Esikuvat puhuvat osa 22 Pappien vihkiminen

ESIKUVAT PUHUVAT ELI MESSIAS VANHASSA LIITOSSA

"Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat Minusta" (Joh. 5:39). Kun nämä sanat sanottiin, niin silloin ei vielä ollut Uutta Testamenttia. Näissä sanoissaan Jeshua puhuu Vanhan Testamentin kirjoituksista. Huomaamme, että Hän tarkoittaa etupäässä Mooseksen kirjoja. Hän sanoo nimittäin: "Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte Minua; sillä Minusta hän on kirjoittanut. Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte Minun sanojani?" (Joh. 5: 46,47)

PAPPIEN VIHKIMINEN

 Lue 3 Moos. 8:1-36 (kirjoituksen lopussa)

Tämä on yksi merkillisimpiä lukuja koko Raamatussa. Siinä on määrätyssä järjestyksessä esikuvia, joissa tulee esille melkein koko meidän iankaikkiseen pelastukseemme tähtäävä Jumalan neuvonpide. Jo heti ensimmäisestä jakeesta ja sitten pitkin lukua on Isä Jumala käskijänä ja määrääjänä: "Herra puhui Moosekselle." Ja jakeissa 2-12 esiintyy Aaronissa, ylimmäisessä papissa, Jumalan Poika välittäjänä Jumalan ja ihmisen välillä. Pyhässä voiteluöljyssä esiintyy sitten Pyhä Henki, joka pyhittää sekä Pojan että koko rakennuksen. Näin astuu tässä siis eteemme koko kolmiyhteisen Jumalan työ ihmiskunnan pelastukseksi, jota työtä enkelitkin ihmettelevät ja haluavat katsella. Jakeesta 14 alkaen on sitten useiden uhrien esikuvissa esitetty Messiaan Golgatalla täyttämä lunastustyö. Pappien lähestymisessä ja osanotossa kuvataan sitä, kuinka yksityiset henkilöt tulevat osallisiksi Messiaan sovitustyöstä. Ja koko tässä läsnä oleva Israelin kansa on esikuva siitä suuresta lunastettujen joukosta, joka Messiaan lunastustyön kautta kerran pelastettuna seisoo kirkkaudessa Jumalan valtaistuimen ympärillä. - Näitä ihania asioita tuo meidän eteemme se "tulevan hyvän varjo", jota esitetään tässä merkillisessä luvussa.

Kiinnitämme tässä etupäässä huomiotamme ainoastaan pappien vihkimiseen. Ilmestysmaja ja sen kalliit esineet olivat jo valmiit, ja Herra puhutteli Moosesta sieltä antaen hänelle tarkat määräykset uhrien toimittamisesta, niin kuin on kirjoitettu: "Ja Herra kutsui Mooseksen ja puhui hänelle sisältä ilmestysmajasta" ( 3 Moos. 1:1). Mutta ei ollut vielä niitä henkilöitä, joiden tuli asettaa Israelin kansan eteen kaikki nämä "tulevan hyvän varjot" Jumala oli jo katsonut itselleen ne henkilöt, mutta nyt heidät oli vain erotettava muusta kansasta ja puettava voimalla ylhäältä, jotta he voisivat kelvata tärkeään palvelukseensa.

Herran käsky Moosekselle kuului: "Ota Aaron ja hänen poikansa ynnä heidän vaatteensa ja voiteluöljy sekä syntiuhrimullikka ja ne kaksi oinasta ja kori, jossa happamattomat leivät ovat, ja kokoa kaikki seurakunta ilmestysmajan oven eteen" (3 Moos. 8:1,2). Se oli äärettömän juhlallinen hetki Aaronille ja hänen pojilleen, kun Mooses tuli heidän majansa ovelle ja kehotti heitä seuraamaan häntä Herran kasvojen eteen. Kyllä Aaron tiesi, mistä tässä oli kysymys. Nyt heidän tuli erota toimistaan perheensä ja kansansa keskeltä ja astua Herran Jumalan ihanan pyhäkön palvelukseen. Nyt heidät kutsuttiin sen suuren Jumalan palvelukseen, jonka edessä kansa oli vuotta aikaisemmin pelosta vavissut. Mikä tärkeä asema! Ja heidän tuli seisoa Jumalan edessä ja palvella, ei ainoastaan oman itsensä puolesta, vaan myös syntisten, tietämättömien ja heikkojen kansanlasten puolesta! Siihen asti he olivat eläneet heidän keskuudessaan. Nyt heidän tuli esiintyä heidän puoltajinaan ja kantaa heidän asiansa Jumalan eteen. Mikä korkea, mutta vastuunalainen virka! Kuinka he voisivatkaan tulla kelvollisiksi sellaiseen palvelukseen? Siitä heidän ei tarvinnut huolehtia. Hän, joka oli kutsunut heidät tehtävään, oli myös varustava heidät täyttämään sitä.

Tässä meille esitetään kaunis kuva Herran valittujen lähdöstä ulos maailman leiristä ja katoavaisuuden menon palveluksesta pois Jumalan lasten ihanaan vapauteen. Kun Herra kutsuu, täytyy heidän jättää maailma, sen etujen ja huvien palveleminen, ja lähteä palvelemaan Herraa. Tässä siirrytään niin muodoin palveluksesta toiseen. Ennen he ovat rakastaneet maailmaa ja sitä mielihyvin palvelleet; nyt he siirtyvät ilolla palvelemaan Herraa. Niin käy kaikkialla. Maailmassa kuljeskellut tuhlaajapoika palajaa takaisin isänmaahansa, ja Isä pukee hänet pelastuksen vaatteisiin ja ottaa hänet taloonsa sekä palvelukseensa. Jokainen meistä on saanut tuntea tätä ihmeellistä kutsua kuninkaalliseen pappeuteen Jumalan edessä, ja monelle se lähdön ja tulon päivä on jäänyt ikuisesti muistiin.

Mutta ei ainoastaan Mooseksen ja Aaronin sekä hänen poikiensa, vaan koko kansan käskettiin kokoontua ylimmäisen papin vihkimispäivänä katselemaan tätä ihanaa toimitusta. Se oli sama kansa, joka jonkin aikaa aikaisemmin oli pelonalaisena sanonut Moosekselle: "Puhu sinä meidän kanssamme, niin me kuulemme. Älköön Jumala puhuko meidän kanssamme" (2 Moos. 20:19). Nyt Jumala itse kutsuu heidät eteensä. Heidän tuli nyt ensi kerran tulla ilmestysmajan esipihalle Herran eteen. Tosin heidän ei annettu täällä nähdä Herran kirkkautta, mutta he saivat nähdä Hänen liittonsa välimiehen, joka oli ajava heidän asiaansa Jumalan edessä. He kaikki, sekä nuoret että vanhat, ylhäiset ja alhaiset, saivat nähdä hänet siinä kauneudessa ja ihanuudessa, jossa hän oli heidän puolestaan lähestyvä Jumalaa. Se oli todellakin juhlallinen tilaisuus!

Mutta onkohan todellinen Israel, kaikkien aikojen Herran kansa, saanut tällä tavoin nähdä Välimiehensä ja olla todistajana, kun Hänet on vihitty suureen tehtäväänsä? Rakkaat ystävät, kyllä se on todellakin tapahtunut! Tosin meidän suuri Ylimmäinen pappimme on mennyt esiripun sisäpuolelle, joten me emme enää näe Häntä, mutta kuitenkin Hänet vihittiin toimeensa julkisesti, kaikkien nähden, ei kaikkeinpyhimmässä, vaan täällä esipihalla. Kaikki Hänen valittunsa olivat todistajina, sillä ainoastaan tämän Jumalan antaman välimiehen kautta he voivat tulla Jumalan eteen. Hän tuli tänne maailmaan ja vaelsi täällä meidän silmäimme nähden, ja täällä meille ilmoitettiin kaikki Hänen täydellisyytensä ja kauneutensa, niin kuin Aaronin kauneus näytettiin luonnolliselle Israelille. Ja kun Hän tänne maailmaan tulemisensa kautta on avannut meille tien, johon emme koskaan olisi omin neuvoin päässeet, niin olemme Hänen kanssaan joka päivä Jumalan kasvojen edessä katsellen nyt pelottomasti Ylimmäistä pappiamme Hänen kauneudessaan.

