lauantai 18. tammikuuta 2020

Esikuvat puhuvat osa 11 Kaikkeinpyhin ja Liitonarkki


ESIKUVAT PUHUVAT ELI MESSIAS VANHASSA LIITOSSA

ILMESTYSMAJA JA SEN ESINEET

"Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat Minusta" (Joh. 5:39). Kun nämä sanat sanottiin, niin silloin ei ollut vielä Uutta Testamenttia. Näissä sanoissaan Jeshua puhuu Vanhan Testamentin kirjoituksista. Huomaamme, että Hän tarkoittaa etupäässä Mooseksen kirjoja. Hän sanoo nimittäin: "Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte Minua; sillä Minusta hän on kirjoittanut. Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte Minun sanojani?" (Joh. 5:46,47)
KAIKKEINPYHIN JA LIITONARKKI

 Lue 2 Moos. 25:10-22 (kirjoituksen lopussa)

Nyt siirrämme hetkeksi syrjään kallisarvoisen esiripun, jonka edessä sijaitsee kultainen alttari, ja astumme pyhäköstä kaikkeinpyhimpään. Se on ilmestysmajan perimmäinen osa ja muodoltaan täydellinen kuutio, kymmenen kyynärää kuhunkin kulmaan. Tänne saattoi astua sisään ainoastaan Israelin ylimmäinen pappi ja hänkin ainoastaan kerran vuodessa. Se oli täysin pimeä paikka, eikä sitä ensinkään valaistu millään tavoin, koska täällä asui tutkimaton ja ihmeellinen, salassa vaikuttava Jumala. Ja vaikka jumalalliset ilmoitukset annettiin Israelille tästä paikasta, pysyi kuitenkin sekä paikka että siinä asuja tutkimattomana salaisuutena.

Tämä ilmestysmajan kaikkeinpyhin antaa meille kuvan taivaasta, Jumalan kirkkauden ja läsnäolon paikasta. Siitä saamme täydellisen käsityksen vasta sitten, kun pääsemme sinne. Meidän Ylimmäinen pappimme Jeshua Messias on kuitenkin "edelläjuoksijana" mennyt meidän edellämme sinne sisälle, kuten apostoli sanoo (Hebr. 6:20). Ja oikeastaan onkin Jeshuan kautta esirippu poistettu ja rikki revitty, niin että sen takana oleva paikka ei enää olekaan aivan pimeä, sillä sinne heittää nyt valoaan seitsenhaarainen lampunjalkakin, ja siinä valossa voi meidän silmämme ja sydämemme iloita niistä asioista, joita Jumala on siellä meille valmistanut. Messiaan kautta meillä on uudessa liitossa enemmän valoa kuin mitä vanhan liiton esikuvat tarjoavat.

Kaikkeinpyhimmässä ei ollut useampia esineitä; oikeastaan siellä oli ainoastaan yksi ainoa esine, nimittäin liitonarkki. Se oli nelikulmainen laatikko eli arkku, kaksi ja puoli kyynärää pitkä, puolitoista kyynärää korkea, kullalla silattu sekä sisältä että ulkoa. Sen päällä oli ikään kuin kantena puhtaasta kullasta tehty armoistuin, jonka molemmissa päissä olivat hienosta kullasta tehdyt kerubit toisiaan kohti käännettyinä ja silmät luotuina alaspäin armoistuinta kohti. Siivillään ne peittivät armoistuimen. Tämä oli se paikka, josta Jumala puhui Israelin kansalle ja ilmoitti itsensä. Pysähdymme nyt hetkeksi tarkastamaan tätä liitonarkkia. Herra antakoon meille kunnioittavaa mieltä Hänen asettamaansa järjestystä kohtaan sekä valoa nähdäksemme Hänen suuria ja ihmeellisiä tarkoituksiaan!

Ensiksi tahdomme huomauttaa, että liitonarkki oli koko ilmestysmajan tärkein esine. Koko maja ja sen esineet olivat oikeastaan tehdyt liitonarkkia varten, ja liitonarkin läsnäolo antoi arvon ja pyhityksen kaikille muille vertauskuvallisille esineille. Jumala ilmoittikin Moosekselle kaikkein ensimmäiseksi tämän kalliin esikuvan valmistamisesta ja selitti sen hänelle; se oli siis ikään kuin kaikkien jumalallisten ilmoitusten lähtökohta. Ja tästä kohdastahan Jumala myöhemminkin ilmoitti tahtonsa. Liitonarkki oli tarkoin erotettu kaikista muista pyhistä esineistä ja asetettu erikoiseen paikkaan, johon ei kansa eivätkä papitkaan saaneet tulla, vaan ainoastaan ylimmäinen pappi, hänkin vain kerran vuodessa, mukanaan syntiuhrin verta ja kultainen suitsutusastia. Tätä paikkaa kutsutaankin, selvästi erotukseksi pyhäköstä ja esipihasta, kaikkeinpyhimmäksi.

Israelilaisten erämaavaelluksen aikana oli liitonarkki aina ensimmäisenä. Papit kantoivat sitä kansan edellä, ja Herran johdattava pilvenpatsas näyttäytyi sen yläpuolella. Ja kun kuljettiin Jordan-virran yli, astuivat papit taas Joosuan käskystä Herran liitonarkkia kantaen ensimmäisinä rohkeasti rannalle, ja katso, vesi pakeni! Jordan oli kuivillaan niin kauan kuin Herran arkki oli siinä ja koko kansa kävi yli. Vasta sitten, kun arkki oli kannettu pois Jordanin pohjalta, tuli vesi ja virtasi niin kuin ennenkin. Herran liitto valmisti tietä israelilaisille, kun he uskoivat Herraan ja pitivät Hänen Sanansa. Vieläpä Israelin sodissakin kulki liitonarkki joskus ensimmäisenä, niin että pakanakansat pitivät sitä Israelin jumalana (kts. esim. Joos. 6:4; 1 Sam. 4:3-7). Emmekä myöskään voi jättää mainitsematta, että liitonarkki oli ainoa esine, joka sellaisenaan siirtyi ilmestysmajasta Salomon temppeliin. Kaikki muut esineet uudistettiin ja niiden sijaan tehtiin suurempia, komeampia ja useampia. Mutta liitonarkki pysyi samana niin kauan kuin se ylimalkaan oli olemassa. Ei lainkaan ihme, että juutalaiset vielä tänäkin päivänä ovat vakuuttuneita siitä, että ilmestysmajan liitonarkki on jossakin kätkettynä ja tulee esille vielä kerran, kun Israelin kansa kootaan omaan maahansa.

Mistä tämä korkea arvo, ja mitä tämä merkitsee? Siinä meille kuvataan Messiasta. täydellisemmin kuin muiden esikuvien kautta. Muut pyhät esineet kuvaavat Häntä ainoastaan osaksi tai tuovat esiin aina jonkin Hänen ominaisuuksistaan. Liitonarkki kuvaa Häntä monipuolisesti ja kokonaan.

Liitonarkin arvo Herran kansan keskuudessa oli erittäin suuri. Laatikossa eli arkussa säilytetään tavallisesti jotakin arvokasta. Kuinka arvokasta onkaan se, mitä Jumala tahtoi säilyttää tässä arkussa, jonka Hän itse nimitti "todistuksen arkiksi" ja "liitonarkiksi"! Tämä oli oikein aarrearkku; siinä oli Jumalan todistus meille, Jumalan liitto meidän kanssamme. Jumala oli Eedenin paratiisissa tehnyt ensimmäisen ihmisen kanssa liiton, jonka perusteella Hän vapaasta armosta siunasi hänet ja teki hänet koko maailman herraksi. Ihmisen piti ainoastaan olla lapsellisen kuuliainen Luojalleen - sen Jumala vaati. Myös tiedämme kaikki, kuinka tämän liiton kävi; syntisinä ja turmeluksen tähden joutuivat ensimmäiset ihmisten jälkeläiset liiton rikkojina Jumalan vihan kohteiksi ja hukkuivat vedenpaisumuksessa. Ihminen sai koettaa omia voimiaan; syntiin langenneena hän ei voinut pysyä liitossa Jumalan kanssa eikä olla Hänelle kuuliainen. Sen jälkeen Jumala armossaan ja rakkaudessaan katsoi Aabrahamin puoleen ja teki hänen kanssaan liiton, sellaisen liiton, että hänen siemenessään, joka on Messias (Gal. 3:16), piti kaikkien kansojen maan päällä tuleman siunatuiksi.

Aabraham ja hänen jälkeläisensä olivat siis ainoastaan Herran lupausten vastaanottajia ja säilyttäjiä. Uskon isän jälkeläiset joutuivat Egyptin orjuuteen, josta Jumala armossaan sitten heidät pelasti ja johdatti vapauteen väkevällä käsivarrellaan. Jumala tahtoi kasvattaa Israelia ja kaikkia maailman kansoja vastaanottamaan sitä siunausta, joka oli luvattu Aabrahamin siemenessä, so. Messiaassa, ja sen tähden Hän antoi heille lain säännöt Siinain vuorella. "Lain kautta tulee synnin tunto." Ja ilman synnin tuntemusta ei ole armon ja Messiaan lunastuksen kaipuuta. Israelin kansa, joka oli Egyptissä tottunut orjan tavoin noudattamaan käskyjä, lupasi pitää kaikki, mitä Herra heille käskisi. He olivat valmiit käymään lakiliittoon Jumalan kanssa. Mutta he joutuivat häpeään. Ennen kuin Jumala oli antanut heille lain, he jo rikkoivat liiton alkaen pakanain tavoin palvella epäjumalia!

Jos nyt Jumalan liitto olisi riippunut Siinailla julistetusta laista, ja jos Jumalan lupausten täyttäminen olisi ollut riippuvainen Israelin kansan uskollisuudesta lain pitämisessä, niin olisi nyt ikipäiviksi tullut ero Jumalan ja Israelin välillä, ja Jumalan liitto olisi rauennut tyhjiin. Mutta Jumala pysyi esi-isille antamissaan lupauksissa ja siinä liitossa, jonka Hän oli tehnyt Aabrahamin siemenen, Messiaan, kanssa. Hän ei kohdellut Israelin kansaa vanhurskautensa mukaan, vaan armonsa mukaan, niin kuin on kirjoitettu: Hän muisti liittoaan, jonka Hän oli tehnyt Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa (esim. 3 Moos. 26:42; 2 Kun. 13:23). Jumala katsoi Messiaaseen, ainokaiseen Poikaansa, jota oli kuvattu Israelia varten tehdyssä liitonarkissa. Hän, Messias, oli oleva iankaikkisen liiton kantaja ja säilyttäjä.

Ensimmäinen ihminen Aadam ei pitänyt Herran liittoa, eikä Israelin kansakaan. Mutta "toinen Aadam", "Herra taivaasta", oli sen tarkoin pitävä ja vahvistava. Oi, Jumalan olkoon kiitos ja ylistys, ettei Hän jättänyt kallista liittoaan ihmisten käsiin, vaan antoi sen Pojalleen, joka ajaa meidän asiaamme! Nyt ei liitto riipu meidän heikkoudestamme tai voimastamme, vaan Hänestä, joka on täysin täyttänyt Jumalan lain pyhät vaatimukset.

Uskon kautta Jeshuaan Messiaaseen me, vaikka olemme heikkoja ja syntisiä, saamme periä Hänen, Aabrahamin siemenen, iankaikkisen liiton kantajan, kanssa.

Sellaisella ihanalla ja järkkymättömällä perustuksella lepää meidän pelastuksemme! Kiitos ja ylistys Herralle! "Sillä vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta Minun armoni ei sinusta väisty, eikä Minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi" (Jes. 54:10). "Katso, Hänet Minä asetin kansoille todistajaksi, kansojen ruhtinaaksi ja käskijäksi" (Jes. 55: 4). Ja myös Herra sanoo Messiaasta näin: "Minä, Herra, olen vanhurskaudessa kutsunut Sinut, olen tarttunut Sinun käteesi, varjellut Sinut ja pannut Sinut kansoille liitoksi, pakanoille valkeudeksi" (Jes. 42:6). Hän oli todistuksen arkki, oikea Jumalan liitonarkki.

Kaikkeinpyhimmän liitonarkissa säilytettiin sen liiton perustus ja todistus, joka on kirjoitettu Jumalan kahteen laintauluun. Ei niin, että lakiliitto vaatimuksineen olisi voimassa meitä varten, ei, meitä kohtaan vallitsee siellä armo, sula armo; mutta kuitenkin liitto vaatii, että välimiehemme ja takaajamme meidän edestämme täydellisesti täyttää Jumalan vanhurskauden vaatimukset. Messias otti täyttääkseen meidän velvollisuutemme. Hän täytti Jumalan tahdon ja tyydytti kaikki Hänen vaatimuksensa. Sen tähden me näemme kaikkialla ilmestysmajassa - esipihan kangasaidassa, käytävässä, esiripussa ja peitteissä - kuvattuna Hänen puhtaan ja täydellisen vanhurskautensa; niin tässäkin. Liitonarkin pohjalla oli jumalallisen lain kaksi taulua. Ja nämä eivät olleet ne kaksi ensimmäistä taulua, jotka rikottiin, ja jotka ihmiset, itse rikkojat, sitten olisivat panneet kokoon ja paikanneet - huomatkaamme se -, vaan ne olivat toiset, aivan uudet taulut, jotka nyt pantiin liitonarkkiin ja siellä säilytettäviksi.

Jumala loi Messiaassa jotakin aivan uutta. Hän ei auttanut eikä parantanut vanhaa, vaan Hän aloitti aivan alusta. Sen tähden on Messiaassa tehty liitto uusi liitto (Jer. 31:31; Matt. 26:28), ja ihmiset, jotka pääsevät sen osallisuuteen, ovat "uusia luomuksia" (2 Kor. 5:17), uusia ihmisiä, jotka ovat syntyneet Jumalasta (Joh. 3:3; Ef. 2:15). Ja siihen päästään uudella ja elävällä tiellä (Hebr. 10:20), joka on Messias. Ja vihdoin on sitten Hänen lunastustyönsä kautta tuleva "uusi taivas ja uusi maa, joissa vanhurskaus asuu" (2 Piet. 3:13), ja Hän "tekee kaikki uudeksi" (Ilm. 21:5).

Isän tahdon tekeminen, lain täyttäminen, oli ns. elinehtona toiselle Aadamille, uuden liiton solmijalle. Sen Hän lupaakin jo maailmaan tullessaan: "Silloin Minä sanoin: 'Katso, Minä tulen; kirjakääröön on kirjoitettu, mitä Minun on tehtävä. Sinun tahtosi, Minun Jumalani, Minä teen mielelläni, ja Sinun lakisi on Minun sydämessäni'" (Ps. 40:8,9; Hebr. 10:5-7). Hän tahtoo ikään kuin sanoa: "He eivät ole täyttäneet Sinun tahtoasi, ja he ovat rikkoneet kaikki Sinun lakisi; mutta kuitenkin Sinun tahtosi on tapahtuva täydellisesti ja kokonaan, ja Sinun lakiasi on täydellisesti noudatettava. Sen tähden Minä astun nyt alas maailmaan."

Ja niin kuin nuo rikkomattomat ja uudet taulut olivat pyhässä liitonarkissa, niin oli Isän tahto aina rikkomattomana Hänen sydämessään. Hän teki "mielellään" Isän tahdon, ja se tuli ilmi kaikissa Hänen ajatuksissaan, sanoissaan ja töissään. Sen tähden Hän voikin juhlallisesti vakuuttaa Isän edessä: "Minä aina teen sitä, mikä Hänelle on otollista" (Joh. 8:29), ja: "Sillä Minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan Hänen tahtonsa, joka on Minut lähettänyt" (Joh. 6:38). Kuinka "mielellään" Hän tekee Isän tahdon, osoittaa tämä Hänen sanansa: "Minun ruokani on se, että Minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän Hänen tekonsa" (Joh. 4:34).

Mitä sanotte tähän, ystävät? Tästähän tulee uskolle vahvistusta, rauhaa ja rohkeutta! Onhan nyt Hänen kauttaan Isän tahto täydellisesti täytetty minunkin edestäni; Messias on "lain loppu" minun edestäni. Minähän voin siis riemuiten yhtyä apostolin sanaan: "Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Messiaassa Jeshuassa ovat" (Room. 8:1)!

Mutta liitonarkki antaa meille kuvan, ei ainoastaan Messiaan synnittömyydestä ja täydellisesti vanhurskaasta elämästä, vaan myös Hänen sovintokuolemastaan; ja tämäkin seikka vahvistaa syntisen uskoa ja luottamusta. Astukaa lähemmäksi ja katsokaa! Ettekö näe, kuinka itse armoistuimen päällä on paljon veripilkkuja, jotka himmentävät kullan loistoa? Näyttää siltä, niin kuin itse kerubitkin sitä ihmettelisivät, sillä niiden kasvot ovat kääntyneet alaspäin. Niin, tässä on verta, joka on vuotanut pahojen tekojen tähden, syntiuhrin verta, se on kuoleman todistus, synnin palkka. Hänet on "meidän edestämme tehty synniksi", uhriksi synnin edestä, - sitä minulle saarnaa tässä armoistuimelle vihmottu veri. Messias on "oman verensä kautta" mennyt sisälle, "nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme" (Hebr. 9:24). Se on samaa verta, josta on sanottu, että se "puhdistaa meidät kaikesta synnistä" (1 Joh. 1:7), niin että olemme puhtaat kuin lumi. Oi, mikä ihana perustus, jonka johdosta sielumme voi riemuita!

Näin ollen Herra esiintyy myös tässä liitonarkissa kaiken armon Jumalana. Arkin päällä oli ikään kuin pöytä tai istuin puhtaasta, kiiltävästä kullasta, ja sen laidassa yltympäri oli kultainen reunus, niin kuin kruunu. Tätä kutsuttiin armoistuimeksi, ja se oli kantena eli peitteenä liitonarkin päällä.

Tässä meille kuvataan Jumalaa hallitsevana Herrana, mutta ei vanhurskaudessaan eikä rankaisevassa oikeudessaan, vaan armon Jumalana. Armoistuin on armon Jumalan hallitusistuin. Armoistuimen molemmissa päissä sijaitsevat taivaalliset kerubit; mutta heillä ei ole "välkkyvää miekkaa" pannakseen toimeen Herran rangaistustuomioita, vaan he katselevat nöyrästi alaspäin valmiina toimittamaan kaiken armon Jumalan tahtoa ihmisten keskuudessa. Tosin tässä on laki lähellä, mutta se ei ole armoistuimen päällä, vaan on peitetty sen alle. Laki on sisällä arkissa, ja armoistuin on peitteenä sen päällä. Laki on siis armoistuimen perustuksena. Kuinka ihmeellisesti tämä kuvaakaan sitä, mitä apostoli sanoo: "Armo hallitsee vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeshuan Messiaan, meidän Herramme, kautta" (Room. 5:21).

Laki ei voi tuomita syntistä, joka lepää Messiaan päällä. Vaikka hän lain rikkojana onkin ansainnut kuoleman, niin armo valaa kuitenkin hänen päälleen siunauksen, anteeksiantamuksen ja Messiaan vanhurskauden siunauksen. Armon hallinto Messiaan kautta on ihana hallinto! Eihän meidän tarvitse peljätä, kun Jumala on meille armon Jumalana!

Sen tähden olikin armoistuin juuri se paikka, josta Jumala tahtoi puhua ja ilmoittaa itsensä ihmisille. Näin sanoo Herra: "Ja siinä Minä ilmestyn sinulle ja puhun sinulle armoistuimelta, niiden kahden kerubin välistä, jotka ovat lain arkin päällä" (jae 22). Jumala puhuu tosin muualtakin kuin armoistuimelta, mutta silloin on Jumalan puhe vihan tuomioita; se on sellaista puhetta, johon sopivat apostolin sanat: "Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin" (Hebr. 10:31). Silloin on Jumala niin kuin kuluttava tuli, joka hävittää uppiniskaiset; se puhe ei ole armon puhetta.

Sillä tavalla Hän puhui Koorahin, Daatanin ja Abiramin joukkiolle, niin että "he suistuivat kaikkinensa elävältä tuonelaan, ja maa peitti heidät; ja niin heidät hävitettiin seurakunnan keskeltä" (4 Moos. 16:33). Mutta kuinka puhuteltiinkaan Moosesta rakkaasti "kasvoista kasvoihin", "niin kuin ystävä puhuttelee ystävää", hänen lähestyessään tätä siunattua paikkaa! Mikä vaikutti tämän Jumalan puhuttelutavan erotuksen? Te tiedätte sen. Kun Jumalaa lähestytään Messiaan kautta, jonka, niin kuin apostoli sanoo, "Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta" (Room. 3:25), niin silloin armo tulee ihmisen osaksi. Mutta muussa tapauksessa syntinen seisoo turvattomana pyhän ja vanhurskaan Jumalan edessä. Hän voi lähestyä Jumalaa ainoastaan armoistuimen ääressä, Messiaan kautta.

Oi, jospa ottaisitte vaarin tästä, kaikki te, jotka tahdotte lähestyä Jumalaa ilman Messiasta, sekä te, jotka turvaatte omaan hyvyyteenne ja vanhurskauteenne, ettekä sen enempää ajattele elämänne retkeä! Ei kukaan voi tulla Isän tykö ilman Messiasta; ellette tule Isän tykö armoistuimeksi asetetun Messiaan kautta, niin ette koskaan saa kuulla Jumalan armon ääntä ettekä laupeuden sanaa. Hän voi siunata teitä ainoastaan Messiaan kautta. Sillä iankaikkisena tosiasiana pysyy, että "ei ole pelastusta yhdessäkään toisessa" (Apt. 4:12); ja Jeshua itse sanoo: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin Minun kauttani" (Joh. 14:6). Hän voi pelastaa, mutta ainoastaan ne, "jotka Hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat" (Hebr. 7:25).

Onnellinen Israel, sinä, jolle armoistuin annettiin säilytettäväksi! Mutta meidänhän tulee olla vielä onnellisempia ja autuaita, koska Messias ei ole enää esikuvassa, vaan todellisuudessa meille annettu! Tunnemmeko kaikki tämän armoistuimen ja, ennen kaikkea, olemmeko tässä armoistuimessa lähestyneet Jumalaa? Onko Jumala Messiaan kautta puhunut meille armon sanoja niin kuin lapsilleen? Oi, Jumala rakastaa meitä suuresti Messiaan kautta!

Jos olemme saaneet armon Messiaan kautta, niin pysykäämme siinä aina. Meidän tarvitsee usein kuulla armon ääntä, ja Herra puhuttelee usein omiaan. Sanokaamme Herralle, niin kuin pieni Samuel sanoi: "Puhu, Herra, palvelijasi kuulee!" Ja silloin saamme kuulla asioita, joita "silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut"; silloin suumme täyttyy naurulla ja kielemme laulaa kiitosta.

Liitonarkissa säilytettiin myös Aaronin viheriöinyttä sauvaa ja astiaa, jossa oli yksi goomer-mitta mannaa (4 Moos. 17:10; 2 Moos. 16:33). Hebr. 9:3,4:ssä meille sanotaan nimenomaan, että näitä säilytettiin siellä: "Mutta toisen esiripun takana oli se maja, jonka nimi on 'kaikkeinpyhin'; siinä oli kultainen suitsutusalttari ja liiton arkki, yltympäri kullalla päällystetty, jossa säilytettiin kultainen mannaa sisältävä astia ja Aaronin viheriöinyt sauva ja liiton taulut."

Aaronin viheriöivä sauva annettiin Israelille, ja se oli kumoamaton todistus siitä, että Jumala oli valinnut Aaronin olemaan ylimmäisenä pappina Israelissa. Kun Koorah joukkioineen tahtoi korottaa itsensä Herran papin virkaan ja Jumala oli heidät hukuttanut, Hän tahtoi antaa Israelille selvän todistuksen siitä, kenet Hän oli valinnut ylimmäisen papin virkaan. Hän käski Mooseksen ottaa Israelin vanhimmilta kaksitoista sauvaa, yhden kunkin sukukunnan päämieheltä, ja asettaa ne Herran eteen pyhäkköön, ja kenen sauva silloin viheriöisi, kukoistaisi ja kantaisi hedelmiä, se oli oleva Herran valitsema. Niin tehtiin, ja mikä ihme tapahtuikaan! Aaronin sauva, vaikka se olikin leikattu mantelipuusta ja oli ilman elonmerkkiä, näyttäytyi seuraavana aamuna kukoistavana ja kypsiä manteleita kantavana. Se oli kaikiksi ajoiksi pysyvä todistus Aaronille siitä, että Jumala oli hänet määrännyt ylimmäiseksi papiksi.

Eikö tämäkin asia viittaa selvästi Messiaaseen, oikeaan iankaikkisesti pysyvään Ylimmäiseen pappiin? Hän oli noussut "niin kuin vesa, niin kuin juuri kuivasta maasta" (Jes. 53:2), ollut halveksittuna ja mennyt häpeälliseen kuolemaan, niin että kaikki toivo Hänen suhteensa näkyi inhimillisesti katsottuna olevan menetetty. Mutta Hän nousi kuolleista, ja silloin Hänessä kukoisti täydellinen elämä. Eikä Hän elä ainoastaan itse, vaan Hän on tuottanut hedelmää ja antanut runsaasti elämää kaikille omilleen, niin että on käynyt, kuten profeetta sanoo: "Jos Sinä panet Hänen sielunsa vikauhriksi, saa Hän nähdä jälkeläisiä (vanh. käänn. "siemenen") ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu Hänen kauttansa" (Jes. 53:10). "Sen tähden Minä jaan Hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa Hän saalista jakaa." "He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle Hänen vanhurskauttaan, että Hän on tämän tehnyt" (Jes. 53:12; Ps. 22:32). Herran ristinkuolema ja ylösnousemus tulikin kaikille maailman kansoille Hänen ihanan ja suuren lunastustyönsä todistukseksi.

Kultainen manna-astia, jossa säilytettiin yksi goomer-mitta mannaa, antaa meille kuvan Messiaasta elämän leipänä omalle kansalleen. Tällainen kuva annettiin meille jo pyhäkössä näkyleipäpöydässä. Mutta tässä manna-astian kuvassa tämä astuu eteemme paljon laajemmassa merkityksessä. Laajempana se on siinä, että ensiksi manna oli annettu ruuaksi jokaiselle israelilaiselle, kun sitä vastoin pyhäkön näkyleivät olivat ainoastaan pappeja varten. Mannaa söivät kaikki, vanhat ja nuoret, suuret ja pienet, leeviläiset ja papit, vieläpä se muukalainen kansa, joka erämaassa kulki Israelin mukana. Kaikki, kaikki erotuksetta saivat erämaavaelluksen aikana syödä mannaa. Tämä esittää meille Messiasta sellaiselta puolelta, joka ei vielä ole ollut esillä. Se viittaa ihanaan tulevaisuuteen, jolloin Messias tulee elämän leiväksi kaikille kansoille maan päällä, niin että jokainen maailman erämaan matkustaja voi saada osansa Hänestä. Jumalan olkoon kiitos, että me nyt elämme siinä ajassa! Jospa kaikki käyttäisivät hyväkseen tätä elämän leipää!

Toiseksi: näkyleivät olivat esillä ja niitä voitiin syödä ainoastaan pyhäkössä, kun taas Jumala antoi mannan tulla maan päälle kaikkialla leirissä. Siitä voi siis jokainen päästä osalliseksi ilman mitään edellytyksiä ja valmistuksia. Olipa hän hyvä tai paha, puhdas tai saastainen, hänellä oli oikeus syödä mannaa. Eikö tämä selvästi esitä meille Messiasta sellaisena, että pelastus Hänessä ilmoitetaan kaikille erotuksetta? Jeshua itse on sanonut: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille" (Mark. 16:15). Sitä on tarjottava kaikille, vieläpä "kaupungin kaduilla ja kujilla" sekä "maanteillä ja aitovierillä". Ei mikään ihmisten ansio tule sen saamisen ehdoksi. Ja on käyvä niin, että "maa on oleva täynnä Herran kunnian tuntemusta, niin kuin vedet peittävät meren" (Hab. 2:14).

Ja vihdoin on huomattava, että mannaa säilytettiin astiassa goomer-mitta, juuri se määrä, jonka kukin aina kokosi syödäkseen. "Mutta kun he mittasivat sen goomer-mitalla, niin ei sille jäänyt liikaa, joka oli koonnut enemmän, eikä siltä puuttunut, joka oli koonnut vähemmän; jokainen oli koonnut niin paljon, kuin hän tarvitsi " (2 Moos. 16:18). Kukin on siis saava täyden osan Messiaasta joka päivän ravinnoksi. Messias on meidän jokapäiväinen leipämme - eikä ainoastaan sapattina - ja me saamme nauttia juuri niin paljon kuin tarvitsemme. Tämä on meidän ihana osamme!

Kuinka suuria asioita Messiaasta tämä liitonarkki esittääkään meille! Me olemme jo edellä sanoneet, että se esittää meille Messiaan, ei jotakin Hänestä, vaan Hänet kokonaan; ja niin asia onkin. Akasiapuinen arkki kuvaa ihmistä, Messiasta Jeshuaa. Kulta taas kuvaa Hänen jumalallista luontoaan. Jumala-ihmisenä Hän on Jumalan iankaikkisen liiton kantaja, säilyttäjä ja täyttäjä; ja Jumalan laki, jonka Hän on täydellisesti pitänyt, on liiton perustuksena. Sellaisena on Messias tässä meidän edessämme, täydellisesti valmiina täyttämään lunastustyönsä. Itse lunastustyö ja sen seuraukset näkyvät Aaronin sauvassa ja manna-astiassa. Siinä esiintyy Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa sekä sen kautta syntyneet lunastetut, jotka saavat kaikiksi ajoiksi elämänsä ja ravintonsa Messiaasta.

Mutta Herra itse valaiskoon itse kutakin, niin että näkisimme Hänet selvässä valossa! Meidän täytyy tunnustaa, että olemme köyhiä, peräti köyhiä ja ymmärtämättömiä selittämään näitä taivaallisia esikuvia. Minä puolestani tunnustan, että olen oppinut siitä vasta ensimmäisiä kirjaimia. Mutta tämä vähäkin, minkä olemme nähneet ja käsittäneet, tuntuu kauniilta ja ihanalta; ja miltä onkaan tuntuva silloin, kun näemme "Jumalan syvyydet" sellaisina kuin ne todella ovat! Ja se aika lähenee; me tulemme päivä päivältä lähemmäksi sitä aikaa, jolloin näemme Hänet sellaisena kuin Hän on. Jo tällä aikaa Herra todistaa meille lakkaamatta: "Totisesti Minä tulen pian. Amen." Älkäämme mekään puoleltamme lakatko huutamasta Hänelle: "Tule, Herra Jeshua!"

Ivan Veniaminovitsh  Kargel  


2 Moos. 25:10-22

25:10 Tehkööt he arkin akasiapuusta, puolenkolmatta kyynärän pituisen, puolentoista kyynärän levyisen ja puolentoista kyynärän korkuisen.
25:11 Ja päällystä se puhtaalla kullalla, päällystä se sisältä ja ulkoa; ja tee siihen kultareunus yltympäri.
25:12 Ja vala siihen neljä kultarengasta ja kiinnitä ne sen neljään jalkaan, niin että kaksi rengasta tulee sen toiselle puolelle ja kaksi rengasta sen toiselle puolelle.
25:13 Ja tee korennot akasiapuusta ja päällystä ne kullalla.
25:14 Ja pistä renkaisiin arkin sivuille korennot, joilla arkki on kannettava.
25:15 Korennot jääkööt arkin renkaisiin, älköönkä niitä vedettäkö pois.
25:16 Ja pane arkkiin laki, jonka minä sinulle annan.
25:17 Tee myös armoistuin puhtaasta kullasta, puolenkolmatta kyynärän pituinen ja puolentoista kyynärän levyinen.
25:18 Ja tee kaksi kultakerubia, tee ne kohotakoista tekoa, armoistuimen molempiin päihin.
25:19 Tee toinen kerubi toiseen päähän ja toinen kerubi toiseen päähän. Tehkää kerubit armoistuimesta kohoaviksi, sen kumpaankin päähän.
25:20 Ja kerubit levittäkööt siipensä ylöspäin, niin että ne peittävät siivillänsä armoistuimen, ja niiden kasvot olkoot vastakkain; armoistuinta kohti olkoot kerubien kasvot käännetyt.
25:21 Ja aseta armoistuin arkin päälle ja pane arkkiin laki, jonka minä sinulle annan.
25:22 Ja siinä minä ilmestyn sinulle ja puhun sinulle armoistuimelta, niiden kahden kerubin välistä, jotka ovat lain arkin päällä, kaiken sen, minkä minä sinun kauttasi israelilaisille säädän.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti