitakin sen koottujen lisäksi.

9. Ja kaikki niiden kansakuntien kuninkaat, jotka kokoontuivat ahdistamaan sinua, Jerusalem, ajetaan pois teidän keskeltänne, heistä tulee ruokaa metsän eläimille. Jokainen metsän eläin on syövä itsensä kylläiseksi heistä.

Kaikki kedon eläimet, tulkaa syömään, te metsän eläimet kaikki.

10. Kaikki heidän vartijansa ovat sokeita, he ovat kaikki ilman mitään tietoa, mykkiä koiria, eivät osaa haukkua, uneksijoita, makailijoita, unta rakastavia.

Israelin vartijat ovat kaikki sokeita, eivät he mitään käsitä; he ovat kaikki mykkiä koiria, jotka eivät osaa haukkua. He näkevät unta, makailevat ja nukkuvat mielellään.

11. Koirilla on vahva ruokahalu, eivät he tunne kylläisyyttä. Ja ne, jotka tekevät pahaa, eivät tiedä, kuinka tulee ymmärtää, he ovat kaikki menneet vankeuteen, jokainen omaa tietään, jokainen ryöstämään Israelin omaisuutta.

Ja näillä koirilla on vimmainen nälkä, ei niitä mikään täytä. Ja tällaisia ovat paimenet! Eivät pysty mitään huomaamaan, ovat kaikki kääntyneet omille teilleen, etsivät kukin omaa voittoansa, kaikki tyynni.

12. He sanovat, ”tulkaa, nauttikaamme viiniä, juopukaamme vanhasta viinistä, ja meidän huomisen juhlamme on oleva parempi kuin tämän päivän, todella suuri!”

"Tulkaa, minä hankin viiniä, ryypätkäämme väkevätä; olkoon huomispäivä niinkuin tämäkin ylenpalttisen ihana."

 

Luku 57

 

1. Vanhurskaat kuolevat, eikä kukaan aseta minun pelkoani sydämeensä. Ja miehet, jotka osoittavat laupeutta, kootaan pois, eikä sitä ymmärretä. Sillä sen tulevan pahan edestä vanhurskaat kootaan pois.

Vanhurskas hukkuu, eikä kukaan pane sitä sydämelleen, hurskaat miehet otetaan pois kenenkään siitä välittämättä, sillä vanhurskas otetaan pois pahuutta näkemästä.

2. He pääsevät rauhaan, he saavat levätä makuuhuoneissaan, he, jotka toteuttavat hänen opetustaan.

Hän menee rauhaan: jotka vakaasti vaeltavat, he saavat levätä kammioissansa.

3. Mutta te, lähestykää tänne, sen sukupolven ihmiset, jonka teot ovat pahat, joiden istutus oli pyhästä istutuksesta, ja he ovat avionrikkojia ja huoria!

Mutta te tulkaa tänne, te velhottaren lapset, te avionrikkojamiehen ja porttovaimon sikiöt.

4. Kenestä te teette pilaa? Ja kenen edessä te avaatte suutanne ja jatkatte suurien puhumista? Ettekö te ole kapinallisia lapsia, petoksen jälkeläisiä,

Kenellä te iloanne pidätte? Kenelle avaatte suunne ammolleen ja kieltä pitkälle pistätte? Ettekö te ole rikoksen lapsia, valheen sikiöitä?

5. te, jotka palvotte epäjumalia jokaisen vihreän puun alla, ja uhraatte lapsia laaksoissa, kallion kielekkeiden alla?

Te, jotka hehkutte himosta tammien varjossa, jokaisen vihreän puun alla, te, jotka teurastatte lapsia laaksoissa, kallionrotkoissa!

6. Sen laakson sileiden kivien keskuudessa on oleva teidänkin osanne, siellä on teidän sijanne, niille te olette vuodattaneet juomauhreja, sinne vieneet uhrinne. Pitäisikö minun sanani kääntyä näistä pois?

Laakson sileät paadet ovat sinun osasi, siinä se on, sinun arpasi; niille sinä olet juomauhrit vuodattanut, ruokauhrit uhrannut. Siihenkö minä tyytyisin!

7. Korkealle ja ylhäiselle vuorelle te olette asettaneet lepopaikkanne, ja sinne te menette uhria uhraamaan.

Korkealle ja valtavalle vuorelle sinä valmistit vuoteesi; sinne sinä myös nousit teurasuhria uhraamaan.

8. Oven taakse ja oven pieliin te olette asettaneet omien epäjumalienne merkkejä. Te muistutatte naista, jota hänen miehensä rakasti, ja joka kulki harhaan vieraiden perässä. Te olette tehneet lepopaikkanne leveäksi, ja te olette tehneet heidän kanssaan liiton, itseänne varten, te olette rakastaneet heidän makuuhuoneidensa sijaa, olette valinneet paikkoja.

Oven ja pihtipielen taakse sinä panit omat merkkisi. Sillä minusta luopuen sinä paljastit itsesi ja nousit vuoteellesi, teit sen tilavaksi; sinä sovit kaupoista heidän kanssaan, makasit heidän kanssaan mielelläsi, näit heidän häpynsä.

9. Kun te toteutitte sitä opetusta itseänne varten, te menestyitte kuningaskunnassa, ja kun te lisäsitte tekoja itsellenne, teidän sotajoukkonne olivat lukuisat, te lähetitte sanansaattajia kauas, ja nöyryytitte kansojen voimallisia tuonelaan.

