ESIKUVAT PUHUVAT ELI MESSIAS VANHASSA LIITOSSA
PAPPEUS
YLIMMÄINEN PAPPI
2.Moos. 28:1 "Ja kutsu eteesi
israelilaisten joukosta veljesi Aaron poikineen, että he pappeina palvelisivat minua, Aaron ja hänen
poikansa Naadab ja Abihu, Eleasar ja Iitamar.”
Haku Esikuvat puhuvat 23 osaa https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2020/01/esikuvat-puhuvat-kooste-23-osaa.html
Kuka oli Ivan Kargel
https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2020/01/uskon-sankari-ivan-veniaminovitsh-kargel.html
Jumala on
viisaudessaan ja armossaan tahtonut esittää Israelin kansalle ja meille
kaikille esikuvat niin havainnollisesti ja monipuolisen kirkkaasti, että
selviäisi todellisuus Messiaassa. Sen tähden on silmiemme eteen asetettu
esikuvina ei ainoastaan elottomia kappaleita,
joita näimme ilmestysmajan esineissä, ja eläimiä, kuten
näimme uhreissa, vaan myös määrätyssä arvossaan ja
erikoisissa toimissaan olevia ihmisiä. Vasta nämä esikuvalliset henkilöt
tuovat niin sanoaksemme elämää pyhiin paikkoihin ja antavat persoonansa,
arvonsa ja toimensa kautta oikeaa selvyyttä käsityksille. Kaikista näistä henkilöistä on tärkein ylimmäinen
pappi; hän on ikään kuin se suuri keskusta, jonka ympärillä kaikki
Jumalan pyhäkössä liikkuu. Hänelle ovat kaikki muut henkilöt alamaisia, ja
kaikki muut esikuvat ovat määrätyssä suhteessa häneen. Tähän
ylimmäiseen pappiin tahdomme nyt kiinnittää huomiotamme.
Voidakseen
tulla otolliseksi pyhän ja vanhurskaan Jumalan edessä tarvitsee
kaukana oleva syntinen ihminen uhria, joka sovittaa hänet hänen
syntisessä tilassaan. Samoin tarvitsee Jumalan
yhteyteen tullut uskovainen Jumalan luona edustajaa, ylimmäistä pappia, joka
siellä ylhäällä Jumalan edessä peittää uskovaisen heikkoudet ja puutteet sekä
edustaa Häntä Isän luona. Tämän ylimmäisen papin tulee olla äärettömän paljon korkeampi ihmistä, niin että
hänen arvonsa ja kunniansa ulottuisi Jumalaan saakka; mutta toiselta puolen
hänen täytyy myös olla niin tänne maan paikkoihin alentuva, että ihminen kaikkine heikkouksineen ja puutteineen
rohkenee häntä lähestyä ja tyhjentää hänelle sydämensä. Tämän käsittää kyllä
jokainen armoa etsivä sielu. Ainoastaan Jeshuassa
Messiaassa on meillä tällainen Ylimmäinen pappi totuudessaan ja voimassaan.
Aaron on Hänen esikuvansa monessa kohdin.
Kun Jumalan Sanan ja ilmoitusten mukaan katselemme tätä esikuvaa, saamme jo
siitäkin äärettömän paljon siunausta.
Ensiksi
meidän tulee ottaa huomioon, mistä tämän papin
oli polveuduttava. Me tiedämme
sen Herran Moosekselle antamasta käskystä: "sinun
veljesi Aaron - Israelin lasten seasta".
Kuinka tuttavalliselta ja kodikkaalta tämä kuulostaakaan! Ja kuitenkin
Herra sanoo sitten: "Minun pappini." Herra määrää
ja ottaa oman pappinsa halvan ja pienen kansan keskuudesta, kansan, joka
juuri aikaisemmin on pelastunut orjuudesta, ja asettaa hänet todellisen pyhäkön
palvelukseen jumalallisia tarkoituksia toteuttamaan. Aaron
korotettiin näin Israelin kansan keskeltä olemaan veljiensä edustajana Jumalan
luona. Ja sen tähden hänen täytyikin pestä itsensä puhtaalla vedellä
vaskisesta pesuastiasta ja pukea ylleen "pyhät
vaatteet, kunniaksi ja kaunistukseksi". Tällä tavoin otettiin
vertauskuvallisesti pois hänen syntinsä, ja hän saattoi synnittömänä ja
kirkastuneena edustaa veljiään Jumalan luona.