Kiinnittäkäämme nyt huomiotamme ylimmäisen papin voitelemiseen. Aaron voideltiin Herran käskyn mukaan öljyllä toisella tavalla kuin hänen poikansa, muut papit. Tosin hänen tuli peseytyä vaskisen pesualtaan luona, samoin kuin heidänkin, jotta hän esiintyisi Jumalaa palvelemaan kuten se, joka on puhdas, jossa ei ole vikaa eikä tahraa. Mutta sen jälkeen tuli hänen etevämmyytensä selvästi näkyviin. Hänet otettiin erilleen poikiensa joukosta, ja kaikkein ensiksi hänen päälleen puettiin pyhät vaatteet, joiden jokainen kappale on mainittu erikseen, kunnes hän seisoi siinä täydellisesti puettuna ylimmäisen papin arvomerkkeihin. Ja nyt Mooses tuo esille pyhän voiteluöljyn, voitelee sillä kaikki pyhäkön esineet ja lähestyy sitten Aaronia. Koko kokoontuneen Israelin kansan ja Aaronin poikien silmien edessä hän vuodattaa pyhää voiteluöljyä ylimmäisen papin päälle.

Merkillistä on, että tässä voideltiin Aaron yksin, vaikka hänen poikansa olivat tässä lähellä. Ennen kuin muiden pappien päälle oli vihmottu voiteluöljyä, ja ennen kuin vaskialttarilla oli poltettu yhtäkään uhria tai sen verta sivelty pyhäkön esineisiin, seisoi Aaron siinä kaikkien edessä pyhitettynä ja voideltuna.

Kuinka selvän ja ihanan kuvan tämä antaakaan Herrastamme, suuresta Ylimmäisestä papista! Hän oli puhdas ja pyhä kansansa keskellä eikä tarvinnut mitään puhdistavaa pesua, niin kuin Aaron, kelvatakseen virkaansa toimittamaan. Ja kuitenkin Hän astui Jumalan eteen ja antoi kastaa itsensä parannuksen kasteella niin kuin muut, heikot ja syntiset, ihmislapset. Johannes tahtoi kieltäytyä kastamasta Häntä, koska hän tiesi Jeshuan puhtaaksi ja kaikkia muita ihmisiä paremmaksi. Mutta meidän Herramme tahtoi tulla heikkojen veljiensä kaltaiseksi. Hän kantoi heidän heikkoutensa ja syntinsä astuen heidän rinnalleen synnin parannuksen kasteessa. Ei ollut ihme, että Johannes Kastaja Pyhän Hengen antaman valon kautta sen jälkeen huudahtaa: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" (Joh. 1:29) Hän, suuri Ylimmäinen pappi, ei tarvinnut polttouhria eikä veren vihmomista tullakseen otolliseksi Jumalan edessä, eikä Hänen ja Jumalan välillä ollut mitään sovitettavaa, vaan viattomana ja puhtaana Hän voi tulla osalliseksi Pyhän Hengen voitelusta runsaimmassa määrin. Ja sen tähden Johannes heti kasteen jälkeen, juuri silloin, kun Jeshua aloitti suuren työnsä ihmisten keskuudessa, saikin nähdä Pyhän Hengen laskeutuvan Hänen päälleen ja kuuli taivaallisen äänen: "Tämä on Minun rakas Poikani, johon olen mielistynyt!" Näissä asioissa on suuri lohdutus ja ihana voitto jokaiselle Jumalan lapselle, joka heikkoudessaan ja puutteissaan jättäytyy Ylimmäisen pappinsa turviin. Katselkaamme alati Häntä!

Kun Aaron oli vihitty ylimmäisen papin virkaan ja seisoi valmiina ja otollisena astumaan Jumalan eteen, tuli pappien vuoro. Heidät puettiin ensin valkoisiin pellavavaatteisiin, puhtauden ja vanhurskauden pukuun. Ja nyt olisi odottanut, että he olisivat saaneet osallistua voitelusta, kuten Aaronkin. Mutta niin ei Herra ollut käskenyt. Heidän vihkimisensä tapahtui aivan toisella perustuksella. Heidän edestään piti ensin uhrata veriset uhrit, jotta he saisivat syntinsä sovitetuiksi Jumalan edessä. He eivät voineet tulla öljyllä voidelluiksi, ennen kuin olivat uhriveren kautta sovitetut Jumalan kanssa.

Hyvin liikuttavaa on todellakin ajatuksissamme seurata näitä pappeja, kun he astuvat vaskialttarin eteen, laskevat kätensä rikosuhrin härän pään päälle ja tunnustavat siinä syntinsä. Sen jälkeen Mooses teurastaa härän, ja sen veri pyyhkäistään alttarille. Näin tulee heidän syntinsä sovitetuksi. Sitten tuodaan oinas polttouhriksi, ja sen päälle he taas saavat laskea kätensä. Oinaan veri kaadetaan alttarin pohjalle, ja koko sen ruumis poltetaan alttarilla "hyväksi hajuksi" Jumalalle. Näin he tulevat armoitetuiksi ja otollisiksi Jumalan edessä. Mutta vielä Mooses toi täytösuhrin oinaan, jonka päälle papit myös saivat laskea kätensä, ja sen veri pyyhkäistiin heidän oikean korvansa lehteen, oikean kätensä peukaloon ja oikean jalkansa isoonvarpaaseen. Täten he tulevat olemaan kuolleita synnille ja vapautettuja sen vallasta.

Mutta vieläkin heidän suhteensa oli tehtävä jotakin. Mooses oli tuonut aineita korissaan, ja ruoka- ja juomauhri heilutettiin Jumalalle kiitokseksi ja poltettiin alttarilla tuliuhrina Herralle ylistykseksi. Nyt vasta oli näitten ihmeellisten esikuvien kautta aikaansaatu täydellinen yhteys Jumalan ja heidän välilleen, ja silloin voi myös pyhä voiteluöljy heidän vihkimisensä sinettinä tulla Mooseksen käden kautta vuodatetuksi heidän vaatteidensa päälle.

Ajatellessamme tätä merkillistä kertomusta pappien vihkimisestä johtuu mieleemme etsimättä Herran sanat, jotka Hän puhui sureville opetuslapsilleen vähää ennen kärsimistään ja kuolemaansa: "Minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että Minä menen pois. Sillä ellen Minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos Minä menen, niin Minä Hänet teille lähetän" (Joh. 16:7). Nämä sanathan ilmoittavat meille selvästi, ettemme voisi osallistua Pyhän Hengen voitelusta, ennen kuin Jeshua on mennyt ristin kuolemaan. Ensin oli synti otettava pois, oli toimitettava sovitus, joka yksin tekee meidät otollisiksi Jumalalle. Vasta sitten voi pyhä ja puhdas Hengen kyyhkynen laskeutua päällemme.

Tämä Jeshuan sana pysyy vieläkin vahvana. Mitä Hän on opetuslapsilleen sanonut yleisesti tapahtuvaksi, se tapahtuu vieläkin kunkin yksityisen sielun elämässä. Pyhää Henkeä ei vuodateta, ennen kuin Jeshua on kuollut ristillä syntien sovitukseksi. Pyhä Henki ei tule sinun, minun eikä kenenkään meidän sydämeemme, ellemme kukin puolestamme ole täydellisessä luottamuksessa laskeneet käsiämme Messiaan, meidän oikean synti-, vika-, poltto- ja kiitosuhrimme päälle ja osallistuneet Hänestä Jumalan kasvojen edessä, niin kuin ilmestysmajassa vihittävät papit tekivät. Jos me otamme vastaan Messiaan syntiemme lunastukseksi, niin saamme samalla Pyhän Hengen sinetiksi, niin kuin veri ja voiteluöljy yhtaikaa pirskotettiin Aaronin poikien päälle.

Pitäkäämme tämä aina mielessämme, älkäämmekä epäilkö, vaikka uskomme olisi kuinka heikko tahansa. Messiaan veren kautta on syntisi otettu pois, ja Hänessä olet tehty otolliseksi. Ja Hän on sinun rauhasi ja sinun ruokasi, niin että olet kuollut synnille ja iankaikkisesti pyhitetty Jumalalle. Pyhä Henki, joka on johdattanut sinut tälle tielle, on myös tämän pelastuksen sinulle vahvistanut. Tällä tavalla olet tullut papiksi Jumalan edessä, ja on hyvä, että aina muistat tätä arvoasi. Jumala kyllä pysyy Sanassaan ja antaa meille todellakin sen lunastuksen sekä arvon edessään, jonka Hän on luvannut.

Voitelemisen jälkeen tuli pappien keittää uhrin liha ilmestysmajan oven edessä ja syödä se siinä paikassa leivän kanssa (j. 31). Pyhässä paikassa, jossa uhri oli kärsinyt kuoleman heidän syntiensä sovitukseksi, tuli heidän nyt nauttia ruokaa yhteisesti ja pitää juhlaa. Kun Israelin kansa lähti Egyptistä, piti karitsan veri pyyhkäistämän ovelle pelastuksen merkiksi, mutta sen liha syötiin happamattoman leivän kera. Samoin saivat nyt papit tehdä pyhäkössä. Sama uhri, jonka kuolema oli tehnyt heidät otollisiksi Jumalan edessä, valmisti heille nyt pyhän aterian ja iloisen juhlan. Ja, huomatkaamme, tähän ateriaan eivät ottaneet osaa ainoastaan papit, vaan heidän isänsä ja päänsä, ylimmäinen pappi Aaron, aterioi myös tässä heidän kanssaan.

Tämän kuvan mukaan lunastetut, uskovaiset sielut saavat iloita ja virvoittaa itseään Messiaan, korkean päänsä ja suuren Ylimmäisen pappinsa, työn hedelmistä! Ja Hän, joka näin tulee heidän uuden ihmisensä ravinnoksi, koko heidän mielensä ja toimensa haltijaksi, Hänkin iloitsee heidän yhteydestään. Sillä he ovat Hänen kärsimyksiensä hedelmä ja tuskiensa palkka. He ovat se saalis, jonka Hän on voittanut (Jes. 53:11,12); ja Hän rakastaa heitä. Oi, jospa meidän sydämemme olisi niin kiintynyt Häneen samoin kuin Hän rakastaa meitä! Jospa Hän aina olisi meidän toimintamme kohteena siinä ihanassa pyhäkössä, johon Hän on meidät saattanut! Silloin eivät totisesti juhlapäivämme koskaan, koskaan loppuisi!

Näille papeille annettiin käsky: "Ja olkaa seitsemän päivää ilmestysmajan ovella, päivät ja yöt, ja toimittakaa Herran palvelustehtävät, ettette kuolisi" (j. 35). He olivat nyt yksinomaan Herran palvelijoita, joiden tuli ottaa vaari Hänen käskyistään ja toteuttaa ne. Sitä varten heidän tuli alituisesti vartioida ilmestysmajan oven edessä, jotta olisivat aina, päivällä ja yöllä, valmiit toteuttamaan Hänen tahtoaan. Ja näin odottaessaan Hänen käskyjään he olivat yhtä hyvin Hänen palvelijoitaan kuin toimessa ollessaan.

Oi jospa me oikein oppisimme olemaan vartiossa Herran edessä ja Hänen käskyjään odottaessamme kuulisimme Hänen viisauttaan ja opetustaan, ja vasta sitten lähtisimme toimeen! Muistakaamme, kuinka taivaallinen, iankaikkinen viisaus itse puhuu meille: "Autuas se ihminen, joka Minua kuulee, valvoo Minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee Minun ovieni pieliä!" (Sananl. 8:34) Sellainen odottaminen ja vartioiminen on papillista palvelusta, vaikkapa kävisi niin, että odottaessamme iloiset juhlapäivät muuttuisivat hämäriksi ja kylmiksi öiksi. Parempi on uskollisesti odottaa Herraa ja noudattaa Hänen käskyjään, kuin toimia mielivaltaisesti oman tahdon mukaan. Kristityn ihanassa papin virassa tulee meidän yksinomaan noudattaa Hänen, huoneen Herran, käskyä. Hän on meidät ostanut ja papeiksi asettanut; Häntä meidän tulee nöyryydessä kuulla ja palvella.

Ja kuinka kauan tämän vartioimisen ja odottamisen tuli kestää? Aaronille ja hänen pojilleen oli säädetty seitsemän päivää. Seitsemän on Raamatussa yhtenäisyyden ja täydellisyyden luku. Tässä kohdassa se siis merkitsee: pysy aina, aina, aina pyhäkössä Herran edessä loppuun asti. Niin, meidän tulee loppuun asti pysyä siinä, johon Hän on meidät vihkinyt, kunnes kahdeksas päivä, iankaikkisuuden ihana aamu, koittaa. Silloin saamme esipihalta ja pyhäköstä, jossa niin paljon liikumme, siirtyä esiripun sisäpuolelle suurta Ylimmäistä pappiamme seuraten kaikkeinpyhimpään. Silloin:

Öiset varjot hiljaa väistyy,
aamutähti loistelee.
Aurinkoinen kohta nousee,
ikipäivä valkenee.

Silloin me emme enää katsele asioita "niin kuin kuvastimesta, arvoituksen tavoin", emmekä vaillinaisesti varjokuvien kautta, vaan me näemme Hänet sellaisena kuin Hän on, "kasvoista kasvoihin"! Hänelle olkoon kunnia ja ylistys iankaikkisesta iankaikkiseen!

Ivan Veniaminovitsh  Kargel 


Haku Esikuvat puhuvat 23 osaa https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2020/01/esikuvat-puhuvat-kooste-23-osaa.html

Kuka oli Ivan Kargel
https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2020/01/uskon-sankari-ivan-veniaminovitsh-kargel.html
 
 
3.Mooseksen kirja 8:1-36

8:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
8:2 "Ota Aaron ja hänen poikansa ynnä heidän vaatteensa ja voiteluöljy sekä syntiuhrimullikka ja ne kaksi oinasta ja kori, jossa happamattomat leivät ovat,
8:3 ja kokoa kaikki seurakunta ilmestysmajan oven eteen."
8:4 Ja Mooses teki, niinkuin Herra oli häntä käskenyt, ja seurakunta kokoontui ilmestysmajan oven eteen.
8:5 Ja Mooses sanoi seurakunnalle: "Näin on Herra käskenyt tehdä."
8:6 Ja Mooses toi Aaronin ja hänen poikansa esille ja pesi heidät vedellä.
8:7 Sitten hän pani hänen yllensä ihokkaan ja vyötti hänet vyöllä ja puki hänet viittaan ja pani kasukan hänen päälleen ja vyötti hänet kasukan vyöllä ja sitoi sen hänen ympärilleen
8:8 ja asetti hänen rintaansa rintakilven ja pani kilpeen uurimin ja tummimin
8:9 ja pani käärelakin hänen päähänsä ja pani käärelakkiin, sen etupuolelle, kultaisen otsakoristeen, pyhän otsalehden, niinkuin Herra oli Moosesta käskenyt.
8:10 Ja Mooses otti voiteluöljyn ja voiteli asumuksen ja kaikki, mitä siinä oli, ja pyhitti ne;
8:11 ja hän pirskoitti sitä seitsemän kertaa alttarille ja voiteli alttarin kaikkine kaluineen ynnä altaan jalustoineen pyhittääkseen ne.
8:12 Ja hän vuodatti voiteluöljyä Aaronin päähän ja voiteli hänet pyhittääkseen hänet.
8:13 Ja Mooses toi esille Aaronin pojat ja puki heidän yllensä ihokkaat ja vyötti heidät vyöllä ja sitoi päähineet heidän päähänsä, niinkuin Herra oli Moosesta käskenyt.
8:14 Ja hän toi esille syntiuhrimullikan, ja Aaron ja hänen poikansa laskivat kätensä syntiuhrimullikan pään päälle.
8:15 Sitten Mooses teurasti sen ja otti sen verta ja siveli sitä sormellansa alttarin sarviin yltympäri ja puhdisti alttarin; ja muun veren hän vuodatti alttarin juurelle ja pyhitti sen toimittamalla sen sovituksen.
8:16 Ja Mooses otti kaiken sisälmysten päällä olevan rasvan ja maksanlisäkkeen ja molemmat munuaiset rasvoineen ja poltti ne alttarilla.
8:17 Mutta mullikan nahkoinensa, lihoinensa ja rapoinensa hän poltti tulessa leirin ulkopuolella, niinkuin Herra oli Moosesta käskenyt.
8:18 Ja hän toi esille polttouhrioinaan, ja Aaron ja hänen poikansa laskivat kätensä oinaan pään päälle.
8:19 Ja Mooses teurasti sen ja vihmoi veren alttarille ympärinsä
8:20 ja leikkeli oinaan määräkappaleiksi; sitten Mooses poltti pään ynnä kappaleet ja rasvan.
8:21 Mutta sisälmykset ja jalat hän pesi vedessä; ja niin Mooses poltti koko oinaan alttarilla. Se oli polttouhri suloiseksi tuoksuksi, uhri Herralle, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
8:22 Ja hän toi esille toisen oinaan, vihkiäisoinaan, ja Aaron ja hänen poikansa laskivat kätensä oinaan pään päälle.
8:23 Ja Mooses teurasti sen ja otti sen verta ja siveli sitä Aaronin oikean korvan lehteen ja oikean käden peukaloon ja oikean jalan isoonvarpaaseen.
8:24 Ja Mooses toi Aaronin pojat esille ja siveli verta heidän oikean korvansa lehteen ja oikean kätensä peukaloon ja heidän oikean jalkansa isoonvarpaaseen, mutta vihmoi muun veren alttarille ympärinsä.
8:25 Ja hän otti rasvan ja rasvahännän ja kaiken sisälmysten päällä olevan rasvan ja maksanlisäkkeen ja molemmat munuaiset rasvoineen ja oikean reiden.
8:26 Sitten hän otti happamattomien leipien korista, joka oli Herran edessä, yhden happamattoman kakun ja yhden öljyyn leivotun kakun ja yhden ohukaisen ja pani ne rasvojen ja oikean reiden päälle
8:27 ja pani kaikki nämä Aaronin käsiin ja hänen poikiensa käsiin, ja toimitutti niiden heilutuksen Herran edessä.
8:28 Sitten Mooses otti ne heidän käsistänsä ja poltti ne alttarilla polttouhrin päällä; tämä oli vihkiäisuhri suloiseksi tuoksuksi, uhri Herralle.
8:29 Ja Mooses otti rintalihan ja toimitti sen heilutuksen Herran edessä; vihkiäisoinaasta tuli tämä Mooseksen osaksi, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
8:30 Ja Mooses otti voiteluöljyä ja verta, jota oli alttarilla, ja pirskoitti sitä Aaronin ja hänen vaatteidensa päälle ja samoin hänen poikiensa ja heidän vaatteidensa päälle ja pyhitti niin Aaronin ja hänen vaatteensa ynnä hänen poikansa ja heidän vaatteensa.
8:31 Ja Mooses sanoi Aaronille ja hänen pojillensa: "Keittäkää liha ilmestysmajan ovella ja syökää se siinä ynnä leipä, joka on vihkiäisuhriin kuuluvassa korissa, niinkuin minä olen käskenyt ja sanonut: Aaron poikinensa syököön sen.
8:32 Mutta mitä jää tähteeksi lihasta ja leivästä, se polttakaa tulessa.
8:33 Seitsemään päivään älkää lähtekö ilmestysmajan ovelta, älkää ennenkuin teidän vihkimispäivänne ovat kuluneet umpeen, sillä seitsemän päivää kestää teidän vihkimisenne.
8:34 Niinkuin on tehty tänä päivänä, niin on Herra käskenyt vastakin tehdä toimittaakseen teille sovituksen.
8:35 Ja olkaa seitsemän päivää ilmestysmajan ovella, päivät ja yöt, ja toimittakaa Herran palvelustehtävät, ettette kuolisi; sillä niin on minulle käsky annettu."
8:36 Ja Aaron ja hänen poikansa tekivät kaiken, mitä Herra oli Mooseksen kautta käskenyt.