Sinä kuljit kuninkaan tykö öljyinesi, runsaine voiteinesi; sinä lähetit sanansaattajasi kauas, laskeuduit alas tuonelaan asti.

10. Sinä väsyit sinun teittesi paljoudessa, lupasit tehdä parannuksen. Sinä lisäsit paljon omaisuuksia, ja niin sinä et tahtonut tehdä parannusta.

Sinä väsyit matkasi pituudesta, et kuitenkaan sanonut: "Turha vaiva!" Sinä sait elpynyttä voimaa, sentähden et heikoksi käynyt.

11. Ketä sinä kauhistuit, ja kenen edessä pelkäsit, niin että jatkoit valheiden puhumista, etkä muistanut minun palvelemistani, et laittanut minun pelkoani sydämeesi? Enkö minä ole antanut sinulle enemmän kuin maailmasta, että palaisit minun opetukseeni, ja sinä et palannut!

Ketä sinä arkailit ja pelkäsit, koska vilpistelit etkä minua muistanut, et minusta välittänyt? Eikö niin: minä olen ollut vaiti aina ikiajoista asti, ja niin et sinä minua pelkää?

12. Minä olen sanonut sinulle, että hyvät teot ovat ansioksi sinulle, mutta sinä lisäsit itsellesi pahoja tekoja, jotka eivät sinua hyödytä.

Mutta minä ilmoitan, mitä on sinun vanhurskautesi ja sinun tekosi; ne eivät sinua auta.

13. Huuda nyt, jos ne valheen työt, joita olet tehnyt lapsuudestasi saakka, voivat sinut vapauttaa! Tuuli on kantava ne kaikki pois, niistä ei ole mihinkään. Mutta joka luottaa minun sanaani, tulee omistamaan maan, ja saa periä minun pyhän vuoreni.

Kun sinä huudat, auttakoon sinua jumaliesi joukko! Mutta tuuli vie ne kaikki, henkäys ottaa ne pois. Mutta joka minuun turvaa, se perii maan ja ottaa omaksensa minun pyhän vuoreni.

14. Ja hän on sanova; opeta ja rohkaise, käännä kansan sydän oikealle tielle, poistakaa pahantekijöiden vastustus minun kansani seurakunnan tieltä.

Hän sanoo: Tehkää, tehkää tie, tasoittakaa tie, poistakaa kompastuskivet minun kansani tieltä.

15. Sillä näin sanoo korkea ja ylhäinen, jonka asumus on taivaissa, jonka nimi on pyhä, korkeudessa hän asustaa ja hänen kirkkautensa läsnäolo on pyhä; hän lupaa lunastaa sydämeltään särkyneet ja hengessä nöyrät, vahvistaa nöyrien henkeä ja auttaa särkyneiden sydämiä.

Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.

16. Sillä en minä kosta iankaikkisesti, eikä minun vihastukseni kestä ainiaan. Pian minä palautan kuolleidenkin henget, ja henkäyksen minun tekemiini.

Sillä en minä iankaiken riitele enkä vihastu ainiaaksi; muutoin henki nääntyisi minun kasvojeni edessä, ne sielut, jotka minä tehnyt olen.

17. Heidän omaisuuksiensa syntien tähden, joita he ryöstivät, minun vihastukseni oli heidän yllään. Minä löin heitä, poistin minun kirkkauteni läsnäolon heistä ja ajoin heidät pois, minä hajotin heidän karkotettunsa, koska he eksyivät sydämensä harhakuvien perässä.

Hänen ahneutensa synnin tähden minä vihastuin; minä löin häntä, kätkin itseni ja olin vihastunut. Mutta hän luopui minusta ja kulki oman sydämensä tietä.

18. Heidän parannuksensa tie on paljastettuna minun edessäni, ja minä annan heille anteeksi, minä armahdan heitä ja tarjoan heille lohdutuksia, heille ja niille, jotka murehtivat.

Minä olen nähnyt hänen tiensä, mutta minä parannan hänet ja johdatan häntä ja annan jälleen lohdutuksen hänelle ja hänen surevillensa.

19. Joka luo huulten puheen jokaisen suuhun, hän sanoo; rauha on tuleva vanhurskaille, jotka ovat alusta asti pitäneet minun opetukseni, ja rauha on tuleva katuville, jotka ovat juuri palanneet siihen minun opetukseeni, sanoo Herra, ja minä annan heille anteeksi.

(Osa teksteistä ”sanovat Herran profeetat”, ja siinä persoonamuodossa.)

Minä luon huulten hedelmän, rauhan, rauhan kaukaisille ja läheisille, sanoo Herra, ja minä parannan hänet.

20. Mutta pahantekijät ovat kuin aaltoileva meri, joka etsii lepoa, eikä löydä, ja sen vedet pyörittävät mutaa ja likaa.

Mutta jumalattomat ovat kuin kuohuva meri, joka ei voi tyyntyä ja jonka aallot kuohuttavat muraa ja mutaa.

21. Pahantekijöillä ei ole rauhaa, sanoo minun Jumalani.

Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo minun Jumalani.

 

 

Jesaja aramea luvut 58-60 https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2019/12/jesaja-aramea-luvut-58-60.html