Juuri
sellainen oli meidän oikea suuri Ylimmäinen pappimme: ihmisistä otettu ihmisten
hyväksi, alhaisissa oloissa ollut ja kuitenkin taivaan ja maan hallitsijaksi
korotettu! Hebrealaiskirje puhuu siitä ihanalla tavalla: "Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli Hänkin niistä
yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että Hän kuolemansa kautta kukistaisi sen,
jolla oli kuolema vallassaan, se on saatanan." Eikä Hän ottanut
huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin siemenen Hän otti huomaansa. "Sen tähden piti Hänen kaikessa tuleman veljiensä
kaltaiseksi, että Hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi
tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit" (Hebr. 2:14-17).
Ja apostolit sanovat, että Messias on "lihansa
puolesta syntynyt isistä" (Room. 9:5), ja että Hän on "Daavidin siementä" (2 Tim. 2:8). Ja jo
profeetat olivat ennustaneet, että Hän on "syntyvä
neitseestä" (Jes. 7:14) ja että "Iisain
kannosta puhkeaa virpi ja vesa versoo hänen juuristansa" (Jes. 11:1). Niin,
kiitos olkoon Hänelle, ettei Hän häpeä kutsua meitä "veljikseen",
vaan ottaa meidät lapsikseen, niin kuin Hän juhlallisesti sanoo: "Katso, Minä ja lapset, jotka Jumala on Minulle
antanut" (Hebr. 2:11-13).
Kuinka
ihanaa onkaan saada katsahtaa sellaisen Ylimmäisen papin puoleen, joka on ennen
ollut meidän keskuudessamme ja kokemuksestaan tuntee meidän elämämme ja
heikkoutemme! Ja kuinka turvallista onkaan tietää, että Hän on nyt Majesteetin
oikealla puolella kirkkaudessa, mutta on kuitenkin ihminen ja säälii meitä
heikkoudessamme! Kuinka turvallisesti ja täydessä luottamuksessa voimmekaan
aina lähestyä Häntä, aivan kuten apostoli kehottaa: "Käykäämme
sen tähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja
löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan" (Hebr. 4:15,16).
Mutta
ylimmäinen pappi ei ollut ainoastaan ihminen, veljiensä kaltainen. Hän oli samalla myös korotettu korkealle heidän
yläpuolelleen. Hän ei ollut
ainoastaan kansansa edustajana Jumalan luona, vaan hän oli myös Jumalan
edustajana kansansa keskellä. Tämä nähdään selvästi erikoisesti Aaronista, joka
oli ensimmäinen ylimmäinen pappi. Ja ennen kuin Aaron oli ryhtynyt toimittamaan
ylimmäispapillista virkaansa, Herra sanoi hänestä Moosekselle: "Ja hän on puhuva sinun puolestasi kansalle; niin hän on
oleva sinulla suuna, ja sinä olet oleva hänellä jumalana" (2 Moos. 4:16). Mooseksen
tuli edustaa Jumalaa, ja Aaron oli oleva hänen suunaan. Aaronin tuli esittää
Jumalan sanomaa Israelin lapsille, niille, jotka lihan puolesta olivat hänen
veljiään, ja ilmoittaa heille Jumalan tahto.
Jeshua
Messias on jo, kauan ennen kuin Hän tuli suureksi Ylimmäiseksi papiksi,
vapaaehtoisesti antanut tällaisen lupauksen: "Minä
julistan Sinun nimeäsi veljilleni, ylistän Sinua seurakunnan keskellä"
(Ps. 22:23). Apostoli tahtoo nimenomaan teroittaa sitä meille (Hebr. 2:12). Ja Hän olikin itse "Sana", Hän oli sitä jo alusta asti (Joh. 1:1). Hänessä, tässä "Sanassa",
on Jumala puhunut meille koko sydämensä mielen ja tarkoituksen. Sen
tähden apostoli sanookin: "Sitten kuin Jumala muinoin
monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, on Hän näinä
viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka Hän on pannut kaiken
perilliseksi" (Hebr. 1:1,2).
Mutta vanhan
liiton ylimmäinen pappi ei ainoastaan tuonut Herran sanaa; hänen piti myös julistaa Herran siunaus kansalle. Kun Aaron oli mennyt sisälle pyhäkköön, odotti
kansa esipihalla. Se odotti Herran siunausta, sillä se tiesi, että Herra Jumala
tahtoo antaa siunauksen omalle kansalleen. Ja kun Aaron vihdoin tuli ulos
pyhäköstä, hän nosti kätensä kansan yli ja sanoi: "Herra
siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua; Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja
olkoon sinulle armollinen; Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon
sinulle rauhan" (4 Moos. 6:24-26). Aaron ei julistanut tätä omasta
päästään eikä omalla vallallaan, vaan hän oli pelastuksen ja siunauksen Jumalan
sanansaattajana. Ja Herra itse olikin käskenyt näin: "Näin
he laskekoot Minun nimeni israelilaisten ylitse, ja Minä siunaan heitä" (4
Moos. 6:27).
Kuinka
ihanasti Raamattu puhuukaan tässä suhteessa suuresta Ylimmäisestä papista
Jeshuasta! Apostoli Pietari puhui Juudan kansalle näin sanoen: "Teille ensiksi Jumala on herättänyt Poikansa ja lähettänyt
Hänet siunaamaan teitä" (Apt. 3:26). Ylistys olkoon Hänelle!
Hän on siis tullut siunaamaan meitä. Hänen kauttaan tulevatkin "siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä" (1
Moos. 28:14), ja Aabrahamin siunaus (so.
hänelle luvattu siunaus) on Messiaassa Jeshuassa tullut pakanain osaksi (Gal.
3:14). Sen tähden voimme iloisina yhtyä apostoli Paavalin sanoihin: "Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeshuan Messiaan
Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä
siunauksella Messiaassa" (Ef. 1:3).
Siunaten
Herra vaelsi täällä maan päällä, opetuslapsiaan siunaten Hän meni täältä ylös
todelliseen pyhäkköön taivaaseen. Ja tullessaan sieltä takaisin Hän on
julistava kaikille uskollisille palvelijoilleen tämän sanoman: "Tulkaa, Minun Isäni siunatut, ja omistakaa se
valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta
asti" (Matt. 25:34). - iloitse, sinä Herran kansa! Suuren
Ylimmäisen papin siunaavien käsien alla olet käyvä Herrasi iloon ja omistamaan
valtakunnan!
Vanhan
liiton ylimmäisen papin virkaan kuului, että hänen tuli jakaa Israelin kansalle
kaikki Jumalan lupaama armo ja siunaus. Hän välitti kansalle Jumalan sovituksen
ja anteeksiantamuksen. Hänen kauttaan tuli Jumalan
rauha ja siunaus kansan osaksi, yksin hänen kauttaan voitiin lähestyä Jumalaa.
Ja hän toimitti kansan puolesta Jumalan luo nousevan hyvänhajuisen
suitsutuksen. Mutta muistakaamme, että tämä kaikki oli esikuvallista, sillä tässä papit "lain mukaan esiinkantoivat lahjoja" ja
palvelivat "siinä, mikä on taivaallisten kuva
ja varjo" (vanha käänn. "jäljennös
ja varjokuva"; Hebr. 8:5). Ja israelilainen tuli näitten esikuvien
kautta osalliseksi Jumalan siunauksesta ainoastaan silloin ja sen kautta, kun
hän uskoi Jumalaan ja piti tosina Hänen suuret lupauksensa.
Me sitä
vastoin voimme iloita siitä, että meidän Ylimmäinen pappimme on tullut "paremman liiton takaajaksi", sillä "laissa on vain tulevan hyvän varjo", eikä
se voi tehdä uhrien tuojia täydellisiksi (Hebr. 7:22;
10:1). Mutta Jeshua Messias voi "täydellisesti
pelastaa ne, jotka Hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat' (Hebr. 7:25). Hänessä
"meillä on lunastus Hänen verensä kautta" (Ef.
1:7), ja Hänen kauttaan "olemme uskosta
vanhurskaiksi tulleet' ja meillä on "rauha
Jumalan kanssa" (Room. 5:1). Niin, Hän itse on "meidän rauhamme" (Ef. 2:14). Ei ole mitään
armoa eikä lupausta, jota meille ei olisi lahjoitettu Hänessä ja Hänen
kauttaan. Kaikki Jumalan lupaukset ovat Messiaassa "on"
ja "amen" (2 Kor. 1:20).
Kaikesta
tästä, mitä olemme kuulleet Israelin ylimmäisestä papista, käy selvästi ilmi,
että se oli kaikkein korkein virka. Herra oli asettanut kaiken kunnian ja kaiken
arvon yhteen henkilöön. Ylimmäisen papin persoonaan oli asetettu korkein virka
sen tähden, että Jumala antoi hänessä tulevan
Messiaan kolmenlaisen viran esikuvan.
Tämä on
ihmeellinen asia, ja se ansaitsee täyttä huomiotamme. Messiaan ei tullut olla Jumalan voitelema ainoastaan
niin kuin muutkin Jumalan lähettämät ja uskotut henkilöt, olivatpa ne sitten
profeettoja, pappeja tai kuninkaita, vaan Hän oli
oleva se ainoa, erinomainen ja kaikkia muita suurempi Jumalan voitelema.
Ja sen tähden Jumala kätki hänen persoonaansa kaikki nämä mainitut kolme
arvovaltaa.
Ylimmäinen
pappi oli tässä kohdin Messiaan täydellinen esikuva. Hänessä nähdään kuvattuina
Messiaan kolme virkaa. Hänen jalokivin koristettu
rintakilpensä sekä siihen kiinnitetyt "uurim
ja tummim", so. "valot ja täydellisyydet", joiden kautta kysyttiin Jumalan tahtoa ja salaisuuksia, tekivät
hänestä selvästikin Jumalan profeetan.
Ylimmäisen papin käärelakki sekä siihen kiinnitetty
kultainen otsalehti, jota Raamattu nimittää "pyhäksi
kruunuksi" (3 Moos. 8:9), ja jonka
päälle pyhä voiteluöljy ensin vuoti, osoittaa meille, että hän oli
todellakin kuningas Jumalan edessä. Ja ne erikoiset ja kauniit
vaatteet, joissa hän virantoimituksissaan aina esiintyi pyhäkössä, viittaavat
hänen suureen arvoonsa Jumalan pappina.
Kuinka
elävän kuvan tämä ylimmäinen pappi arvoineen antaakaan Hänestä, jonka Jumala
oli erikoisella tavalla voidellut taivaallisella öljyllä, siitä miehestä, josta
Mooses Herran Hengen kautta julistaa: "Profeetan
Minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja
Minä panen sanani Hänen suuhunsa, ja Hän puhuu heille kaikki, mitä Minä käsken
Hänen puhua. Ja joka ei kuule Minun sanojani, joita Hän Minun nimessäni puhuu,
hänet Minä itse vaadin tilille" (5 Moos. 18:18,19)! Hän antaa kuvan
siitä profeetasta, joka oli "voimallinen
teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä" (Luuk. 24:19), joka
on Isän helmassa ja on Isästä ihmisille ilmoittanut (Joh.
1:18), ja joka puhuu sitä, mitä Isä on Hänelle opettanut (Joh. 8:28).
Mutta nämä
esikuvien varjot viittaavat myös siihen Herran voitelemaan, joka on asetettu Kuninkaaksi Siionin
pyhälle vuorelle (Ps. 2:1-6). Maan kuninkaat ja
päämiehet tosin nousevat Häntä vastaan, mutta vihdoin kuninkaat kuitenkin
kantavat Hänelle antimia, ja "Häntä kumartavat kaikki
kuninkaat, kaikki kansakunnat palvelevat Häntä" (Ps. 72:11). Ja
vihdoin ne viittaavat Häneen, joka ei ole ainoastaan ylimmäinen pappi, vaan Ylimmäinen pappi "iankaikkisesti Melkisedekin
järjestyksen mukaan" (Ps. 110:4),
ja joka on se suuri Ylimmäinen pappi, josta on puhuttava paljon ja
iankaikkisesti (Hebr. 7. luku).
On hyvin
ihmeellistä, kuinka näissä esikuvissa ylimmäisen papin virka korotetaan
kaikkien muitten arvovirkojen yläpuolelle. Se on niin sanoaksemme
polttopisteenä Aaronin valitsemisessa. Ja Herra käyttää määräyksessään monta
kertaa sanoja: "...että hän olisi Minun pappini."
Ja jos katselemme asiaa eteenpäin, niin näemme, että niin ei ollut
ainoastaan Mooseksen aikana, vaan Joosuan piti kysyä neuvoa ylimmäiseltä
papilta Eleasarilta (4 Moos. 27:21), ja
tuomarien, vaikka heidän joukossaan oli uskon voimaisia ja arvokkaita
henkilöitä, täytyi aina olla alamaisia ylimmäiselle papille. Vasta kuninkaitten aikana kuninkuus kohosi arvossa
pappeuden rinnalle.
Aivan niin
on ollut Jeshuassa. Jos emme ota lukuun sitä aikaa, jolloin Hän henkensä kautta
puhui proteetoissaan ja lähettiläissään, niin näemme, että Hänen proteetallisen virkansa aika oli hyvin lyhyt
täällä maan päällä. Eikä kuninkuudesta näy paljon mitään; se on ikään
kuin verhon takana ja on odotettavissa vieläkin. Mutta Hänen
ylimmäispapillinen arvonsa alkoi täällä maan päällä Getsemanessa, ja se kestää
vielä edelleenkin.
Mutta
niinhän asiat käyvät meidän hengellisissä kokemuksissammekin! Mihin silmämme
ensiksi kiintyvät, kun viheliäisinä syntisinä tahdomme lähestyä Jumalaa? Ne
kiintyvät todellakin Häneen, joka on riippunut ristillä, ja joka samassa persoonassaan on alttari, uhri ja ylimmäinen
pappi. Ja mihin silmämme sitten katsoo, kun olemme Hänen uhrinsa kautta
sovitettuina astuneet sisään pyhäkköön ollaksemme Jumalan luona ja
vaeltaaksemme Hänen lapsinaan koko loppuikämme? Eikö silmä ole yhä kiintynyt
tähän suureen Ylimmäiseen pappiin, joka "aina elää
ja rukoilee meidän edestämme"!? Ja vaikka Hän nyt istuu Majesteetin
oikealla puolella taivaassa, sillä Hänelle on annettu "kaikki
valta taivaassa ja maan päällä", niin Hän "vain
odottaa, kunnes Hänen vihollisensa pannaan Hänen jalkojensa
astinlaudaksi" (Hebr. 10:13).
Ylimmäisen
papin virka oli korkein, ja sen tähden ei voinut
olla useampia ylimmäisiä pappeja. Pappeja oli paljon; mutta ylimmäisiä
pappeja ei ollut koskaan virassa useampia kuin yksi. Evankeliumeissa
tosin luetellaan Jeshuan ajalta nimeltä useampiakin sellaisia, mutta virassa ei
kuitenkaan ollut muuta kuin yksi. Sitä paitsi oli Israelin kansa jo siihen
aikaan hyljännyt Herran tiet ja säädökset. Kuolema ei sallinut maallisen
ylimmäisen papin pysyä virassa ainaisesti, ja sen tähden täytyi toisen astua
hänen sijaansa, jotta meille säilyisi iankaikkisesti pysyvän ylimmäisen papin
viran esikuva. Jos olisi löytynyt joku kuolematon ylimmäinen pappi, niin hän
olisi epäilemättä aina pysynyt virassaan.
Jumalan
olkoon kiitos! Sellainen iankaikkinen Ylimmäinen pappi on totisesti olemassa!
Hän ei tosin ole Aaronin suvusta, vaan Hän on "pappi
iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan" (Ps. 110:4). Ja
Hän se on, josta pyhät kirjoitukset todistavat näin: "...jolla
ei ole isää, ei äitiä, ei sukua, ei päivien alkua eikä elämän loppua, mutta
joka on Jumalan Poikaan verrattava", - "tällä on katoamaton pappeus,
sen tähden että Hän pysyy iankaikkisesti" (Hebr. 7:3,24). Hän on "välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Messias
Jeshua, joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä" (1 Tim. 2:5,6). Hänet
on Jumalan valan sanalla asetettu ylimmäiseksi papiksi, sillä "Hän elää aina" ja on "iankaikkisesti täydelliseksi tullut' (Hebr. 7:25,28). Kuinka autuaallista onkaan, ettei tässä
iankaikkisesti tapahdu mitään muutosta; Hän on ainoa Ylimmäinen pappi, ja Hän
on siinä asemassa iankaikkisesti!
Paitsi sitä,
että ylimmäinen pappi oli yksi, niin ettei hänen rinnallaan voinut olla
muita, on vihdoin myös hänen arvonsa erikoisen
suuri. Jumala itse oli hänet
kutsunut, säätänyt, miten hänet oli virkaan asetettava, määrännyt kaikki hänen
virkatehtävänsä sekä vihdoin ihmeellisellä tavalla vahvistanut nämä
säädöksensä. Kaikki oli tässä alusta loppuun yksin Jumalan työtä. Mooses saattoi valita apulaisikseen seitsemänkymmentä
miestä, hän saattoi asettaa sukukuntien johtohenkilöt sekä määrätä tuhansien ja
satojen päämiehet. Mutta Aaronin valitseminen ja ylimmäiseksi papiksi
asettaminen tuli suoraan Jumalalta. Sen
tähden siitä puhuu Uusi Testamenttikin, kun siellä sanotaan, "ettei kukaan sitä arvoa itselleen ota, vaan Jumala
kutsuu hänet niin kuin Aaroninkin" (Hebr. 5:4).
Jumala
määräsi kaikki pyhäkön toimet; ja Jumala vahvisti julkisesti Aaronin virkaan
määräämisen. Olemme jo edellisessä, käsitellessämme liitonarkkia, nähneet,
kuinka Aaronin sauva viheriöi, jonka
tapauksen johdosta Israelin kansan napina täysin lakkasi ja kaikki tulivat
vakuuttuneiksi siitä, että Jumala itse oli Aaronin valinnut. Ja kun Aaron
sitten toimitti ensimmäisen uhrinsa, antoi
Herra juhlallisesti vastauksen tälle palvelijalleen. Siitä meille on kerrottu
seuraavasti: "Silloin Herran kirkkaus ilmestyi kaikelle
kansalle. Ja tuli lähti Herran tyköä ja kulutti polttouhrin ja rasvat
alttarilta. Ja kaikki kansa näki sen, ja he riemuitsivat ja lankesivat kasvoillensa"
(3 Moos. 9: 23, 24). Miten lapsellisen luottavaisesti voikaan kukin
israelilainen katsoa tähän mieheen, jonka Jumala oli valinnut ja merkinnyt
suosionsa sinetillä! Varmaan hänessä nousi ajatus: minun asiani Jumalan edessä
ovat parhaimmissa käsissä!
Todellisuudet
ovat korkeampia kuin niiden varjokuvat, ja Messias on korkeampi kuin Hänen
esikuvansa Aaron. Sitä lapsellisemmin ja turvallisemmin tulee meidän luottaa
Häneen! Me tiedämme, että Hän on iankaikkisesta iankaikkiseen Isälle kallis ja
uskottu. Sen tähden Raamattu sanoo: "Niinpä
Messiaskaan ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan Hän,
joka sanoi Hänelle: 'Sinä olet Minun Poikani, tänä päivänä Minä Sinut
synnytin'" (Hebr. 5:5). Isä on uskonut Hänelle suuren tehtävän, ja "Häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut' (Joh.
6:27). Isä on vahvistanut valintansa antaen ihmeitten ja tunnusmerkkien
tapahtua Messiaan maallisen elämän aikana.
Isä on
uskonut Hänelle kunniakkaan lopun, sillä "rauhan
Jumala" on "kuolleista nostanut Hänet,
joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän
Herramme Jeshuan" (Hebr. 13:20). Ja Isä on Hänet korottanut ja
tehnyt Hänet uskotuksi Hänen kansalleen, sillä: "Koska
Hän siis on Jumalan oikean käden voimalla korotettu ja on Isältä saanut Pyhän
Hengen lupauksen, on Hän vuodattanut sen, minkä te nyt näette ja kuulet
te" (Apt. 2:33). Jokainen Hänelle kuuluva sielu tuntee tästä
lähtien suuren, armahtavaisen Ylimmäisen pappinsa ja turvautuu iankaikkisiksi
ajoiksi lapsellisessa luottamuksessa Häneen sekä lepää Hänen täydellisten
tekojensa perustuksella.
Oi ystävät,
pitäkäämme huoli siitä, että tämä uskollinen Ylimmäinen pappimme ja edustajamme
Isän luona tulisi ainoaksi autuutemme perustukseksi! Sillä "ei ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole
taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi
pelastuman" (Apt. 4:12). Hän on meidän toivomme varma perustus,
pelastuksemme kallio. Ja Häntä voimme turvallisesti ja pelkäämättä lähestyä!
Ivan
Veniaminovitsh Kargel Haku Esikuvat puhuvat 23 osaa https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2020/01/esikuvat-puhuvat-kooste-23-osaa.html
Kuka oli Ivan Kargel
https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2020/01/uskon-sankari-ivan-veniaminovitsh-kargel.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti