Esikuvat puhuvat osa 5 Vaskiallas peseytymistä varten

ESIKUVAT PUHUVAT ELI MESSIAS VANHASSA LIITOSSA

ILMESTYSMAJA JA SEN ESINEET

"Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat Minusta" (Joh. 5:39). Kun nämä sanat puhuttiin, niin silloin ei ollut vielä Uutta Testamenttia. Näissä sanoissaan Jeshua puhuu Vanhan Testamentin kirjoituksista. Huomaamme, että Hän tarkoittaa etupäässä Mooseksen kirjoja. Hän sanoo nimittäin: "Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte Minua; sillä Minusta hän on kirjoittanut. Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte Minun sanojani?" (Joh. 5:46,47)

 

VASKIALLAS PESEYTYMISTÄ VARTEN

 Lue 2 Moos. 30: 17-21 (Kirjoituksen lopussa)

Ilmestysmajan esipihalla, vaskialttarista suoraan pyhäkön ovea kohti, oli vaskinen pesuastia. Se oli suuri, pyöreä, vaskinen malja, joka oli tehty "niiden naisten kuvastimista, jotka toimittivat palvelusta ilmestysmajan ovella" (2 Moos. 38:8). Jotkut ovat kuvanneet tätä pesuallasta niin, että alhaalla joka puolella oli vääntimin varustettuja laskutorvia, ja luultavaa on, että niin olikin, sillä eihän jalkoja ja käsiä saattanut pestä itse maljasta. Täten pappien, joitten piti puhdistaa itsensä mennäkseen uhria toimittamaan tai suitsuttamaan Herran edessä, ei tarvinnut muuta kuin ojentaa esille jalkansa ja kätensä ja antaa veden virrata niiden yli.

Tällä pesemisellä, samoin kuin kaikilla Herran kansan jumalanpalvelustoimituksilla oli syvä ja salaperäinen, esikuvallinen merkitys. Kuinka suuri tämä pesuallas oli, siitä meille ei ole mitään kerrottu. Mutta luultavaa on, että se oli suuri, koska Salomon temppelissä oli sittemmin "vaskimeri" tehty niin suureksi, että se veti kolmetuhatta bat-mittaa, sankoa, vettä (2 Aikak. 4:5). Mutta suuruus ei tässä kuitenkaan vaikuta paljon asiaan, kun tiedämme, että ilmestysmajan tarpeet, vesimäärä ym. hankittiin aina tarkasti ja täsmällisesti; siinä ei ollut lainkaan puutetta.

Vaskisen pesualtaan

hengellinen ja esikuvallinen merkitys on nyt tutkistelumme kohteena. Ja ensin tahdomme katsella, mistä aineesta se oli tehty.

Herran käsky kuului: "Tee myös vaskiallas vaskijalustoineen peseytymistä varten." Se oli siis kokonaan vaskesta ja vaskijalustalla. Tässä ei ollut mitään akasiapuusta, niin kuin oli polttouhrialttarissa; ja vaski ja akasiapuu eivät siis tässä pyhässä esineessä olleet missään yhteydessä keskenään.

Edellä olemme osoittaneet, että vaski kuvaa Jumalan järkähtämätöntä vanhurskautta. Polttouhrialttarilla paloi uhri, ja Jumalan vanhurskaus koski siinä Häntä, Jeshuaa Messiasta, joka on uhrattu meidän edestämme. Mutta ketä koski Jumalan vanhurskauden tuomio tässä pesualtaassa? Se koski epäilemättä ihmisen omaa persoonaa; sillä ihmiset itse sitä lähestyivät ja käyttivät sitä. Papit, jotka ensin olivat toimineet alttarin edessä, tulivat sitten pesualtaan luo. He tulivat yksin, ilman uhrikaritsaa, ilman edustajaa, omassa persoonassaan. He tulivat etsien puhdistusta, jotta voisivat toimissaan olla Jumalalle otollisia. Asia oli niin tärkeä, että Herra sanoi Moosekselle: "He peskööt kätensä ja jalkansa, etteivät kuolisi." Jumalan vanhurskauden tähden oli tuomio kohtaava kaikkea syntiä ja saastaisuutta; ilman puhdistusta ja peseytymistä he eivät voineet olla otollisia Jumalan edessä.

Tällä tavalla tapahtuu kaikkina aikoina syntisen kääntyminen synnin tieltä, oikea mielenmuutos; syntisen, turmeltuneen ja saastaisen mielen on muututtava Jumalan mielen mukaiseksi. Syntinen alkaa ajatella, mitä Jumalan vanhurskaus vaatii, ja huomata, että hän on monella tavalla, ajatuksin, puhein ja teoin, rikkonut Jumalaa vastaan, että hän on luonnostaan aivan synnin turmelema. Hänelle selviää Jumalan vanhurskauden vaatimus ja synnin kauheus. Suruttomana ollessaan hän ei pitänyt syntiä niin vaarallisena; hän rakasti sitä, vieläpä joskus kehui siitä. Mutta nyt, käytyään vaskialttarin edessä, so. Messiaan ristin luona, ja nähtyään, kuinka Jumalan vanhurskaus on vakava, kun Hän ei armahtanut ainokaista Poikaansakaan, vaan antoi Hänet kuolemaan meidän syntiemme tähden, hän myös alkaa omasta puolestaan tunnustaa synnin kauhistuksen. Hän ei enää rakasta syntiä, vaan vihaa sitä; ja hän haluaa päästä siitä vapaaksi elääkseen Jumalan tahdon mukaan. Tämä jumalallinen tuomio synnistä, jota ei kukaan ihminen voi nähdä, mutta jota armoa ikävöivä ihminen on omassa sydämessään saanut taistellen kokea, selittää kenties jossakin määrin sen, että äsken kääntynyt ihminen voi heti alkaa vaeltaa uudessa elämässä.

Useimmissa Raamatun kääntymistapauksissa syntinen kauhistuu syntiään ja murtuu Jumalan vanhurskauden edessä. Muistakaamme syntistä naista tahi Sakkeusta, joka tunnustaa petoksiaan nurisevan kansan kuullen. Ensimmäisenä helluntaipäivänäkin, kun saatiin kuulla evankeliumia, se kävi läpi kuulijain sydämen, ja synnintunto valtasi suuren joukon, niin että he hädissään huudahtivat: "Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?" Ihmeellistä on, että jokaisessa tällaisessa synnin tuntemuksen kohdassa on aina "avoin lähde syntiä ja saastaisuutta vastaan", josta tämä vaskinen pesuallas antaa meille kuvan.

Kauneimman esimerkin tämän asian totuudesta antaa meille kertomus ristillä riippuvasta katuvasta ryöväristä. Hän oli sokeasti toisen rosvon kanssa yhdessä pilkannut Jeshuaa, vaikka he molemmat jo riippuivat ristillä. Sitten hän oli katsahtanut Jeshuaan ja huomannut, ettei "tämä ollut mitään pahaa tehnyt". Ja silloin hän äkkiä kokee Jumalan vanhurskauden tuomion; hän murtuu omien ja rikostoverinsa syntien tuntemukseen huudahtaen: "Me kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat" (Luuk. 23:41). Rukoillen hän sitten kääntyy Messiaan puoleen; hän antaa puhdistavan lähteen veden virrata ylitseen, hän puhdistuu, tulee lunta valkeammaksi, niin että hän heti Messiaan kanssa pääsee astumaan taivaallisen majan pyhäkköön, vieläpä sen kaikkeinpyhimpään.

Kalliit ystävät! Te olette Messiaan kuolemassa ristillä nähneet Jumalan tuominneen synnin. Mitä ajattelette nyt, tämän tajutessanne, omasta, henkilökohtaisesta synnistänne? Onko se tullut teille kauhistukseksi? Jos ette paheksu ettekä tuomitse syntiänne, ellette sitä vihaa, niin se on tuomitseva teidät, ja kerran saatte syödä kaikkien tekojenne hedelmää. Silloin ette myöskään ole vielä koskaan olleet sovituksen vaskialttarin ettekä itsetuomitsemisen ja puhdistuksen vaskisen pesualtaan ääressä. Teidän mielenne on muuttumaton, olette vielä kääntymättömiä, huolimatta siitä, että olette omasta mielestänne hurskaita ja ehkä tiedätte paljon kuolemasta ja Messiaan sovitustyöstä. Teillä voi olla oikea oppi, mutta ei henkilökohtaista kokemusta. - Oi, jospa te tänään saavuttaisitte henkilökohtaisen kokemuksen!

Kun tarkastelemme pesualtaan sisällystä, niin mikä ero olikaan tämän ja vaskialttarin välillä! Sehän pitäisi nähdä jo ensi silmäyksellä. Alttarilla paloi tuli, se vain poltti ja kulutti, kunnes oli kuluttanut kaiken, mitä oli pantu alttarille; tässä taas oli jäähdyttävä ja puhdistava aines. Se virtasi, pesi ja puhdisti, kunnes ei ollut jäljellä likapilkkuakaan. Ja tätä lähdettä voitiin lähestyä pelkäämättä ja turvallisesti; puhtaana sen luota lähdettiin. Ihmeellinen lähde! Ja sieltä ei vesi loppunut koskaan!

Rakkaat ystävät! Messias, Jumalan Karitsa, joka otti kantaakseen meidän syntimme, sai sen tähden olla Jumalan vihan tulen kohteena, ja se tuli kulutti loppuun Hänen inhimillisen olemuksensa. Me sitä vastoin voimme sen ansiosta turvallisesti lähestyä lähdettä, joka pesee puhtaaksi veriruskeatkin synnit. Yhtä tässä vain vaaditaan. Johannes sanoo sen meille: "Jos me tunnustamme syntimme, on Hän uskollinen ja vanhurskas, niin että Hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä" (1 Joh. 1:9).

Oi, jospa me kaikki lähtisimme tätä hyvää tietä myöten ihmeellisen lähteen luo! Silloin saisimme sanoa profeetta Jesajan kanssa: "Minä kiitän Sinua, Herra, sillä Sinä olit minuun vihastunut, mutta Sinun vihasi asettui, ja Sinä lohdutit minua. Katso, Jumala on minun pelastukseni; minä olen turvassa enkä pelkää, sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, Hän tuli minulle pelastukseksi. Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä" (Jes. 12:1-3).

Kuinka selvän kuvan antavatkaan meille polttouhrialttari ja pesuallas, jos niiden valossa katselemme meidän lunastustamme ja kääntymystämme! Alttarin päällä Jumala tuomitsee ja rankaisee meidän syntimme järkähtämättömän vanhurskautensa kautta; vaskialtaan edessä me yhdymme Hänen tuomioonsa ja tuomitsemme itsekin syntimme. Alttarin päällä vuotaa veri, jota välttämättömästi tarvittiin meidän velkamme maksamiseksi; vaskisessa pesualtaassa taas virtaa se vesi, joka on tarpeen meidän sielumme puhdistukseksi ja pyhitykseksi voidaksemme seisoa Jumalan edessä. Edellinen sovittaa, mitä me olemme rikkoneet; jälkimmäinen puhdistaa syntisen viattomaksi. Ja niin tulee syntisestä todellakin "uusi luomus" (2 Kor. 5:17).

Sen tähden nimitetäänkin Messiaan lunastuksen uskon kautta omistamista "uudestisyntymiseksi". Tästä asiasta Jeshua puhuu Nikodeemuksen kanssa ja sanoo hänelle selvästi, että ihmisen "täytyy syntyä uudesti, ylhäältä", sillä "jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan" (Joh. 3:5). Kun Nikodeemus ei tätä ymmärrä, mutta kuitenkin sydämessään luottaa Jeshuaan, niin Jeshua asettaa hänen eteensä erämaassa ylennetyn käärmeen kuvan kautta ristinsä. "Ihmisen Poika pitää ylennettämän", ja jokainen, joka katsoo Häneen ja uskoo Häneen, saa iankaikkisen elämän. Ihmeellisen selvästi Herramme sen sanoo, vaikkei Hän vielä silloin ollut kuollut ristillä!

Katselkaamme nyt, mitä erilaisia pesemisiä toimitettiin vaskisen pesualtaan luona. Ensiksi tässä pestiin papit täydellisesti, kun heidät pyhitettiin toimeensa. Herran käskystä Mooses otti Aaronin poikineen, vei heidät vaskialtaan ääreen ja pesi heidät vedellä. Hän itse pesi heidät, eikä ainoastaan käsiä ja jalkoja, vaan koko ruumiin. Ja sitten hän puki heidän ylleen papilliset vaatteet. Tämä peseminen tapahtui ainoastaan kerran, sitä ei uudistettu. Kerta kaikkiaan pestyinä he olivat nyt puhtaat ja voivat astua papilliseen toimeen. Ja tätä pesemistä he eivät toimittaneet itse, vaan sen toimitti Mooses, vanhan liiton välimies. Niin oli Jumala käskenyt, ja jos olisi tehty toisin, niin se olisi ollut tottelemattomuutta, ja silloin Jumala olisi pitänyt heitä saastaisina, joten he eivät olisi voineet Häntä lähestyä.

Tämä pappien kerta kaikkiaan tapahtuva ja täydellinen peseminen antaa meille kuvan siitä täydellisestä puhdistuksesta, joka tulee meidän osaksemme, kun uskossa Messiaaseen täydessä luottamuksessa vastaanotamme Hänen lunastustyönsä, joka on evankeliumissa meille julistettu. Syntinen ei siinä pese itseään, vaan hänet pesee uuden liiton välimies Messias. Ei kukaan ihminen, ei edes pappikaan, voi tätä ihmeellistä pesua toimittaa, vaan Jumalan korkeasti ylistetty Poika Sanan kautta, jonka syntinen yksinkertaisesti uskoo ja jonka Pyhä Henki vahvistaa hänen sydämessään.

Kuulkaamme, mitä Herran Sana sanoo meille Ilm. 1:5:ssä Messiaasta: "...joka meitä rakastaa ja on päästänyt (vanh. käänn. "pessyt") synneistämme verellään." Jeshua siis rakasti, Jeshua pesi. Ef. 5: 25, 26:ssa apostoli sanoo: "...niin kuin Messiaskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että Hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, Sanan kautta." Messias on siis rakastanut, ja Hän on myös puhdistanut "vedellä pesten, Sanan kautta". Joh. 15:3:ssa Jeshua sanoo: "Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka Minä olen teille puhunut." He olivat siis jo puhtaat, koska uskoivat ja luottivat Jeshuan sanaan.

Samaa puhuu meille 1 Kor. 6:9-11, jossa apostoli luettelee syntejä ja paheita, jotka sulkevat ihmisen ulos Jumalan valtakunnasta, ja sitten sanoo: "Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeshuan Messiaan nimessä ja meidän Jumalamme Hengen kautta." Se oli kokonainen ja täydellinen peso. Apostoli sanoo useampia kertoja: "te olette". Ja kuka sen oli toimittanut? Oliko sen toimittanut Paavali tahi joku heidän saarnaajistaan? Tai oliko se aikaansaatu jonkin ulkonaisen toimituksen kautta? Ei! He olivat pestyt, pyhitetyt ja vanhurskaiksi tehdyt Jeshuan nimessä ja Jumalan Hengen kautta. Eikä missään ole sanottu, että tämä toimi uudistettaisiin tai olisi uudistettava, sillä "Hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään" (Hebr. 10:14).

Mutta vaskisen pesualtaan ääressä pestiin myös kädet ja jalat. Samat papit, jotka koko ruumiin pesemisellä pyhitettiin virkaansa, saivat sittemmin toimessa ollen joka päivä ja usein pestä tässä vesilähteessä kätensä, joilla kenties olivat koskeneet saastaisiin esineisiin, ja jalkansa, joihin oli maasta tarttunut likaa. Heidän täytyi tulla tänne niin usein kuin he kaipasivat puhdistusta. Ja tätä puhdistusta ei heille enää toimittanut Mooses, vaan heidän piti tehdä se itse. Elleivät he näin käyneet itseään puhdistamassa, he olivat vikapäät kuolemaan.

Uskon elämässä tulee kysymykseen kahdenlainen peso - kerta kaikkiaan tapahtuva, josta siellä on jo puhuttu, ja uudistuva peso. Pietari sanoi innoissaan Jeshualle: "Herra, älä pese ainoastaan minun jalkojani, vaan myös kädet ja pää." Mutta Jeshua sanoi hänelle: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas" (Joh. 13: 9, 10). Edellinen peso, joka koskee vanhurskauttamistamme, ei tarvitse puhdistusta; mutta toinen peso, joka koskee meidän pyhitystämme, kaipaa alituista uudistusta. Edellisessä, joka koskee meidän syntejämme, me pukeudumme "uuteen ihmiseen" ja synnymme uudesti; jälkimmäisessä, joka koskee luontoamme, tämä "uusi ihminen" puhdistuu ja uudistuu "Luojansa kuvan mukaan", niin kuin apostoli Paavali sanoo (Kol. 3:10). Sen tähden Raamattu sanoo meille siitä joukosta, joka on tullut suuresta ahdistuksesta ja seisoo valkeihin vaatteisiin puettuna Jumalan valtaistuimen edessä, että he ovat "pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä " (Ilm. 7:14). He olivat pestyt kahdella tavalla, ja sen tähden he, samoin kuin kaksinkertaisesti pestyt papit ilmestysmajassa, nyt voivat "palvella Jumalaa päivät ja yöt Hänen temppelissään". He eivät olleet ainoastaan vanhurskaiksi tehdyt, vaan myös pyhitetyt.

Kuinka on meidän laitamme, jotka olemme Messiaan veren kautta tulleet vanhurskaiksi? Olemmeko kasvaneet pyhityksessä? Ovatko meidän vaatteemme tulleet yhä valkoisemmiksi ja puhtaammiksi? On kirjoitettu: "Ilman pyhitystä ei kukaan ole näkevä Herraa" (Hebr. 12:14). Ja apostoli kehottaa meitä: "Puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta" (2 Kor. 7:1). Olkaamme sen tähden hyvin tarkkoja tässä asiassa ja vaeltakaamme aina vilpittöminä Herran kasvojen edessä. Jos huomaamme tahrapilkun käsissämme tai vaatteissamme, tahi jos jalkoihimme on tarttunut likaa, niin rientäkäämme heti vaskisen pesualtaan luo, jotta siellä saataisiin tahrat tuomituiksi ja pois pestyiksi.

Lopuksi huomatkaamme myös, millä kohdalla tämä vaskinen pesuallas oli esipihalla. Se oli polttouhrialttarin ja pyhäkön välillä. Alttarin päällä uhrattiin syntisen sovittamiseksi uhri, pesualtaasta hän sai puhdistusta, ja vasta sitten hän voi astua pyhäkköön Herraa palvelemaan.

Sellainen on Jumalan järjestys "tulevan hyvän varjossakin", Messiaan esikuvissa. Kristityn ei pidä alkaa palvelemisella, vaan ensimmäisenä hänellä tulee olla tämä tieto: minä olen kadotettu ihminen ja vikapää kuolemaan. Ja sen jälkeen hänen tulee tunnustaa: minä olen saastainen ihminen enkä voi esiintyä Jumalan edessä, ennen kuin Hän pesee minut puhtaaksi. Vasta sitten, kun on saatu sovitus ja puhdistus, voidaan astua pyhäkköön palvelemaan Herraa.

Moni tahtoo ruveta tekemään Herran työtä, vaikkei ole noudattanut tätä Jumalan asettamaa järjestystä. He tahtovat esiintyä Jumalan edessä, vaikkeivät ole synnin tunnossa käyneet Messiaan luona eivätkä ole sydämessään tunteneet Hänen puhdistavan verensä voimaa. On syytä muistaa, miten kävi Ussalle, jonka Herra löi, koska hän ojensi kätensä ja tarttui pitelemään Herran liiton arkkia (1 Aikak. 13:9-11). Niin, Jumala ei suostu keneenkään, jota ei ole "tehty otolliseksi Hänen Rakkaassaan".

Sen, joka tahtoo palvella Herraa, täytyy olla Jeshuan Messiaan itsensä pesemä. Ja sitten hänen tulee tuon tuostakin pestä kätensä ja jalkansa puhtaiksi "kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta". Muutoin hän ei voi mennä pyhäkköön eikä totuudessa palvella Herraa. Tätä meille opettaa vaskialtaan esikuva.

Profeetta Jesajan aikana pidettiin runsaasti jumalanpalveluksia, uhreja teurastettiin, ja papit toimittivat kaikki tarkasti lain määräyksen mukaan; mutta Herra ei suostunut heihin. Miksi ei? Sen Herra sanoo profeetan kautta: "Mitä ovat Minulle teidän paljot teurasuhrinne? sanoo Herra. Minä olen kyllästynyt oinas-polttouhreihin ja juottovasikkain rasvaan. Mullikkain, karitsain ja kauristen vereen Minä en mielisty. Kun te tulette Minun kasvojeni eteen, kuka sitä teiltä vaatii - Minun esikartanoitteni tallaamista?" Näin Herra puhuu ja lähettää heidät kaikki pois luotansa ilmoittaen vaatimuksensa: "Peseytykää, puhdistautukaa...", ja sitten vasta: "Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme" ("kummalla oikeus on"; vanh. käänn. Jes. 1:11-18).

Samaa puhuu Daavidin psalmi 24. Siinä kysytään: "Kuka saa astua Herran vuorelle, kuka seisoa Hänen pyhässä paikassansa?" Minkä jälkeen juhlallinen vastaus kuuluu: "Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän, joka ei halaja turhuutta eikä vanno väärin" (Ps. 24:3,4).

Herran tahto on, että kaikki Hänen palvelijansa palvelisivat Häntä totuudessa ja puhtaudessa. - Messias on mennyt kuolemaan meidän edestämme; Hänen pyhä verensä on vuotanut meidän syntiemme sovitukseksi. Asettukaamme totuudessa ja uskossa Hänen verensä voiman alaisiksi, niin Hän pesee meidät puhtaiksi. Ja sitten, kun Herra on meidät pessyt, niin varokaamme, ettemme tahraisi vaatteitamme, kuten Sardes-kristityille oli käynyt, niin että on ainoastaan "muutamia harvoja nimiä, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan", joille kuuluu Herran ihana lupaus: "He saavat käyskennellä Minun kanssani valkeissa vaatteissa, sillä he ovat siihen arvolliset" (Ilm. 3:4).

Liikkukoot meidän askeleemme aina Herran esipihoilla ja pyhäkössä; käyköön vaelluksemme ja toimemme yhä otollisemmaksi Herralle! Ja peskäämme ahkerasti käsiämme viattomuudessa, jotta Messias voittaisi muodon meissä Hänen kunniakseen ja me tulisimme arvollisiksi näkemään Hänet sellaisena kuin Hän on!

Ivan Veniaminovitsh  Kargel  

Haku Esikuvat puhuvat 23 osaa https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2020/01/esikuvat-puhuvat-kooste-23-osaa.html

 
Kuka oli Ivan Kargel

https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.com/2020/01/uskon-sankari-ivan-veniaminovitsh-kargel.html

2 Moos. 30: 17-21

30:17 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
30:18 "Tee myös vaskiallas vaskijalustoineen peseytymistä varten ja aseta se ilmestysmajan ja alttarin välille ja kaada siihen vettä;
30:19 ja Aaron ja hänen poikansa peskööt siinä kätensä ja jalkansa.
30:20 Kun he menevät ilmestysmajaan, peseytykööt vedessä, etteivät kuolisi; samoin myös, kun he lähestyvät alttaria ja käyvät toimittamaan virkaansa polttamalla uhrin Herralle.
30:21 He peskööt kätensä ja jalkansa, etteivät kuolisi. Ja tämä olkoon heille ikuinen säädös, hänelle itselleen ja hänen jälkeläisillensä, sukupolvesta sukupolveen."